### Ote em. luvusta: ”Viimeaikainen luonnonmetsätutkimus viittaa siihen, että ensimmäisen luokan häiriö-sukkessio sykli, voimakkaiden häiriöiden ajama tasaikäisen metsän kehitysdynamiikka, on oloissamme suhteessa vähämerkityksisempi verrattuna kahteen jälkimmäiseen luokkaan, joissa metsä säilyy jatkuvasti enemmän tai vähemmän peitteellisenä. Tämä on ekologisesti merkittävä ja aiemmista käsityksistä poikkeava havainto, joka vaikuttaa muun muassa siihen, minkälaista metsänkäsittelyä voidaan pitää luonnonmukaisena.”
Lähetetty: 1 h, 36 min sitten
Lähettäjä: A.Jalkanen ###

Viisaasti sanottu. Niin viisaasti, että en tajunnut mitä siinä ilmoitettiin.

Itse vilkuilen joskus opusta ”Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. Tasanen, Tapani. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 920”. Löytyy ilmaiseksi osoitteesta: ”http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-1925-3” (ei välilyöntejä).

Siitäkään ei tosin selviä mitä eroa on metsänhoidollisella harsinnalla ja jatkuvalla kasvatuksella.

Minäkin ostaisin erittäin mielelläni halpaa sekä hyväkukuntoista taimikkoa 100 km:n säteeltä. Vaan tuo yhtälö ei etelässä kohtaa. Senpä takia kannattaa keskittyä nykyisen alan hyvään hoitoon ja hyvälaatuisten runsaspuustoisten metsiköiden tuottamiseen. Jk:lla ei pitkässä juoksussa noita saada tuotettua.

Etelässä kun ei juuri ole edes myynnissä hyvin hoidettuja taimikkoja.

Älä nyt A.Jalkanen hermostu, vaikka meitä on täällä niinkin tyhmiä että Sinun populäärinäkin pitämä teksti on ihan utopiaa.
Tuosta Rautalanmallista kävi toki selville että se häiriö olikin jaksollista kasvatusta ja kaksi muuta sitä harsintaa, jonka jälkiä olen elämäntyönäni paikkaillut.
Valitettavasti Rautalankamallistasi huolimatta en pysty hahmottamaan mitä siinä kirjasta ottamassasi lainauksessa yritettiin sanoa. Vika lienee kuitenkin vain minun puutteellisessa käsityskyvyssäni ja onhan se joskus ennenkin havaittu se puutteellisuus.
Joka tapauksessa tuo mainitsemasi kirja ei koskaan tule koristamaan kirjahyllyäni, koska sen populäärisyys menee minulla yli hilseen, jota muuten on paljon.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tanelin ja varmaan muidenkin on vaikeaa hahmottaa asiayhteydestä irrottamiani lauseita. Siksi olisikin hyvä lukea koko kappale ja vielä parempi olisi lukea koko kirja ”Suomalainen aarniometsä”. Kokeile sinäkin Taneli. Sen saa kirjastoista ilmaiseksi!

Asian ydin on tämä: sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen voidaan ajatella sopivan ”luonnonkiertoa mukailevaan” metsänhoitoon.

Metsissä on siis alueita joiden voidaan ajatella sopivan luontaisesti paremmin avohakkuumetsätalouteen, kuten (luonnonmetsissä useammin palavat) karummat männyn luontaiset kasvupaikat. Toisaalta metsissä on alueita, jotka luontaisesti palavat harvoin, kuten kosteammat ja rehevämmät alueet jotka kasvavat luontaisesti kuusta. Ne luonto uudistaa usein yksittäisten isojen puiden kuolemisen kautta, ja sitä voidaan jäljitellä jatkuvan kasvatuksen hakkuilla.

Valitettavasti joillekkin täytyy tuottaa pettymys ja kertoa että taloudellisesti(vaikka metsään) ajatteleva ihminen ei voi uskoa sattumiin,että jospa tämä onnistuu. Koska pitkän aika välin riskit ovat liian korkeat ja tuotoista ei voi tietää mitä ne ovat.Ilman investointeja ei voi saavuttaa valitettavasti korkeaa tuottoa joka on tärkeä ymmärtää niin metsätaloudessa kuin muunlaisessakin yritys toiminnassa.
Metsässä se kiteytyy yksinkertaisesti näin että jos uskot pelkkiin sattumiin niin tulevaisuudessa myyt vähän ja halvalla.
Jos taas teet investoinnit hyvin mutta myös mahdollissimman halvalla myyt paljon ja kalliilla.