› Keskustelut › Metsänomistus › Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11

  • Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

    Lähetetty: 26.2.2014, 19:05

    Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottu professori Timo Pukkalan tuoreen kankaan kuusikon yläharvennusta käyttävä laskentamalli ei toimi lainkaan käytännössä.
    Kuusikkoa kasvatettaisiin ensin 50 vuotta, jonka jälkeen se harvennettaisiin rajusti lakirajalle.
    Seuraava hakkuu tehtäisiin 80-vuotiaana taas lakirajalle.
    Montako puuta arvelette säilyneen pystyssä ensimmäisen harvennuksen jälkeen? Entä toisen?
    Miksi korkeata palkkaa nauttiva professori kirjoittelee täysiä satuja?

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Pete 4.3.2014, 14:12

    Juuri niinkuin Anneli totesi. Eikö ole erikoista, että Pukkala ja kumppanit pitävät verrokkina kuitenkin ”vakiintuneita viljelymetsien kasvumalleja” kun perustelevat japen/erkin parempaa kannattavuutta? Vaivihkaa työntävät myös ajatusta siitä, että erkissä puustopääomaa ”kannattaa” pistää korkeampana kuin puhdasoppisessa mallissa sen takia, että metsä näyttää enemmän metsältä…

    Puun takaa 4.3.2014, 18:37

    Pukkalan ja kumppaneiden kasvatusmallien ei tarvitse juuri toimiakaan käytännössä, vaan niillä on tarkoitus houkutella mahdollisimman paljon maksavia asiakkaita heidän firmalleen.
    Kun businesta on pyöritetty aikansa ja rahaa on tullut tarpeeksi, ei asiakkaiden metsien kasvulla ja hyvinvoinnilla ole väliä.
    Kysymyksessä on hyvin tyypillinen, muillakin aloilla tutuksi tullut uuden tilanteen hyödyntäminen, eikä pitkäjänteinen liiketoiminta.

    jees h-valta 4.3.2014, 19:05

    Caballistan kertomalla systeemillä en aio kyllä toimia. Kyllä aion vuosittain puukauppaa tehdä edelleen vaikka systeemiä vähän muokkaisinkin. Ei mitään koko tilan reuhtaisuja vaan tiettyjä kuvioita hiukan yhdistellen mutta edelleen muutaman hehtaarin kokonaisuuksina. Tuskin tulee ongelmia. Aion kuitenkin aika selkeä ”diktaattori” olla omissani.

    Reima Ranta 4.3.2014, 20:10

    Palaan nyt keskustelussa vähän taaksepäin.

    Kuten Korpituvan Taneli yritin kertoa, keskustelu olisi minusta mielekkäämpää ja paremmin ymmärrettävissä, jos keskustelijan todelliset intressit olisi avoimesti näkyvillä. Anteeksi nyt Taneli, mutta minulle on tasan yhdentekevää, mihin nimimerkkeihin esim. tutkijoita lähellä oleviin tai kirjoittajan omaksi nimekseen kertomaan sinä täällä uskot tai olet uskomatta.

    Gla:lle on todettava, että ostan mieluummin markkinoilta puoleen hintaan kymmenen vuotta vanhaa taimikkoa, kuin että uudistaisin istuttamalla. Jos joku takaisi, että seuraavat 50 vuotta reaalikorko on nykytasolla ja metsäyhtiö antaisi takuun, että räkämännystä maksetaan 150 €/m3 vastaavaa reaalihintaa metsää tulevaisuudessa hakattaessa, niin lupaan tilata taimia – en näillä edellytyksillä, kun muitakin vaihtoehtoja on. Sijoita nyt tyhjään maapohjaan 1000-2000 euroa/ha ja odota, että joudut maksamaan vielä 30 vuotta siitä kiinteistöveroa muiden kulujen lisäksi, saamatta minkäänlaisia tuloja – minä pidä tällaista riskiä kohtuuttomana.

    Reima Ranta 4.3.2014, 20:46

    On siinä Arvometsässä Oy:ssä Puun takaa nyt ainakin se myönteistä, että siihen ei ketään pakoteta kuulumaan, eikä se peri mitään metsänhoitomaksua kaikilta metsänomistajilta toimintansa tukemiseen, kuten ”sinun edustamasi” järjestö. Minusta on erinomainen asia, että uusia toimijoita ja uusia ajatuksia tulee tähän homehtuneeseen toimintaympäristöön. Sinä esität kovin vakuuttavasti arvelujasi, jotka näyttävät perustuvat mutuun. Minkäänlaista matemaattista mallia en ole havainnut sinun esittävän arvelujesi tueksi.

    30 vuotta metsänomistusta tarkoittaa sitä, että et ole Puun takaa metsiä uudistamalla menestynyt vaan metsätilakaupalla ja metsiin tehdyllä työllä sekä Kemeratuilla, joita muistelen kertomasi mukaan saaneesi huomattavan määrän. 30 vuotta ja sitä nuoremmat puustot eivät ole hyvissäkään olosuhteissa järeitä tukkipuustoja, joiden tuloilla olisit rikastunut. Metsätilakaupalla on sitä vastoin ollut erinomaiset mahdollisuudet menestyä kertomanasi aikana, niin huonoa kauppamiestä ei olekaan ja niin eittämättä on sinunkin kohdallasi.

    Minäkin olen tuona aikana tositarkoituksella kierrellyt muutamia satoja tiloja ja näin jälkiviisaana voin sanoa, että niistä jokainen olisi pitänyt ostaa. Pinta-alaverotuksen ja siirtymäkauden aikana voi verottomasti hakata mielin määrin ja uudistukset kannatti tietysti tehdä heti pinta-alaveroon saatavan verovähennyksen vuoksi. Muutenhan lähes sama rahan olisi joutunut maksamaan pinta-alaverona. Suurtakaan taimikkomäärää ei tarvinnut pelätä, kun tiedossa oli veromuutos. Siirtymäkauden aikana vielä metsävähennys jäi uinumaan täydestä ostoarvosta myyntiveroaikaan, vaikka metsästä olisi jo yksi metsän hinta hakattu. Kaiken kukkuraksi vielä myyntitappion tekomahdollisuus, jos esim. osakekaupoista oli tulossa myyntivoittoja. Kun em. lisätään vielä monta vuotta jatkunut aivan poikkeuksellinen korkotilanne, vierastakaan pääomaa ei olisi tarvinnut niin kovasti karttaa.

    Puun takaa 4.3.2014, 21:18

    Metsätalouteni on perustunut koko ajan hyvään kehitysluokkajakautumaan, eli eri-ikäisiin ja eri puulajia oleviin puustokuvioihin.
    Se jos mikä on mahdollisimman tehokasta jatkuvaa kasvatusta.
    Tulot ja menot, myös oman työn arvo aina kirjattu, myös pinta-alaveroaikana.
    Olen tuottanut kolmessakymmenessä vuodessa 35.000 mottia uutta puuta ja hakannut suunnilleen saman verran.
    On aivan totta, että olen myös hyödyntänyt kemeran ja sitä edeltävät tuet täysimääräisesti, tähdäten siihen, että nyt pärjätään tarvittaessa ilman tukiakin.
    Metsämaan ostoja on ollut, mutta ei myyntejä.

    Caballista 5.3.2014, 08:20

    Kävin katsomassa Pukkalan sivuilta kyselyä ( http://arvometsa.fi/mielipiteesi ). Siellä on mielenkiintoiset vaihtoehdot kysymykseen ”Omasta metsästäni haluan”:

    * Maksimaalista puun tuottoa
    * Välttää aukkohakkuita
    * Parempilaatuista puuta
    * Minimoida kuluja
    * Korostaa luontoarvoja
    * Suurempia riistakantoja
    * Enemmän tukkipuuta hakkuissa

    En voinut vastata kyselyyn – itse haluan ”taloudellista tuottoa”. Minua ei sinänsä kiinnosta
    * Miten paljon kuutiota tulee
    * Tuleeko uudistusaloja
    * Puun laatu jos siitä ei makseta
    * Kuluja jos niillä saa tuottoa
    * _Määrittelemättömiä_ luontoarvoa
    * Riistaa on jaksollisissa metsissäkin hyvin
    * Tukkipuun määrä. Tukintuottaminen on nykyisin kylläkin näppärin keino saada taloudellista hyvää metsästä.

    Metsänhoidon tavoitteena itsellä on luonnonkiertoa hyödyntävä taloudellinen tuotos. Arvometsä taitaa olla muille kuin minulle sopiva.

    Jesse: PKMO:n Pukkala youtube-videolla Pukkalan mainitsee koko tilan hakkaamisen kerralla olevan tavoiteltava asia.

    Anneli: Olen nähnyt menestyksellistä jaksollista kasvatusta myös Rautalammen ulkopuolella. Kylläkin ”veljussin” esittely oli mielenkiintoinen ja vahvisti omia ajatuksia.

    Gla 5.3.2014, 08:28

    Reima Ranta: ”Gla:lle on todettava, että ostan mieluummin markkinoilta puoleen hintaan kymmenen vuotta vanhaa taimikkoa, kuin että uudistaisin istuttamalla.”

    Minäkin ostan markkinoilta mielummin 10 vuotiasta taimikkoa hintaan uudistamiskulut x 0,5. Mutta katsotaan, millaiset edellytykset tuohon käytännössä on.

    Määrittelit istuttamisen kulut 1000-2000 euroksi, joten käytetään keskiarvona 1500 euroa.

    Sinähän toimit Kuusamon seudulla ja eteläisessä Lapissa. Minulla ei ole hyvää tuntumaa sikäläisiin olosuhteisiin, mutta meneekö pahasti pieleen, jos arvioin tuoreen kankaan istutuskuusen olevan 10 vuotiaana Posiolla n. 3 metristä? Saako markkinoilta tosiaan tuollaista taimikkoa 750 €/ha? Vai onko 750 euron taimikot valtapituudeltaan enintään puolet tuosta, aukkoisia, epätasaisia, raivaamattomia ja siten huomattavasti heikommin puuta tuottavia kuin asialliset istutustaimikot? Eli sellaisia, jollaiseksi sinunkin luontaisesti uudistamasi taimikot 10 vuodessa kehittyvät ja joissa vielä 40 vuotiaanakin ainoa käyttökelpoinen työkalu on raivaussaha ja hakkuiden kantohinta alempi kuin hyvälaatuisessa metsässä?

    Etelässä hoidettu tuoreen kankaan kuusen istutustaimikko on 10 vuotiaana 5 metristä ja se maksaa markkinoilla 2500 €/ha. Hoitamattomissa haarukka laajenee huomattavasti, alaspäin.

    jees h-valta 5.3.2014, 09:13

    Caballista: Pukkala saa tavoitella vaikka useammankin tilan samaan aikaan hakkuita mutta niistä minä aion määrätä omilla tiluksilla aivan itse.
    On vain syytä heidänkin paneutua palvelunsa tarjonnan edes jonkinasteiseen virittämiseen suorituskelpoiseksi paketiksi.
    Mitään konkreettistahan esim. urakoitsijoiden suhteen ei edes mainita. Kaippa jotain soppareita pitäisi alkaa ympäri valtakuntaa kehittelemään ja myös näiden perehdyttämiseen jk:n hengessä tehtävään suorittamiseen. On vaikea kuvitella nykyisten urakoitsijoiden kovalla innolla hyppäävän tyhjän päälle. Jota uusi organisaatio aina VAIN pystyy tarjoamaan. Kaikki edellytykset ovat kunhan toimintaa systemaattisesti kehitetään mutta ehkä mennään taas hiukan julkisivua tyrkyttäen sisältöä väistellen.

    A.Jalkanen 5.3.2014, 14:06

    Caballista: ”Metsänhoidon tavoitteena itsellä on luonnonkiertoa hyödyntävä taloudellinen tuotos.”

    Tässäpä se mielenkiintoisuus piileekin. Sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen voidaan ajatella sopivan ”luonnonkiertoa mukailevaan” metsänhoitoon. Lukekaapa vaikka entisen opettajani dosentti Timo Kuuluvaisen kirjoittama luku ”Metsän muutosvoimat” kirjasta ”Suomalainen aarniometsä”. Suosittelen kirjaa muutenkin lämpimästi; se on varmaan paras populaari tietokirja Suomen metsistä ikinä.

    Ote em. luvusta: ”Viimeaikainen luonnonmetsätutkimus viittaa siihen, että ensimmäisen luokan häiriö-sukkessio sykli, voimakkaiden häiriöiden ajama tasaikäisen metsän kehitysdynamiikka, on oloissamme suhteessa vähämerkityksisempi verrattuna kahteen jälkimmäiseen luokkaan, joissa metsä säilyy jatkuvasti enemmän tai vähemmän peitteellisenä. Tämä on ekologisesti merkittävä ja aiemmista käsityksistä poikkeava havainto, joka vaikuttaa muun muassa siihen, minkälaista metsänkäsittelyä voidaan pitää luonnonmukaisena.”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 6 … 9 10 11