Suomen vesilaki määrittelee puroksi virtaavan veden vesistön, jossa ei voi kulkea soutamalla ja jonka virtaama on pienempi kuin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Veden pitää virrata pienimmissäkin puroissa. Puron alku voi olla lähde, lampi tai järvi. Puroa suuremmat virtavedet ovat vesilain mukaan jokia, pienemmät taas ojia tai noroja. Puro voi yhtyä suurempaan puroon, jokeen tai muuhun vesistöön. …..Katso kartasta niissä yleensä purot merkattu puroiksi.

Tein tässä syksyllä hakkuuilmoituksen. Muutamat kuviot rajoittui puroon/ojaan. Merkkasin ne erityisalueeksi ja hakataan metsälain mukaan. Metsäkeskuksesta soitettiin että mitäpä mahdot tarkottaa nuilla erityisalueilla….no se puro, useat lohkot rajoittuu siihen. Ei se meidänmielestä eikä papereissa ole puroksi merkitty. Sitähän on kaivettu ja oijottukin. Paan kuitenkin merkinnän mutta voit hakata ihan normaalisti.

Tuohan oli sitte selvä juttu ja varulta merkitty hakkuuilmoitukseen. Hyvä varulta olla ettei tuo jää puheeksi ja onkin vain käsittelijän kanta.

Eihän nuista pirukaan tiijä…

Mhy:n ukotkaan kun eivät tiedä ollako vai eikö olla?!

Jos on luonnonpuro tai luonnontilaisen kaltainen, valon puolelle puun mitta ja varjoon puoli…Jos kaivumaita ( kasoja) on näkyvillä se ei heti olekkaan suojeltava.Jos metsä ympärillä on nuorehkoa talousmetsää ( harvennettu ym.), ei tarvitse huomioida..

Näistä ei joskus ota erkkikään selvää.On 10-pykälät ja sertit.Myhistyksen ukot eivät vähällä vastuuta ota.

Niinpä se taitaa olla, että kaivettu oja ei oikein ole varsinainen 10-kohde.

Luonnon-oja on kyllä kohde, jonka sotkemista kannattaa vältellä. Siitä varmaan johtuu Etelä-Pohjanmaalla käytetty nimitys ”Luoma”. Luonnon tekemä oja onkin yleensä muualla suomessa puro, jota isompi on joki jne.

Myös lähteestä lirisevä virta on puro, ellei sitä ole kaivettu ojaksi.

Lähteestä lähtevä kait kehutaan noroksi..?! Se ja sama. Kun vastuu jää hakkaajalle, parasta jättää hajurako.?