Vinkki vaikeahkon ja suurehkon puun kaatoon: Sahaa kaatokolo ja aloita kaatosahaus. Sopivasti kaatosahausta suoritettuasi tee sahalla kolo puun tyvelle ja aseta koloon tunkki. Jatka kaatosahausta, kunnes pitopuuta on sopivasti. Tunkkaa puu nurin.
Mitäs vikaa muovikiilassa muka on. Hyvin toimii metsässä eikä terä tylsy, kun kiilaan kuitenkin joskus osuu terällä. Muovikiiloja on aina mukana metsurinvyössä.Harvemmin mitään jättipuita tarvitsee kaataa. Nosturiautot poistaa pihapuut turvallisesti kaupunkialueella.
Mulla on itsetehty kaatotunkki (tai kaadonsuuntaaja, ihan miten vaan) jossa on pesä pullotunkille. Käytännössä melkoisen jämäkästä teräksestä rakennettu teleskooppivarsi jossa pullotunkki sivulla voimanlähteenä.
Erityisen hyvänä ominaisuutena vuotavan tai alitehoisen tunkin voi vaihtaa isompaan tai uudempaan koska se ei ole kiinteä osa. Alapäässä on hyvin kantava ja karhea tassu ja yläpäässä sitten hammastettu lattateräs. Aloituspituutta voi säätää ennen tunkkauksen aloittamista siirtämällä tappia reiästä toiseen.
Painaa kun synti mutta toimii nuissa pihapuuhommissa.
”Viime viikolla kaatelin vastatuuleen ylärinteeseen motolle.
Pullotunkin ja kiilan huono puoli on jos tarvii tehä syvä kaatolovi niin sarana on lähellä .Ei sitten nousekkaan.
Ja laho puu.
Jotta lompakko talja pakko olla pakko pakko”
Tuossa ei kylläkään Lompakko liho.
Kun Motojen alkuaikoina metsurit kaatoivat kaikki puut, ei kaatovänkäriä juuri kukaan käyttänyt, ellei ollut ihan tyyni keli. Puut kaadettiin myötätuuleen, mutta taksakin oli sen mukaanmeli ei tienannut muulloin kuin tuulella.
Jos erilliskaadossa joutuu joka puuta vinssaamaan, niin ei tule palkkaa juuri mitään, ellei ole sovittu tuntipalkasta.
Petkeleksellä on aivan varmasti oikein hyvä ja sopiva työkalu. Pihapuissahan paino ei haittaa, kun autolla pääsee puun viereen.
Monikaan ei tajua sitä, että kaatotunkillakaan ei työnnetä puuta nurin, vaan se nostetaan käytännössä kuin vänkärillä.
Kaatokiila voi varsin hyvin olla vaikka terästä. kukaan ei pakota sahaamaan kiilaan – jos ei itse halua.
Taljat ja vastaavat lelut ovat lähes turhia, jos on oikeat kaatosakset. Köyden kiinnittämisessä puuhun noin kuuteen metriinja köyden vetäminen kireälle riittävän kauas on nopea ja kevyt työvaihe. Kun puu on sahattu valmiiksi ja se ei lähde vänkärillä, vedetään köydesta sivullepäin, jolloin vetovoima monikymmenkertaistuu.
Eikä maksa paljoa.
Ihmettelen ajatusmaailmaa, jossa tunkki kannolla on vaarallinen verrattuna vänkäriin ja kaatokiiloihin, jotka kuitenkin monen mielestä ovat oivallisia.
Kun kantoon tehdään tila vaikkapa kolmenkymmenen tonnin tunkille, niin siinä hukkuu ”Stalperit” lelusarjaan.
Mieluummin kannan metsurivyössä kahta muovikiilaa kuin 30t pullotunkkia, jonka vääntövoima häviää kiiloille. Metsässä kiilojen tarkoitus yleensä on vain estää huojuvaa puuta jumiuttamasta sahaa. Kaatosuunta voi vähän heittää kuormaajalla puun saa aina siirrettyä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.