Hyvä korjuujälki vaatii huippuyrittäjän jolla on huippu kuskit. Liikaa on sellaisia yrittäjiä ja kuskeja joista ei vaan tule mitään. EH raakasti vaan jos vähäänkään pieniläpimittasta niin energiapuuksi (Ep markkinat on mitä on).

On totta, että mhyillä on heikompi leimikko varanto ja joukossa on enemmän huonoja kuin hyviä.

Mhy:kun ei voi kieltäytyä jäsenen leimikosta.(voi menettää asiakkaan)

En yllättynyt tuosta Metsäkeskuksen raportista. Isoilla organisaatioilla on varaa laittaa se ”luottoyrittäjä” mäkeen tarvittaessa. Jos laatu ei täytä normeja.

Mhyitä vaivaa pienuus. Yksi organisaatio läpi suomen ja tehostaminen kunnolla käyntiin. Hallinnollisissa kuluissa tulisi säästöä kummasti.

Niin silloin voi korjuun laatukin parantua kun muutamat henkilöt ovat siihen asiaan vihkiytyneet. Tulisi yhteneväiset normit. Eikä vain toimihenkilö kohtaiset normit.

Varmasti joissakin pikkuyhdistyksissä hoidetaan asiat hyvin.

Metsäalan digitaalisaatio menee sitä vauhtia eteenpäin. Että toimihenkilöiden henkilö määrät tulee laskemaan ja nokialaisen nro 42 jalanjälki vähenee kummasti suomen metsissä. Katsotaan vaan niin koneet ja dronet tekevät korjuuvalvonnan tulevaisuudessa. Kun tekoäly kehittyy selviävät siitä skannauksesta itsenäisesti.

Kyllä MHY yrittäjille jäävät ne leimikot, jotka eivät monista syistä kelpaa muille. Ja kääntäen MHY:lle jäävät ne yrittäjät, jotka ei kelpaa muille. Kuitenkin todella paljon on yrittäjiä, jotka tekevät MHY:llä loistojälkeä. Mutta surkeasta kuviosta ei enää motomies voi tehdä kuin välttävän.

Ja yksi tässäkin keskustelussa mainittu asia on työnjäljen seuranta ja valvonta. Yhtiöillä tarkkuutta lisää se, että ne kuuluvat standardien pariin. Mikä vaatii valvomaan ja noudattamaan tarkasti ohjeita. Sisältäen myös yhtiöiden korjuunlaatuvaatimukset.

Hieman sivusta, mutta tuttava siirtyi muokkauksilla käyttämään yhtiön palveluna tarjottua muokkaajaa, koska työn jälki oli selkeästi parempaa. Syynä esim yrittäjän tottuminen ja sitoutuminen omavalvontaan. Mättäät tulevat oikeaan tiheyteen ja oikeanlaisina.

”Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä.”

Tuota tuskin kukaan kyseenalaistaa.

-Ainakin luulisi HEIDÄN olevan korjuujälkeen tyytyväisiä!

”MHY:n taimikkovaiheessa kehnosti hoitamia tai hoidotta jättämiä”?

Kenen metsät ja taimikot ovat MHY:n hoidossa? Ja miten ne ovat jääneet hoitamatta?

Kemeran ehdot on kyllä metsäomistajien ihan itse tulkitsemat. Ei MHY kenenkään metsiin tunkeudu pyytämättä ja yllättäen.

Yhdistys joutuu pitkälti vastaamaan jäsenistönsä puukaupoista siinä tilanteessa, kun metsässä ei ole pantu tikkua ristiin hoitovaiheessa, jolloin enskan aikaan yksikään firma ei pysty kannattavasti työmaata hoitamaan.

Energiarisuhommakin on mennyt ihan takamuksilleen, joten siitäkään ei ole avuksi. Suomen surkein koneurakoitsija on jäänyt tarjolle – Ilmeisesti Lauri-Vaari Vortsonninsa kanssa Joovain apumiehenään ovat ainoa koneketju, millä pitää yrittää.

Ei niillä pilalle menneitä nuoriametsiä saa kauniiseen kuntoon kannattavasti. Pitää väkisin repimällä ottaa se, mistä jotain saa ja jättää loput.

A.Jalkanen:

”Tulevat kemerat toivottavasti keskittyvät juuri taimikoiden varhaishoitoon, ettei enää tuettaisi taimikoiden unohtamista.”

Tätä todella sopii toivoa.

Tuohon Jätkän puheenvuoroon on myös helppo yhtyä. Aivan liian usein metsänomistaja ei ymmärrä, että hän on se yritysjohtaja, joka päättää, muut ovat konsutteja. Tosin tuon harhan Syntymiseen on vaikuttanut mhy:n neuvojien takavuosien asenteet. Kyllä vielä 80-luvulla joskus tuli mieleen että luuleeko neuvoja todella olevansa päättävä taho jonkun metsän suhteen.

Terveisin: Korpituvan Taneli