Keskustelut Metsänomistus Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 102)
  • Pukkalan laskentamallit eivät toimi käytännössä

    Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottu professori Timo Pukkalan tuoreen kankaan kuusikon yläharvennusta käyttävä laskentamalli ei toimi lainkaan käytännössä.
    Kuusikkoa kasvatettaisiin ensin 50 vuotta, jonka jälkeen se harvennettaisiin rajusti lakirajalle.
    Seuraava hakkuu tehtäisiin 80-vuotiaana taas lakirajalle.
    Montako puuta arvelette säilyneen pystyssä ensimmäisen harvennuksen jälkeen? Entä toisen?
    Miksi korkeata palkkaa nauttiva professori kirjoittelee täysiä satuja?

  • jees h-valta

    Näihin myrskyihin ei kait ole tarvis vedota metsänkasvatusmalleja vertaillessa. Kovat myrskyt vie oli malli mikä tahansa. Vajaatuottoisia rääseikköjä niiden jäljiltä on minimissään. Uudistus normaalisti.

    suorittava porras

    Yläharvennuksen yhteydessä poistetaan järeimmät ja juuristoltaan parhaat puut . Jäljelle jää kilpailun hävinneitä ja juuristoltaan hyvinkin heikkoja puita. Niille tulee noutaja jo hyvinkin pienillä myrskyillä.

    Tämä on ihan käytännössä moneen kertaan koettua asiaa . Oikeaan aikaan alaharvennettu metsä kestää siis vaihtelevia luonnonolosuhteita huomattavasti paremmin . Riskit yläharvennuksen epäonnistumisen suhteen kasvavat vielä , kun siirrytään yli 170 metrin korkeuteen merenpinnasta . Tällöin tulee tykkylumi lisäksi riskitekijöiden joukkoon. .

    Puun takaa

    Olen muissakin Pukkalan laskentamalleissa havainnut vakavia käytännön puutteita.
    Ei riitä, että saadaan hyvä laskentatulos.
    Mallin pitää toimia myös käytännössä.
    On edesvastuutonta tarjota tällaisia hakkuumalleja metsänomistajille.
    Kuluttajansuojalaki pitää ehdottomasti ulottaa myös metsänhoitoon.

    Puun takaa

    Näinhän se RR on.
    Myönnän olevani väärässä.
    Tutkimuksen tarkoitus ei ole tuottaa faktatietoa vaan tutkimustietoa.

    Gla

    http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_
    kansalaiset_eivat_tottele/7040111

    hatelo

    Pukkalan luennoilla ja kursseilla satoja tunteja istuneena en ihmettele hänen tutkimustuloksiaan yhtään.

    A.Jalkanen

    Metsämakasiini ja Aarre-lehti tulivat. Tämä muaseovun lehtki tupsaht postiluatikkoon, ihan pyytämättä ja yllättäen. Paljon luettavaa kerralla.

    Laskelmia on hankala tuon jutun pohjalta kommentoida, pitäisi nähdä numerot. Mahtaisivatko ne löytyä kirjasta?

    Gla

    Ainakaan Maaseudun tulevaisuudessa ei ollut muuta kuin maininta kannattavuudesta. Samassa yhteydessä viitattiin myös aiemmin tällä palstalla käsiteltyyn laskelmaan luontaisen lepän ja hieskoivun lyhytkiertokasvatuksesta. Mutta kuten Tahvosenkin laskelmat, Pukkalallakin ne ovat sormiharjoituksia, joissa lähtöarvoja säätämällä saadaan haluttu lopputulos. Ja koska Pukkala on lähtenyt Kujalan matkaan jk-bisnekseen, ei liene yllätys, millaisia tuloksia laskelmist tulee. Uusimmassa makasiinissakin varsin markkinahenkisesti mainostetaan kuvien kohteissa toteutuvan 20% parempi kannattavuus verrattuna vallitsevaan hoitoon. Paha sitä on kiistäkään, kun ei tiedä lähtökohtaa eikä laskennan lähtöarvoja. Ainakin Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa Pukkala viittasi 80 vuoden kiertoaikaan viljelymetsätaloudessa ja Arvometsän mainoksessakin kustannusta aiheuttava vaihe kiertoajasta eli osuus aukosta ensiharvennukseen on puolet koko ajasta.

    Reima Ranta

    Kenen etua sinä oikein ajat Gla?

    Kirjoita reilusti omalla nimelläsi niinkuin mies, niin näemme ketä todella edustat, vai oletko nimetön ”tiedemies”?

    Ilman näitä sinun sormiharjoituksiesi tekijöitä, jotka kyseenalaistivat perustelemattomat vallitsevat menetelmät, metsänomistajien aseman parantamista ja suurempaa valinnanvapautta ei todellakaan olisi saatu aikaan.

    Metsänomistajien valinnanvapauden lisääntyminen on aivan kiistatta heidän etujensa mukaista.

    Gla

    Minua kiinnostaa metsätalous, ei nimimerkkien takana olevat nimet ja titteli.

    Ovatko sinun mielestäsi kasvatusketjut realistisia, joilla Pukkala sai lepän kasvatuksen vaikuttamaan kilpailukykyiseltä perinteiseen vaihtoehtoon verrattuna?

    En kiistä, etteikö lakimuutoksen toteutumisessa olisi tällä porukalla ollut merkittävä osuus, sen olen todennut jo kauan sitten. Siitä huolimatta mitä tahansa laskelmia metsän kasvatuksesta ei pidä uskoa ja selkeästi virheellisiä laskelmia on syytä kritisoida. Esimerkiksi sellaisia harhaanjohtavia olettamuksia, joissa luontainen puska ei vaadi raivausta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 102)