› Keskustelut › Metsänomistus › Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Puu kasvaa hitaasti Koillismaalla?

    Lähetetty: 24.7.2016, 14:41

    Kuuntelin aamulla Luontoradiota. Siinä oli Juha Laaksonen jonkun Lokki-nimisen lintumiehen kanssa hakkuuaukon äärellä jossain Koillismaalla.

    Eivät tietenkään pitäneet näkemästään. Valittelivat aukon kokoa ja sitä, syväaurauksessa oli tehty yli metrisiä vakoja. Lokin mukaan tässä kasvaa metsä vasta yli sadan vuoden kuluttua.

    Miten on. Onko se metsänkasvu tosiaan noilla kairoilla noin hidasta? Ja tehdäänkö noin syviä vakoja?. Eivät ymmärtäneet sitäkään, miksi syväaurausta harjoitetaan.

    Aika yksisilmäistä toimintaa Yleltä.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 24.7.2016, 21:14

    Noissa metsänviljelyauroissa on yleensä hydrayliikkaa ja paripyörät siellä siipien valissä, joilla sen syvyyttä voi säädellä ja mm. nostattaa kannon alla olevaa auran kärkeä.
    Jämsässä aurasimme jonkin verran todella vaikeita savipitoisia maita, siellä olivat kannot isoja ja lujassa.
    Vetokoneena oli Lokomon”Lokkeri, joka oli yksin liian pienitehoinen, niinpä niitä laitettiin kaksi peräkkäin.

    On veikeä homma, kun alue kynnetään – se tuomitaan kuorossa ympäristörikokseksi, mutta kun tehdään sama temppu kaivurilla ja hutkitaan ojamaat mättäisiin, niin kaikki hymistelevät ja taputtavat karvaisia käsiään.

    Istutimme Virroilla isot alueet syväkynnettyjä avohakkuujälkiä ja poikkesin muutama vuosi sitten katsomassa niitä.
    Ojat olivat melkein hävinneet ja palteet tasoittuneet niin, että jos puut hakattaisiin pois, siellä olisi voinut maasturilla ajella miten tahansa. (Isoja kivenmurikoita ei ollut noussut pintaan missään vaiheessa.)

    Itse pidin kyntöjälkeen istuttamisesta, koska se oli mielestäni kaikkein nopeinta istutusbaanaa.

    harrastelija 25.7.2016, 06:05

    $ Todella surkeita olivat siis metsät ennen hakkuuta. Nyt näillä samoilla alueilla päästään n. 500 motin kiertoaikaiseen hehtaarituottoon 60-70 vuodessa.
    Lähetetty: 10 h, 34 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa $

    Koillismaan kasvutulos oli kyllä lähes samaa luokkaa Kainuun kanssa, mutta noihin saavutuksiin päästään vain metsänomistajan ns. ”märissä unissa” 🙂

    Visakallo 25.7.2016, 06:41

    Tuohon 20.000 hehtaarin alaan osuu kasvultaan hyvinkin monentasoisia alueita.
    On aivan varmaa, ettei kohtuullisella kiertoajalla päästä huonommilla paikoilla viittäsataa mottia lähellekään, mutta parhaimmilla mennään kyllä sen ylikin.
    Pohjoisessa puun kasvu on todella paljon paikasta kiinni, riippuen pienilmastosta ja maaperästä.
    Etelässä on toki myös suuria kasvueroja, mutta ei niin jyrkkiä kuin pohjoisessa.

    Jätkä 25.7.2016, 08:29

    Muun muassa nuo Osaran aikana hakatut metsät olivat vajaatuottoisiksi harsittuja metsiä. Suurin osa Lapin metsistä on aikojen saatossa harsittu lähes pilalle.
    Kuitenkin, vaikka saataisiinkin tehometsätalouden toimin puunkasvatus joinkuin kannattavaksi, metsien todellinen arvo Lapissa lienee maisemien ja luonnon ainutlaatuisuudessa, jonka tuhoutuminen saa aikaan huomattavat vahingot niin luonnon, kuin myös Lappilaisten ja siellä yrittävien kannalta.

    Anton Chigurh 25.7.2016, 09:23

    Tarkanmarkanpoikana tunnettu ilkka kylävainio perusti sahan kemijärvelle. Ostaa puuta sodankylästä asti. Kirjoittaa sivuillaan, että alueen metsien kasvu kiihtyy merkittävästi seuraavan kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.

    Nimimerkkien tapaamisessa mukana olleet saattoivat havaita, että osarassa oli tehty jo päätehakkuita niissä aukoissa.

    tupe 25.7.2016, 09:37

    Kyllä metsä kasvaa Koiliismaalla ja aurausalueilla. Metsäkeskuksen suunnittelijan kanssa juttelin asiasta, kun tilalleni laadittiin metsäsuunnitelmia. Kaveri kertoi, että Kuusamossa aurausalueiden kasvu on yli 10 m3/ha. Minullakin on alueita, jotka on aurattu 80-luvun alussa. Kasvu on 8-10 m3/ha.

    Aurausalue on karmeaa katseltavaa tuoreeltaan, mutta maa tasoittuu 30 vuodessa paljon.

    Metsähallitus on lopettanut auraukset Koillismaallakin ja siirtynyt kaivinkonemuokkaukseen.

    jees h-valta 25.7.2016, 10:15

    Eiköhän tuo ole aivan järjen voitto ettei turhaan maata riivitä vaan tehdään ne mättäät jotka puu tarvii kasvuun lähtöön. Kaivinkonemätästys ei paljon luontoon jälkiä jätä. Samalla tulee ojitusasiat kuntoon myös.

    Jätkä 25.7.2016, 10:30

    Kaivurilla revitty oja on tietenkin paaaaljon fiksumpi kuin auralla höylätty navero, jonka todellinen syvyys on vain korkeintaan 30 senttimetriä.
    Mielestäni ihan oikea kääntömätästys on maastossa liikkumisen ja taimen alkulähdön kannalta paras mahdollinen muokkaustapa, ellei oteta istutuskoneen istutuskohdan muokkausmenetelmää esiin, joka mielestäni on tosihyvä.

    jees h-valta 25.7.2016, 15:13

    Itse otsikkoon kommentoisin että kyllä puu kasvaa joka puolella maatamme hitaasti. Jos ihmisen ikä ei tahdo piisata on se aivan liian hidasta.

    koillis lappi 25.7.2016, 18:02

    En tiedä,en ole varma,mutta epäilen kovasti.Että syväauratun uudistusalan lämpö on ihan toista luokkaa kuin toisin käsitellyn alan.
    Toiseksi tulis mieleen vesoittuminen.
    Kannattais etelänmiestenkin joskus kokeilla suurinta velttaa mitä maasta löytyy.
    Ei sovellu kaikkeen uudistamiseen mutta ainaki heinän kasvua hidastaa kummasti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4