› Keskustelut › Metsänomistus › Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

    Lähetetty: 26.2.2014, 19:05

    Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottu professori Timo Pukkalan tuoreen kankaan kuusikon yläharvennusta käyttävä laskentamalli ei toimi lainkaan käytännössä.
    Kuusikkoa kasvatettaisiin ensin 50 vuotta, jonka jälkeen se harvennettaisiin rajusti lakirajalle.
    Seuraava hakkuu tehtäisiin 80-vuotiaana taas lakirajalle.
    Montako puuta arvelette säilyneen pystyssä ensimmäisen harvennuksen jälkeen? Entä toisen?
    Miksi korkeata palkkaa nauttiva professori kirjoittelee täysiä satuja?

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 15.4.2014, 19:24

    Éi noita kuvia olisi kyllä kannattanut sinne Pukkalan blokiin laittaa.
    Kyllä Suomesta loppuu sahapuut, jos tuonlaisia aliskasvoskuusia aletaan metsänä kasvattamaan.
    Aivan käsittämätöntä, miten ihmisiä yritetään sumuttaa.

    Ammatti Raivooja 15.4.2014, 19:46

    Aikamoisia kinder metsiä tulee. Tuollakun noita pyyhkii nuriten niin näkee minkälaisia yllätyksiä sisältä löytyy vaikka ulkoapäin normaalin näköisiä. Noh, eikös se havusellu olekkin kohta kysyttyä kun uusi sellutehdas tulee.

    Pete 16.4.2014, 12:17

    Näytti tosiaan kuvissa olevan männikön alla terhakkaan näköistä kuusialikasvosta. Kasvupaikka vaan taitaa olla pikemminkin vt kuin mt. Tuollaisten kuusien kasvu jokseenkin pysähtyy hiukan varttuneemalla iällä. Kun kyseinen metsä muuttuu kuusivaltaiseksi, niin hehtaarituotos romahtaa. Tästä huolimatta kyseiset kuuset kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen jos ne mäntyjen poiston jälkeen ovat kunnossa ja useampi metrisiä on edes 1000kpl/ha. Jos haluaa kuuset kohtuuajassa tukkipuiksi, niin typpilannoitus voi antaa draattisen kasvureaktion. Männyn pohjaa nuo ovat ja epäilen vahvasti että mäntyä ei sinne kuusten siimekseen nouse vaikka vartoisi 20 vuotta.

    Pete 16.4.2014, 12:17

    Näytti tosiaan kuvissa olevan männikön alla terhakkaan näköistä kuusialikasvosta. Kasvupaikka vaan taitaa olla pikemminkin vt kuin mt. Tuollaisten kuusien kasvu jokseenkin pysähtyy hiukan varttuneemalla iällä. Kun kyseinen metsä muuttuu kuusivaltaiseksi, niin hehtaarituotos romahtaa. Tästä huolimatta kyseiset kuuset kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen jos ne mäntyjen poiston jälkeen ovat kunnossa ja useampi metrisiä on edes 1000kpl/ha. Jos haluaa kuuset kohtuuajassa tukkipuiksi, niin typpilannoitus voi antaa draattisen kasvureaktion. Männyn pohjaa nuo ovat ja epäilen vahvasti että mäntyä ei sinne kuusten siimekseen nouse vaikka vartoisi 20 vuotta.

    suorittava porras 16.4.2014, 19:46

    Tukimuksissa on todettu , että jatkuvan kasvatuksen metsissä kuusentaimi saavuttaa 1,30m:n pituuden 60 vuodessa (MTL Eerikäinen ,Saksa Valkonen) , eli samassa ajassa , kun istutettu taimi varttuu tukkipuuksi !

    Kun tarkastelujakson pituus oli 15 vuotta hehtaarilla saavutti vuosittain 30 kpl alkutilanteessa 10 cm pituisia kuusentaimia 1, 30 cm:n pituuden , koivuja vastaavasti kolme ja mäntyjä ei aina yhtäkään. Taimien kuolleisuus viiden vuoden tarkastelujaksolla on kusen kohdalla 17 % , koivujen 41 % ja mäntyjen 34%. Näin siis poimintahakkuin käsitellyssä kuusivaltaisessa metsässä .

    Kun poimintahakkuissa tuhoutuu vielä keskimäärin reilu 20 % jäävistä taimista , voi loppuutulos olla monelle vähemmän miellyttävä yllätys .

    Ihmeen hiljaa on oltu näistä jo vuonna 2011 valmistuneista tuloksista . (lisää Metsälehti n:o 6 /2014 /sivu 3

    Ammatti Raivooja 16.4.2014, 19:50

    20% selvästi tuhoutuneita ja sen lisäksi on niitä, joihin tulee pieni vaurio juurenniskaan ja juurivaurioita, joita on silmämääräisesti hankala nähdä. Niissä ne 100 yllätystä on.

    Puun takaa 16.4.2014, 19:56

    On oikeastaan hyvä, että innokkaimmat tekisivät mahdollisimman paljon näitä jatkuvan kasvatuksen hakkuita.
    Silloin he näkisivät omin silmin lopputuloksen.
    Jatkuvan kasvatuksen höpinät loppuisivat Suomesta vähin äänin.

    Gla 17.4.2014, 04:34

    Suorittava porras: ”Tukimuksissa on todettu , että jatkuvan kasvatuksen metsissä kuusentaimi saavuttaa 1,30m:n pituuden 60 vuodessa (MTL Eerikäinen ,Saksa Valkonen) , eli samassa ajassa , kun istutettu taimi varttuu tukkipuuksi !”

    Pieni tarkennus. Nuo tulokset saatiin kuusivaltaisissa metsissä. Tutkimus vahvistaa käsityksen, jonka jokainen voi metsässä tehdä eli kuusikossa yleensä ei juurikaan uudistumista tapahdu ja tämähän kuuluu ihan normaaliin luonnon kiertokulkuun. Sinänsä onkin vitsikästä, että jk:ta markkinoidaan luonnollisena menetelmänä.

    Kiinnostavaksi vaihtoehdoksi edelleen jää koivikon alle kasvatettavat kuuset, mikä kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun. Siinä kasvunopeuskin on ihan toista luokkaa kuin Valkosen mittauksissa todetut. Ongelmia siinäkin riittää, mutta potentiaali on ihan eri luokkaa kuin kuusikon luontaisessa uudistamisessa. Mutta jatkuvaa kasvatusta se ei ole, koska hoitoketju päättyy avohakkuuseen.

    A.Jalkanen 17.4.2014, 08:03

    Erirakenteisen metsän ei tarvitse olla puhdas kuusikko. Jos siinä on mukana koivua ja/tai mäntyä, tai jos käytetään pienaukkoja, valoisuus on toista luokkaa kuin kuusen alla. Taimia ilmeisesti syntyy ainakin pienaukkoon yleensä riittävästi, mutta reunametsä haittaa niidenkin kasvua. Kuusta ei pitäisi koettaa kasvattaa liian karulla maapohjalla, kuten esimerkiksi kuivahkolla kankaalla. Mänty liian rehevällä pohjalla on pienempi virhe, jos metsikkö saadaan tarpeeksi tiheäksi.

    Timppa 17.4.2014, 09:06

    AJ kertoi tuossa edellä, että reunametsä haittaa taimien kasvua pienaukoissa. Niinhän asia tietysti on, kuten kaikki silmät auki metsässä liikkuneet tietävät.

    AJ arveli, että sinne pienaukkoon syntyy luonnontaimia riittävästi. Näin ei todellakaan aina ole. Ei ainakaan meidän metsissä. Sinne kyllä syntyy heinää, saniaista tai vadelmaa jotakuinkin varmasti. Kasvatuskykyisiä puuntaimia jotakuinkin epävarmasti.

    Kuten aiemminkin olen kertonut,olen teettänyt aika monta pienaukkoa harvennuskohteiden yhteyteen, kun puuston kasvu niitten kohdalla on ollut nolla tai miinusmerkkinen. Kaikki on istutettu. Yleensä luonnontaimia on 10 vuodessa syntynyt niihin erittäin vähän. Luonnontaimien synty, ainakin meillä, edellyttää yleensä muokkausta eikä onnistu aina edes sen avulla.

    Pienaukkojen tekeminen on siis aina selvästi epätaloudellisempaa kuin normaalit aukot. Joka muuta väittää, ei tiedä mitään metsänkasvusta tai valehtelee tietoisesti.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 8 9 10 11