Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • metsänvartija

    Laki sallii tulevaisuudessa tälläisten risukkojen kasvattamisen, niitä löytyy tosin jo ennestäänkin.

    Kuusen viljely epäonnistuu muutenkin, tälläisiä harvoja, repaleisia viljelykuusikoita löytyy paljon.

    Epäonnistuminen on oikeastaan positivinen asia järeytymisen kannalta.

    Taimikonhoito on se tärkein toimenpide.

    Antaa vaan kasvaa, harvassa vapaassa asennossa päätehakkuuseen.

    jees h-valta

    Pidetään mielessä kun ei koskaan tiedä missäpäin ja kenen kanssa tavataan näissä merkeissä.
    Mutta silti nuo ovat jo äärettömiä huippulukuja joihin ei usko moni muukaan. Mutta kun noin sanot uskon sen sinulta kun kerran nuohoat siellä palstoilla sen verran kovaa. Mutta en ehkä puhuisi kovin helpoista saavutuksista sinunkaan kohdalla jos minuakin on joskus kovasta tuhtauksesta epäilty.

    jees h-valta

    Tarkennan vielä että kommentoin puuntakusen kuusen kasvatusta koska siihen väliin kerkesi jo yksi risukoiden kasvattajakin.

    Puun takaa

    Metsänhoidossa on tärkeintä oikea ajoitus, ei niinkään työn määrä.
    Tuossahan nuo on tullut hoideltua päivätöiden ohessa.
    Nuoremmalle polvelle on kyllä annattava iso tunnustus.

    Pete

    Kimppaan puuntakusta 100 prosenttisesti. Ajoitus on aivan olennainen asia. Siihen pystyy vaikuttamaan ihan itse. Vielä kun ostopalveluiden laatuun voisi todella luottaa, niin helppokaan tämä puun tuottaminen ja tilintekeminen olisi. Erityisesti muokkausjälki on usein jokseenkin puutteellista. Irtopalstoilla joutuu usein ostamaan sian säkissä ainakin ensimmäisellä kerralla.

    Oikeiden tekijöiden etsintään kannattaa käyttää aikaa.

    jees h-valta

    Katselinpa naapurimaan metsurien istutusjälkeä tuolla P-Satakunnassa käydessäni. Ensinkin se tehtiin nyt aivan kesäkuun viimeisinä päivinä ja oli todella katsottavaa.
    En nyt koko usean hehtaarin alaa alkanut kulkea mutta sen mitä kuljin niin hukkaan heitettyä vaivaa ja rahaa.
    Karumman mäkipaikan männyntaimista yli viisikymmentä prossaa makasi lahnana pitkin maata. Oliko sitten saapas heilahtanut hiukan rohesti kun vain yhdeltä puolelta oli pikaa sotkaistu.
    Sitten naapurin kanssa sovittu tieurakin oli taimetettu vaikka oli sinisellä nauhalla merkattu ja juuri tuoreesti ajettu. Niitä taimia oli aivan ajovarhossakin.
    Sitten vielä kun se oli jo valmiiksi katastrofitilassa kun muokkauskin oli sipaisu ja jo ylivuotinen.
    Ajoitus todellakin tärkeä ja tuo istutus oli jo vailla järkeä.

    Timppa

    Ihan mielenkiinnosta Jesse. Sanoit minun esittäneen vääriä tietoja. Voisitko ystävällisesti kerto oikeat tiedot. Olisi mukava vertailla.
    Toinen kysymys. Sisältyykö sinun energiapuun hintaan tukija jollekin taholle. Esim ostajalle.

    Asia erikseen on tietysti huono työnlaatu kuten tuossa esimerkissäsi. Sen perusteella ei tietysti voi tehdä muita johtopäätöksiä kuin, ettei siitä kannata maksaa mitään. Noloa myös teettäjälle. Mutta harvoin saa kahta samalla kertaa, halpaa ja hyvää. Niin lienee tuossakin käynyt.

    jees h-valta

    Sanoin Timppa sinun esittäneen vaikka,vaikka-hintoja.
    Niiden oikeellisuutta ei pystytä kumpikaan vahvistamaan.
    Noissa omissa e-puukaupoissani minua ei periaatteessa kiinnosta kuin se mitä minulle siitä tilitetään. M-Grouphan on minulle ilmoittanut että he hakevat sen oli sitten tukikelpoinen tai ei ja jos eivät saa se on vain heidän murheensa.
    Minulle siitä lankeaa sitten jos saavat ”positiivinen” alv. jonka tietysti saan omissani vähennettyä suoraan pois omistani.

    Juippi

    Yks asia on tässä ketjussa unohtunut, laho. Jos edeltävä kuusikko on pahasti laho niin puulajin vaihtohan siinä on paikallaan. Mänty ja koivu tietysti mutta sitten kun sillä kohteella kasvatellaan jesse-tyylin miinusenergiaa, niin hirvet taitaa ”hoitaa” istutustaimet.

    Tuosta metsälain sallimattomuudesta en olisi niin kovin huolissani, onhan se toki pykälissä noin kirjoitettu, mutta valvonta tuossa jää kyllä tekemättä. Näinhän ei saisi lakia tietenkään kirjoittaa mutta eipä sitä taideta enää tuolta kohtaa muuttaakaan? Päällimäinen murhehan tuossa uudistuksessa tuntuu osalla olevan mo:n vapauden lisääminen avohakkuut kieltämällä…

    Niitä kuusia en kyllä istuttaisi tuohon roskapuukiertoon heti samantien vaan ylispuiden alle vasta. Mättään päälle istuttamisen edut menettää mutta luonto saattaa istuttaa ilmaiseksi kunhan tuossa putsauskierrossakin muistetaan raivata, ilman raivuria tuskin Pukkalakaan tosimielellä uskoo kuitukokoista leppää/koivua parikymmenen vuoden kuluttua kaatavansa

    jees h-valta

    Mielestäni taimikon varhaisperkaus on riittävä kaikilla puulajeilla. Jos enemmän joutuu tuhtaamaan mennään jo vaivan puolelle.
    Silloin kun pudottaa kasvatettavien määrän 3500-4000 kpl/ha niin sillä tulee viidessätoista vuodessa jo vanhan kolmosen koivukuitua kolme kappaletta. Ja latvasaittaa hiukan päälle.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 371)