› Keskustelut › Metsänomistus › Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 … 9 10 11

  • Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

    Lähetetty: 26.2.2014, 19:05

    Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottu professori Timo Pukkalan tuoreen kankaan kuusikon yläharvennusta käyttävä laskentamalli ei toimi lainkaan käytännössä.
    Kuusikkoa kasvatettaisiin ensin 50 vuotta, jonka jälkeen se harvennettaisiin rajusti lakirajalle.
    Seuraava hakkuu tehtäisiin 80-vuotiaana taas lakirajalle.
    Montako puuta arvelette säilyneen pystyssä ensimmäisen harvennuksen jälkeen? Entä toisen?
    Miksi korkeata palkkaa nauttiva professori kirjoittelee täysiä satuja?

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 3.3.2014, 21:25

    Kun velalla aloitin, olin kaikkien mittapuiden mukaan köyhä.
    Leivässä on kuitenkin pysytty.
    Rikkaudesta on nyt turha puhua, koska siinä lajissa laittaa aina joku paremmaksi.
    Pukkalan laskentamallit ovat minulle 100% viihdettä.
    Joka niihin uskoo, on taas hänen asiansa.

    jees h-valta 4.3.2014, 08:54

    Puuntakunen repii siitä sitten viihteensä ja jotkut muut taas aivan asiallisen metsätalouden. Konstit on monet eikä erot vie maalta merelle. Itse koen jk:n omaan elämäntilanteeseeni sopivaksi suuntaukseksi johon ei tietenkään hirttäydytä mutta otetaan hynät asiallisesti talteen ja pidetään niistä paremmin nyt kiinni. Kun tähän asti siitä on uudistuksiin saanut lykätä sievän potin. Nyt saan metsät pysymään metsinä ja tulovirran silti omaksumallani vuosittain toistuvalla tasolla. Kierrätä on päivän sana ja se sopii metsäänkin hyvin. Hakkuissa.

    Gla 4.3.2014, 09:19

    Se, että olet uudistanut päätehakatut alat luontaisesti ja tiheänä kasvattamalla raivausta välttäen teettänyt niihin aikaistetun energiapuuhakkuun, ei ole jatkuvaa kasvatusta.

    Vai oliko sinulla jotain muuta kokemusta jk:n etevyydestä? Ainakin kuusikot olet sanonut hakkaavasi 50 vuotiaana pois ja uudistavasi ne koivulle. Hybridihaapakuviot ovat oma lukunsa, mutta nekään ei täytä jatkuvan kasvatuksen määritelmää, kun puusto hakataan välillä pois ja uudistetaan vesoista. Jatkuvan kasvatuksen ideanahan on se, että metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä.

    Minusta sinä hoidat metsiäsi ihan puhtaasti jaksollisella menetelmällä. Painotat vain luontaista uudistamista ja tiheän kasvatuksen avulla nuoren metsän energiahakkuita. Tosin sitten 0,3 ha kaivurilaikutukset tuovat vaihtelua tähän linjaukseen.

    jees h-valta 4.3.2014, 10:02

    Niinhän olen tehnytkin. Mutta mikään ei estä muuttamasta tapojaan ja siitä lähinnä eteenpäin mennään. Olen Arvometsälle yhteistyöhaluni ilmoittanut ja varmasti tämän vuoden aikana vielä näissä merkeissä tavataankin. H-haapa taas on lyhytkiertoviljelynä hellekkin kiinnostava tuttavuus ja kuten olen maininnut sen pyöritys lähes mihin asentoon vain on myös mahdollista. Pienaukot uudistetaan kuten kaikki muutkin aukot. Muiden yhteydessä tietty.

    Gla 4.3.2014, 10:47

    Kyky muuttaa omia tapojansa on hyvä asia ja ajoittain melko voimakkaana esiintynyt kuusivastaisuutesi on siis tällä erää haudattu.

    Hybridiviljelmän harsinnassa en kyllä näe vähäisintäkään järkeä, kun otetaan huomioon se, mihin harsinnalla pyritään ja miten haapa uudistuu.

    Tare 4.3.2014, 11:49

    Jos lähtökohta on valmis isohko metsä ja sieltä hakee vaikka 40 kuutiota tukkia eli 50-60 runkoa pois kymmenen vuoden välein, eli 10 % runkolukumäärästä vaikka pienaukkoina, niin ainakin ensimmäiset 100 vuotta systeemi toimii ihan varmasti, ja kassavirta on tasaisempaa kuin jaksollisessa kasvatuksessa.

    jees h-valta 4.3.2014, 12:27

    Gla, ei aivan noin. En minä h-haapaa ole aikonutkaan ”harsia” mutta sen allahan kasvaa mitä mielenkiintoisinta ”puuroinaa”. Sekoituksia on mukava tekaista ja tuloshan on mitä mielenkiintoisin. Hybridihaapaa vain olisi mukava katsella sekametsässäkin.

    jees h-valta 4.3.2014, 12:33

    Tarkennan vielä liian pikaista Glalle että ensin tietty yksi täyssatsi h-haapaa ulos ja seuraavaa kasvatuskertaa ekan satsin alle tulleiden lisäpuustoksi juurivsoista. Koska muuten ei muilla ole mahdollisuuksia. Itse asiassa minulla on jo yksi hehtaari tällaista lievää sekaviritystä. Lähes kaikki puulajit edustettuna.

    Caballista 4.3.2014, 13:21

    Tasainen kassavirta per hehtaari ei ole mitenkään tavoiteltava asia. Kannattaa ottaa rahat ennemmin ”heti” uudistuhakkuuna kuin lepuuttaa rahaa metsässä lahoamassa. Tilillä olevat rahat voi sijoittaa toiseen tuottavaan kohteeseen.

    Jaksollisessa kasvatuksessa saadaan tasaista kassavirtaa kun metsissä pidetään tasainen kehitysluokkajakauma. Silloin saadaan jatkuvaa kasvatusta tiheämmin tuloja metsästä – ei 10 vuoden välein kuten Pukkalan mallissa hakattaessa koko tilaa.

    A.Jalkanen 4.3.2014, 13:39

    Kuten Caballista ja muut nimimerkit viime kesän Korholan kartanon ”symposiumissa” näkivät, kyllä viljelymetsätaloudellakin on vielä käyttöä. Jos homma toteutetaan niin huolellisesti kuin Sahalan kartanossa on tehty, eli lannoittamalla, karsimalla ja eliminoimalla tuhot lähes kokonaan, päästään lyhyisiin kiertoaikoihin ja korkeaan keskikantohintaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 102)
1 2 3 4 5 … 9 10 11