Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • Puun takaa

    Minulla on kemerakohteiden lisäksi ollut muutama energiapuukohde, joissa kemerat on jo käytetty taimikonhoitoon 90-luvun loppuolella.
    Silloin ei energiapuumarkkinoista ollut vielä tietoa, eikä itsellänikään ole ollut selvänäkijän kykyjä.
    Toisaalta ei se kemera hukkaankaan ole mennyt.
    Silloin raivatut kohteet ovat nyt reilu parikymppisinä ihan hyviä energiapuuleimikoita, joissa rahaa tulee myyjälle aika paljon enemmän kuin normaaleissa ensiharvennuksista.

    Puun takaa

    Nyt kun monet meistä ovat lukeneet Pukkalan alkuperäisen tutkimuksen läpi, kysyisin mielipidettänne aloituksestani ja käytännön kokemuksistani.
    Menivätkö ne metsään?

    jees h-valta

    Olen Timo Pukkalan linjoilla. Ja ollut jo ennen hänen asian vahvistustakin. Nämä ovat asioita jotka vain kaipaavat nykymenoon tottuneille liian rajuja mielipidemuutoksia. Ja metsäväki on vanhoollista. Uskon että nuoremmasta puuntuottajapolvesta alkaa mielenkiintoa näihin asioihin perehtymiselle löytyä. Kun samaan aikaan esim. mhy-mantraa ei juuri enää entisellä paatoksella olla heti paasaamassa uudellekkaan metsänomistajalle. Sehän on suorastaan jyrännyt monina vuosikymmeninä kaiken alleen. Uhkailut ja kiristykset ovat olennaisena kuuluneet siihen vallankäyttöön. Vai sanosko vallattomuuden käyttöön.
    Metsämaailmaan sopii asennevapaasti lähes mikä vain toimintamalli ja lähes kaikista saa vielä taloudellista tulostakin.
    Uhat ovat lähinnä vanhoollisten omassa päässä.

    suorittava porras suorittava porras

    Mitähän tuo mhy-mantra oikein pitää sisällään? Samoja metsän yleiskasvatusohjeita käytetään kaikissa metsänhoito-organisaatioissa Innoforia lukuunottamatta. Toimintamallit ovat kokeiltuja ja pääosin toimivia. Erilainen into toteuttaa niitä aiheuttaa puolestaan hajontaa lopputulokseen.

    On pakko tunnustaa , että aikana , jolloin harjoitin maa- ja metsätaloutta. Metsä olisi jäänyt pljon heikommalle hoidolle ja lopputulokset laihoiksi ilman mhy:n aktiivista neuvontaa ja palvelujen tarjontaa. Kyllähä se välillä jopa v…tti , kun taimisäkit tupsahtivat pihapiiriin mhy:n toimesta kesken kiireisten peltotöiden . Mielialaa ei myöskään nostanut ,se , että neuvoja huomautti taimikoiden hoitotarpeesta. Tämä tosin tapahtui vasta , kun hoitotarve oli jo kriittisessä pisteessä ja kemeraehto täyttyi. Varhaisempi toiminta olisi johtanut huomattavasti halvemmalla parempaan lopputulokseen. Työt kuitenkin tehtiin hammasta purren ja otettiin oppia kantapään kautta.

    Työ ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Oppia tuli suorastaan olan takaa niin mhy:n kun , silloisen nykysitä metsäkeskusta vastaavan organisaationkin kautta. Reilu vuosikymmen sitten tehdyssä tilakaupassa tehdyn työn hyöty realisoitui lopullisesti vähintäänkin tyydyttävän kauppahinnan muodossa. Lepikoista olisi ollut vaikea kovin suurta kauppahintaa saada.

    Uhkailua ja kiristystä en ole neuvonnan merkeissä kokenut. Neuvot ovat olleet viisita ja tarjonneet pohjan kestäville ratkaisuille.

    jees h-valta

    Siinä yksi ”muinaistilallinen” muistelee niitä vanhoja ”hyviä aikoja”.
    Jos on tehnyt tilakaupat ”toistakymmentä” vuotta sitten nämä asiat vielä pitivätkin joinkuin kutinsa. Mutta nyt vissin eletään 2000-lukua ja aika uusille kujeille on olemassa olevaa toteutuvaa arkea.

    jees h-valta

    Ja kun tuolla joku kyseli aiemmin tukien saajaakin niin Metsälehden uutiset vahvistaa sen ettei tuo bisnes lepää enää tukien varassa.
    Noita jää nimittäin käyttämättä lisääntyvässä määrin. Eli ei enää ratkaiseva tekijä.

    Timppa

    Ymmärsin kirjoituksestasi Jesse, että ostaja saa Kemera-tuen energiapuukaupoistasi. Siis talous lepää tukien varassa, mikä ei tietenkään ole kestävää. Olenko oikeassa vai väärässä?

    Lähitulevaisuudessa saattaa energian hinta entisestään laskea, mikä tekee yhtälöstä vielä vaikeamman. Olenko oikeassa vai väärässä?

    Kun esitin esimerkiksi kuusen keskihinnan ja kasvun, niin ne olivat esim OMT-kuusikolle alakantissa. Olenko oikeassa vai väärässä?

    Timppa

    Ymmärsin kirjoituksestasi Jesse, että ostaja saa Kemera-tuen energiapuukaupoistasi. Siis talous lepää tukien varassa, mikä ei tietenkään ole kestävää. Olenko oikeassa vai väärässä?

    Lähitulevaisuudessa saattaa energian hinta entisestään laskea, mikä tekee yhtälöstä vielä vaikeamman. Olenko oikeassa vai väärässä?

    Kun esitin esimerkiksi kuusen keskihinnan ja kasvun, niin ne olivat esim OMT-kuusikolle alakantissa. Olenko oikeassa vai väärässä?

    jees h-valta

    Kuten Timppa totesin niin ostaja ottaa tai ei ota kemeraa. Ihan kuinka lustantavat. Minulle tärkeintä on se raha joka tilille kilahtaa.
    Ja luehen etusivun Metsäuutiset. Ei taida enää aivan ykkötärkeysasioita olla ne kemerat näissä bisneksissä.

    Pähkäilijä

    Onhan tuo tullut selville jo useamman kerran että energiapuukohteet ovat järeytyneet kun ei ensiharvennukset kaikkialla kelpaa savupiipputeollisuudelle joten ollaan metsissä jotka eivät ole kemerakohteita vaan mennään oikealla kalustolla metsään, raivaussahalla sinne minne pitääkin eikä motolla.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 371)