› Keskustelut › Puukauppa › Pukki kaalimaan vartijana? MHY:n korjuujälki kaikista heikon.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Pukki kaalimaan vartijana? MHY:n korjuujälki kaikista heikon.

    Lähetetty: 20.3.2018, 20:25

    Merkitty: 

    Nousee mieleen, että millä ammattitaidolla valvotaan valtakirjahakkuiden korjuuta jos omilla työmailla on kaikista toimijoista huonoin työnlaatu.

    Kuinkahan herkästi neuvoja on korvauksia vailla metsänomistajalle tai sorakuormaa vailla kun maksajana onkin oma työnantaja.

    Epäilen, että kynnys puuttua toisen toimijan virheisiin on huomattavasti matalampi kuin oman työnantajan ja sen samassa toimistossa istuvan työkaverin tekemiseen.

    Ei ole uskottavuutta enää kilpailutuksessa, eikä hakkuun valvonnassa ja se on suuri sääli. Jotenkin nämä pitäisi eriyttää niinkuin metsäkeskuksessa aikanaan eriytettiin liiketoiminta puoli.

    Tekijä
    Kintas
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Korpituvan Taneli 26.3.2018, 23:28

    Muistan kyllä hyvin tuon ajan mentaliteetin, tai oikeammin minä puhun 60-luvun lopusta, mutta eihän se niin vain loppunut.

    Metsäteknikot todella pitivät itseään jumalina, vaikka olivat MHY:n palveluksessa.

    Olihan minullakin vielä vuoden 81 aukolla sellainen tilanne ettemme päässeet yhteisymmärrykseen aukon käsittelystä. Hän sitten jollain tekosyyllä jätti sen paperin kesken teon ja käski vain allekirjoittaa, no minähän allekirjoitin. Sitten hän olikin täyttänyt sen siten ettei se vastannut mitenkään sitä mitä oli puhuttu. Tuli kustannuksia, jotka jätin maksamatta tarkoituksella että saisin asian käsittelyyn. Käsiteltiinhän sitä sitten MHY:n hallituksessa ja teknikko sitten myönsi kirjoittaneensa allekirjoituksen jälkeen omiaan paperiin. Silloin vasta siinäkin MHY:ssä havahduttiin että hehän eivät ole mitään lainvalvojia ja päätöksen tekijöitä, vaan konsultteja. Toki vielä vuosituhannen vaihteessa kävelimme yhden teknikon kanssa pois metsästä, kun emme tulleet leimikon teosta yksimielisyyteen. Kaveri keskusteli toimistolla toisten kanssa ja soitti seuraavana päivänä ja oli seli seli tuulella. Minä sitten kysymään että mitäs tuosta selittelemään, minä otan sinne MK:n miehen kuitenkin. Niin sai viimein kakistettua, että jos me tehtäis sen sun suunnitelman mukainen paperi ja niin tehtiin.

    Eli ei ole kumma jos MHY:n väellä on hiukan raskas maine metsänomistajien keskuudessa.

    Näin minä olen MHY:n väkeä kouluttanut, vaikka en ole päivääkään ollut MHY:n hallinnossa mukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo 27.3.2018, 06:21

    Tuolla edellä on jo muutaman kerran mainittukin, että jos ei olisi mhy:n korjuupalvelua, jäisi monet leimikot sananmukaisesti jatkuvan kasvatuksen tilaan. Omat kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä niin yhtiöiden kuin mhy:n puunkorjuussa. Tosin jonkin verran on tullut asiaan vaikutettua myös omalla metsänhoidolla.

    Korpituvan Taneli 27.3.2018, 11:06

    Niin, sitä MHY:n korjuupalvelua minä en ole käyttänyt, eikä ole tuttavillakaan kokemuksia puoleen eikä toiseen.

    Valtakirja kauppojakaan en ole tehnyt. Kahta rajanaapurin valtakirjakauppaa olen sivusta seurannut. Niistä nyt en kovin vakuuttavaa kuvaa saanut, tosin en tunne kaikkia yksityiskohtia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 27.3.2018, 11:23

    Kyllä tuo mhy:n toiminta on muuttunut paljon . Itse olen pohtinut että metsänomistajien hehtaarimaksu poistumineen (nimeä en nyt muista maksulle) muutti toimintaa enemmän tulosjohtamisen suuntaan. Siinä tuli hyviä ja huonoja asioita.  Aikoinaan mhy:n toimihenkilöt olivat tosiaankin ”jumalan” asemassa ja tarvittaessa saivat tilan jopa puunmyyntikieltoon.

    Mhy korjuupalvelu tosiaankin edelleen korjaa niitä leimikoita joita ei kaupaksi muille saada. Toki siinä saattaa tulla myös kylkiäisinä hyviäkin kohteita jos metsäkauppa on niputettu sopivasti. Usein on niin että kun laitetaan sopivasti ”paskaa” joukkoon niin yhtiöt hyppäävät kelkasta pois. Mhy:n korjuupalvelun ideana on edelleen että puukauppa on hankintakauppaa jossa metsänomistaja ”maksaa” korjuun. Sen vuoksi huonotkaan kohteet eivät rasita yhdistystä kuten muilla yhtiöllä . Siellä kun korjuun maksaa yhtiö suoraan yrittäjälle. Uskon että yhdistysten korjuuhenkilöstö on yhtä ammattilaista kun muillakin yhtiöillä. Sillä työntekijöitä ja koneita liikkuu yhtiöiden ja yhdistysten välillä jatkuvasti. Monella yrittäjällä on työntekijöitä ja koneita niin yhtiöllä kuin yhdistyksilläkin. Ehkä sen vuoksi korjuujäljen huonous johtuu enemmänkin leimikoiden rakenteesta.

    Jätkä 27.3.2018, 11:41

    Oikein ”susihuono” leimikko pitää tehdä hyväksi. Ennakkoraivaukset ja ne riittävän ajoissa, niin kemiratkin tulee, jos ehdot täyttyy. Kun taimikot on perattu, harvennettu ja ennakkoraivaus tehty, niin hieman pienemmälläkin keskikoolla menee puut kaupaksi. Tosin vain muutaman euron kuutiohinnalla, mutta kun metsä on perustettu ja kunnossapito jäänyt herran haltuun, niin onhan se harvennettava kuntoon, vaikka se hieman maksaisikin.

    MHY:n korjuupalvelu, taikka sellainenkin mahdollisuus, kuin metsäpalveluyrittäjä ostaa leimikon pystyyn A hinnalla B toisella ja myy korjaamansa puut minne myy – on aivan hyvä systeemi. Kuitenkin pitäisi aina muistaa, että yrittäjänkin on maksettava laskunsa ja ruokansa + veronsa.

    Hyvä ja ammattitaitoinen metsuri-yrittäjä on arvokas tuttavuus paikkakunnalla.

    savo’ttamies 27.3.2018, 11:53

    En ymmärrä noita MHY.lle hakkaavien perusteluja huonolle työn jäljelle.

    Jos MHY.lle hakkaava yrittäjä saa laskuttaa metsänomistajaa hakkuukustannusten mukaan , miten voidaan perustella huonoa työn jälkeä leimikkorakenteella.

    MHy vaatii samalla lailla ennakkoraivaukset ,kuten yhtiötkin .

    Jos hakkuille mennään sellaiseen aikaan, ettei maasto kanna koneita, kenen syy se on tai ajourat liian leveitä , hakattu käyrien alle, kolhittu pystyyn jääneitä.

    Jos metsässä ei ole poistettavia puita, ei se ole peruste hakata vajaatuottoiseksi.

    Jätkä 27.3.2018, 12:07

    savo`ttamies ihan oikeassa. Paitsi että kun harvennetaan pahasti riukuuntunutta metsää, se ei todellakaan ole hyvän näköistä hakkuun jälkeen.

    Liian leveät ajourat ja liian tiheässä, liian harvaksi hakattu ja runkovauriot eivät tosiaan kuulu MHY:n urakoitsijoidenkaan ansioluetteloon.

    Hyvän urakoitsijan työjälkeä ei tarvitse käydä arvostelemassa, ellei halua kehua. Usein metsänomistaja arvostelee, että on hakattu liian harvaksi, vaikka runkoluku on tasan oikea. Useita kertoja olen näyttänyt koealamittauksella, että runkoja on riittävästi.

    Tietämättömyys on usein kaiken mollaamisen alku ja juuri. Kannattaisi isännänkin joskus opetella koealojen mittausta ja käyrien tarkastelua, syntyisi erimielisyyksiä vähemmän.

     

    Metsuri motokuski 27.3.2018, 12:11

    Savottamiehelle tiedoksi että kaikki mhy:t eivät vaadi sellaisi ennakkoraivauksia kuten savottamieheltä on vaadittu. Minusta tuntuu että mhy:n kuskit ovat puhuneet että kun liiketalousmalliin yhdistykset meni niin joka rytekköön taas mennään. En tiedä onko totta mutta niin ne kuskit vain puhelevat.

    Jätkän kirjoitus ihan asiaa,

    A.Jalkanen 27.3.2018, 12:37

    Metsätoimihenkilö esittää, metsänomistaja maksajana päättää.

    Rane2 27.3.2018, 14:10

    Kajaanin Mhy:n entinen toiminnanjohtaja sanoi Ranelle kerran että homma menee niin että he ovat neuvovinaan ja sinä olet maksavinasi.Oli joku pikkuhomma joka meni jotenkin ”kaupan päälle”.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4