› Keskustelut › Metsänomistus › Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

    Lähetetty: 26.2.2014, 19:05

    Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottu professori Timo Pukkalan tuoreen kankaan kuusikon yläharvennusta käyttävä laskentamalli ei toimi lainkaan käytännössä.
    Kuusikkoa kasvatettaisiin ensin 50 vuotta, jonka jälkeen se harvennettaisiin rajusti lakirajalle.
    Seuraava hakkuu tehtäisiin 80-vuotiaana taas lakirajalle.
    Montako puuta arvelette säilyneen pystyssä ensimmäisen harvennuksen jälkeen? Entä toisen?
    Miksi korkeata palkkaa nauttiva professori kirjoittelee täysiä satuja?

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 6.3.2014, 18:56

    Niin kuin Reimakin totesi, vähän suuremmankin metsätilan hoito onnistuu yhdeltäkin, asiansa hallitsevalta ihmiseltä.
    Kehitysluokkajakautuma taas auttaa hoitotöiden ja hakkuidenkin sopivassa jaksottamisessa.
    Pohjoisen oloja en minäkään henkilökohtaisesti tunne, mutta käytettävissä olevien tietojen pohjalta en ole kiinnostunut siellä puuta tuottamaan.
    Pahimmalta siellä näyttää puun heikko kysyntä, korkeat kuljetuskustannukset ja sitä kautta alhainen puun hinta.

    hemputtaja 13.3.2014, 15:10

    En viitsinyt aloittaa uutta ketjua niin pistän tänne ja Pukkalaa kehuttiin, että sikäli sopii.

    Uudessa Metsälehdessä (5/2014) oli ”Lukijalta”- palstalla jatkuvan kasvatuksen eturivin miesten (Lähde ja Laiho) tekstiä. Pukkalan ”Jokametsän malli” on kuulemma ihan rautaa. On monivuotisen tutkimustyön tulos, kuten yleensä kaikki mikä hiukankin buffaa jatkuvaa kasvatusta.

    Lisäksi haukutaan Erkki Timosta. en tiedä miksi.

    Jutussa on yksityiskohta, joka on syytä huomata ja joka kertoo minkä värisellä hevosella ajetaan.

    Mainitsevat ohimennen, että Valtakunnan metsien inventoinnit 1-3 osoittavat, että kaikki Suomen metsät ovat olleet luonnonvaraisina nimenomaan erirakenteisia sekametsiä.

    Mikäs siinä. Saattoivat hyvinkin olla erirakenteisia sekametsiä, mutta olivatko ns. luonnonmetsiä. Ensimmäinen inventointi tehtiin 1920 -luvulla. Mahtoiko silloin enää luonnonmetsiä löytyä useamman vuosisadan metsänraiskauksen jälkeen. Oli kulotusta, kaskeamista, tervaa, kimröökiä, määrämittaharsintaa, metsäpaloja ja jopa metsänhoidollista harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta.

    Ei sekametsä ole mitenkään huono kasvatettava. Ja voi se luonnonmetsä hyvinkin olla erirakenteinen, mutta onko se muka perustelu jatkuvalle kasvatukselle. Ovat myös yleensä surkeita eli harvoja ja puusto vikaisuuksilla siunattua.

    raivuri 13.3.2014, 15:30

    Tuntuu vaikealta uskoa, että tuollaiset tekstit kovin moneen uppoisivat. Mutta ainakin päättäjiin tuntui aika täydestä menevän.

    Jokainen hoitakoot miten hoitaa, mutta kansa ei ole ainakaan vielä aktivoitunut. Vain muutamia kymmeniä kyselyjä koko maassa jk hakkuista. Mahtaisiko tämä jopa aktivoida perinteisten keinojen käyttöä?

    hemputtaja 28.3.2014, 16:07

    Taisi olla otsikon väite:”Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä” todistettuna Metsälehden numerossa 6/2014 otsikolla: ”Jatkuva kasvatus ei juuri taimia kasvata”. Siinä Riikilä käy läpi tutkijoiden K. Eerikäinen, T. Saksa ja A. Valkonen tutkimuksen tuloksia.

    Kovasti tulos vaikuttaa siltä, mitä olen odottanut. On jotenkin luonnon tapoihin liittyvä tulos. Ei ne suuret puut ja vanha sienirihmasto parhaita ravinteitaan tulokkaille helpolla anna. Mitä nyt sen verran, että pieni jatkuvuus on puukansalle turvattu.

    Oli siellä Timosen vastine jk-konsulttien hupapuheisiinkin.

    hemputtaja 28.3.2014, 16:21

    Jatkanpa vielä, kun on tullut tuota jk-intoa vastusteltua, vaikka itsekin sitä täytyy harrastaa, kun on jokunen paikka, jossa on oltava jatkuva metsäpeite. Silti kukin hoitakoon metsiään niin kuin tykkää kuten joku tuolla edellä totesi.

    Pahiten meikäläistä kaivattaa jk-porukan ja siihen vihkiytyneiden ns. tutkijoiden älyllinen epärehellisyys ja suoranainen itsepetos.

    Kerrotaan naama peruslukemilla, että ei ole tutkittu ja heidän tutkimuksensa ovat ekoja ja täyttä rautaa.

    Ja on tutkittu ja selvitelty. On suorastaan räävitöntä ja härskiä vihjailla, että esi-isämme metsäalalla eivät olisi asiaa selvittäneet ja raskaasti miettineet kun pykäsivät maailmalle Harsintajulkilausuman 1948.

    Olivat aloittaneet uransa ja eläneet siitä suurimman osan harsintametsätalouden puitteissa. Tiesivät taatusti, että metsänhoidollinen harsinta eli jatkuva kasvatus on tullut tiensä päähän.

    Turha myös jankuttaa, että ns. metsänhoidollisella harsinnalla ja jatkuvalla kasvatuksella on joitain oleellisia eroja.

    jees h-valta 28.3.2014, 21:37

    Kumma kyllä näin vierestä seuraillen alkaa huvittaa että mikä uhka tämä jk sitten teille jaksouskoville on kun niin kovast hartaasti täällä jaksatte toinen toistanne suorastaan urakalla tukea?
    Jk on monimuotoinen ja monisyinen asia jota ei kannata monouskovaisen yrittää tallata. Ne ken osaa ne tekee. Itkeä voi vaikka mitä.

    A.Jalkanen 29.3.2014, 09:08

    Hemputtajan kanssa (harvinaista kyllä) samaa mieltä että VMI 1-3 eivät edusta luonnonmetsiä kuin pieneltä osaltaan. Tarkan tutkimukseen pohjautuvan kuvan Suomen luonnonmetsistä saa lukemalla kirjan ”Suomalainen aarniometsä”, saatavissa kirjastoista. Kysytty kirja, voi joutua jonottamaan.

    Summa summarum, luonnonmetsät olivat erittäin monimuotoisia, sekä erirakenteisia että tasarakenteisia, riippuen mm. metsäpalojen ja myrskyjen esiintymisestä. Yleiskuva enemmän peitteinen kuin nykyinen, eli avoaloja oli vähemmän. Monimuotoisuutta lajeissa ja rakenteissa oli enemmän. Lahopuuta ja palanutta puuta oli enemmän.

    Metsuri motokuski 29.3.2014, 09:36

    Minusta olisi syytä erottaa kaksi eri asialajia ja mihinkä metsänkasvatuksella tähdätään. On eri asia haluta metsältä maksimaalista puuntuottoa ja liittää siihen jk tai luonnonhoitometsä. Jos keskustellaan jk tai luonnonhoitometsistä niin siinä tapauksessa ei kyllä päästä maksimaaliseen puuntuottoon. Jos taas halutaan maksimaalinen puuntuotto niin nykyinen menetelmä on ylivoimainen. Se on ihan kuinka metsä halutaan nähdä ja mitkä arvot laitetaan tärkeysjärjestykseen.

    hemputtaja 29.3.2014, 10:17

    ### Hemputtajan kanssa (harvinaista kyllä) samaa mieltä että VMI 1-3 eivät edusta luonnonmetsiä kuin pieneltä osaltaan.

    –snip–

    Lähetetty: 1 h, 6 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    Hym, hym. Pitikö tuo nyt kaikille kertoa.

    Onneksi vaimo ei lueskele tätä palstaa. Voisi tulla liiterissä istumista.

    A.Jalkanen 15.4.2014, 10:05

    Prof. Timo Pukkalan blogi osoitteessa http://www.monsu.net (toistaiseksi siellä on 4 kirjoitusta). Ne tulevat myös Arvometsän nettisivuille.

    Asiallista tekstiä metsänkasvatuksen kannattavuudesta. Suosittelen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 7 8 9 10 11