Punkki (oikeammin puutiainen) on vaarallinen ja kuvottava. Vaarallisin tässä tautivyyhdessä on tietysti varsinainen taudinaiheuttaja, bakteeri nimeltä Borrelia burgdorferi. Entäs ne väli-isännät (reservuaarit)? Niistä ei uutiset kerro koskaan halaistua sanaa! Salamyhkäistä pelonlietsontaa ja peittelyä…

On se hyvä Anton, että noin avoimen rehellisesti osoitat lukijoille tietämättömyytesi Borreliasta.

Toistetaanpa. Kyse ei ole alalajeista, vaan siitä, että Euroopassa on monta Borrelia-lajia, joista klassinen B. burgdorferi on vain yksi. Ihmisten kannalta olennaista on se, että eri lajit aiheuttavat erilaisen sairauden. Esim. se oikea B. burgdorferii aiheuttaa niveloireita, B. garinii keskushermosto-ongelmia, ja B. afzelii kroonisia iho-ongelmia. Ja eri lajit kiertävät luonnossa eri reservuaarieläinten kautta. Ei ihan turhaa tietoa.

Antonilla ja Antonin pojalla vaikuttaa olevan hieman vaikea isä-poika-suhde. 🙂

Elä perhana 6tukki tuollalailla poikamiehiä pelottele.

Melko epämääräinen toteamus myyrien ja punkkien runsaudesta, ja sellaisenaan jopa väärä. Tänä kesänä on paljon puhuttu, että punkkeja on runsaasti, mutta Metlan mukaan koko maa on tyhjä myyristä. Asiaa on Euroopassa tutkittu tarkkaan. Jotta ongelmaan voisi vastata tarkemmin, on ensin ymmärrettävä se, että punkeilla on kolme ikäluokkaa, toukat, nymfit ja aikuiset. Periaatteessa kunkin vaiheen kehitys voi viedä vuoden. Ihmisiin tarttuvien tautien lähteinä nymfit ovat pahimmat, koska niitä on paljon enemmän kuin aikuisia, mutta ihmiset eivät niitä useinkaan huomaa niden pienen koon vuoksi. Kun ihmiset puhuvat punkeista, he melkein aina tarkoittavat aikuisia punkkeja, joita itse asiassa on vähiten ikäluokista. Luonto ottaa omansa ikäluokasta toiseen
.
Runsas jyrsijävuosi heijastuu samana vuonna toukkien kokonaismäärässä. Munista syntyvät lukuisat toukat löytävät isännän ja saavat veriaterian. Mutta runsastunut toukkamäärä näkyy runsastuneena nymfimääränä vasta seuraavana vuonna, jolloin jyrsijät ovat jo vähissä. Ja aikuisten punkkien kehitykseen menee vielä vuosi lisää.

Toinen, ja ihmisen kannalta olennainen kysymys sitten on, kuinka suuri osa eri punkki-ikäluokista on pöpöjen kantajia. Punkkien määrä vähenee ikäluokan myötä, mutta vanhempien ikäluokkien pöpöprosentti on yleensä korkeampi. Ja miten vaihtelee pöpöprosentti jyrsijöissä, ja eri-ikäisissä jyrsijöissä, runsauden eri vaiheissa? Ei suinkaan kaikissa jyrsijöissä ole Borreliaa, eli punkki voi saada myös puhtaan veriaterian. Ja kauriit ja peurat antavat aikuiselle punkkinaaraalle sen runsaimman veriaterian, jonka turvin naaras tuottaa paljon munia. Tästä voisi kirjoittaa paljonkin, muuta eipä taida tila riittää.