› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 5 6 7 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 2.7.2013, 15:31

    Koeta sinäkin Jesse oivaltaa, että kuusi kasvaa nykymenetelmillä huomattavasti paremmin kuin haluat uskoa.
    Miksi sinne kuusiesimerkkeihin lähes aina tempaistaan jostain vanhasta muistista sadan vuoden kasvatusaika, kun viisikymmentä vuotta on lähempänä totuutta?
    Ennen avojuuritaimet juroivat muutaman vuoden, ei ollut mättäisiin istutusta ja taimien alkuperätkin olivat mitä olivat.
    Maaperä- ja neulasanalyysitkin ovat nykyisin käytössä.
    En myöskään hyväksy valikoivaa työkustannusten arvostusta.
    Todellisuudessa kuusi on kokonaisedullinen puulaji istuttaa, varhaishoitaa ja kasvattaa.
    Jotain uskon asiasta tietäväni, koska tuotan myyntiin kahtatoista eri puulajia.
    Jotakin vertailupohjaa siinä on väkisinkin kertynyt.

    A.Jalkanen 2.7.2013, 15:32

    Kallistun varovasti jees h-v linjalle. Kun katsoo vaikka Pukkalan julkaisun taulukkoa 1, johtuu lehtipuiden suhteellisesti yhtä suuri tuotto juuri niiden kiertoajan lyhyydestä kuuseen verrattuna, eli kassavirtaa tulee kyllä vähemmän mutta aikaisemmin. Jos kuusen kiertoajan saa lyhenemään tuosta 70 vuodesta, paranee kuusen kannattavuus kovastikin. Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla lienee 50-60 vuoden kierto saavutettavissa.

    Täällä on oltu vahvasti sitä mieltä ettei lepikon alle synny kuusta. Koivua olisi siis oltava mukana sekapuuna metsikössä jos pyritään kuusen uudistamiseen alikasvoksen kautta?

    Tärkein huomio tässä yhteydessä on kuitenkin se, että jos ns. vähäarvoisempia lehtipuita sisältävä siemensyntyinen taimikko on jo tuloillaan aukkoon, ei sitä välttämättä kannata rehevillä kasvupaikoilla raivata pois, vaan kasvattaa edelleen. Sekaan voi myös laittaa mättäille harvahkoon asentoon kuusta, ja harkita sitten jatkossa taimikonhoidoissa säilytettäviä puulajisuhteita.

    jees h-valta 2.7.2013, 15:45

    Kyllä minäkin olen noita visi-kuusikymppisiä kuusikoita uudistellut ja tuotto on juuri sitä mitä siltä voi odottaakkin ennenaikojaan hakkaamalla. Hyvä kun kolmesataa mottia josta kuituosuus vielä huomattava. Eikä ole kyse H-vallan saasteen piinaamista vaan myös P-Satak. tosi hyviltä kasvupohjilta. Mutta harvennukset tietty suoritettu. Yleensä syynä on omalta kohdaltani ollut etten ole niiden järeytymiskehitykseen ollut tyytyväinen vaan olen vaihtanut lehtipuulle jo ennen metsäsuunnitelman suositusta.

    Caballista 2.7.2013, 16:14

    Kiitoksia linkistä. Jutusta selviää lisää laskelmasta:
    * Kuusikon perustaminen 1500€ ja seitsemän vuoden kohdalla 200€ raivaus. Arvokkaita taimia…
    * Hieskoivikko ja lepikko syntyvät ilmaiseksi eikä niille tarvitse tehdä mitään hoitoja.

    Laskelmassa lasketaan, että missä tapauksessa hieskoivikko tai lepikko ovat kannattavampia kuin kuusikko. Lukuihin ei ole haettu realismia vaan haavekasvua millä kasvatus kannattaisi.

    Uutta metsälakia on mainostettu metsänomistajien vapauden lisääntymisellä. Lisääntynyt vapauskaan ei salli kaikkien suomessa luontaisesti kasvavien puiden kasvatusta vaikka niiden viljely olisi metsänomistajalle kannattavampaa joissakin tapauksissa. Outoa vapautta.

    jees h-valta 2.7.2013, 17:02

    Niin ja kaiken huipuksi ne haavehinnat ovat kovasti alakanttiin lepikolla ja hieskoivulla. Kun taas kuusikon perustus muokkauksineen varmasti maksaa tuon 1500/ha.
    E-puun viimeinen kauppahintani oli vaatimattomalta hehtaarin alalta aika pliisulla kertymällkin 13,00 euroa/m3.

    Puun takaa 2.7.2013, 17:56

    Jessen olisi ihan oikeasti syytä päivittää kuusenkasvatustietonsa.
    Miksi asetat vain lehtipuun, ja omalla kohdallasi erityisesti hybridihaavan kasvatuksen nykyaikaiseksi puuntuotantotavaksi?
    Miksi et sallisi kehitystä muiden puulajie kohdalla?
    Kuusen, kuten männynkin sekä koivujen kasvatuksessa on menty huimasti eteenpäin parin vuosikymmenen aikana.
    Jos haluat tutustua nykyaikaiseen puunkasvatukseen, voin mielelläni esitellä sitä Sinulle. On aika astua tähän päivään menneitten vuosikymmenten hämystä.
    Nimimerkkikuvani kuusikko on muuten tällä hetkellä 23 vuotias ja siinä on nyt puuta 320 motti hehtaarilla. Ensimmäinen harvennus tehtiin kuusi vuotta sitten, josta kuitua ja energiapuuta tuli yhteensä 50 mottia hehtaarilta.
    Viereisellä kuviolla on samanikäinen koivikko, jossa on tällä hetkellä 210 mottia hehtaarilla ja harvennuksella on poistettu samoin 50 mottia hehtaarilta.
    Mainittakoon, että lannoituksia ei ole tehty. Maalaji multamoreeni.
    Molemmille kuvioille tehty heinäys ja taimikonhoito.
    Näitä vastaavia kohteita on maillani useita, joten kysymys ei ole mistään yhdestä onnellisten sattumusten summasta.

    jees h-valta 2.7.2013, 18:13

    Se kun puuntakunen ei valitettavasti ole yleistettävissä nuo sinun huippukasvatuksesi. Sen sijaan lehtipuulla nuo saadaan helposti pakettiin lähes palstalla kuin palstalla. En kyllä jaksa uskoa noita 23v:n kuusen mottimääriäsi. Onko niistä muunkin kuin oma käsityksesi? Esim. faktapitoisempaa paperiversiota tai metsäkeskuksen arvioitsijan dokumenttia?( Ei ole täällä pakko esittää mutta jos on olemassa olen joskus kyllä halukas näkemään.)

    Puun takaa 2.7.2013, 18:24

    Jatkan vielä, että äskeisten kuvioiden vieressä on kuusikko ajalta, jolloin puuntuotannosta tiedettiin hieman vähemmän kuin nyt.
    Ikä 56 vuotta, puuta tällä hetkellä 405 mottia hehtaarilla. Harvennuksilla poistettu 200 mottia/ha. Kasvu vain 18,9 mottia/ha.
    Keskiläpimitta 31 cm. Kerran lannoitettu.

    jees h-valta 2.7.2013, 18:36

    Kovia tuotoksia kyllä kuuselle mutta lannoitettuna. Pääsen lehtipuulla samassa ajassa tuonne vajaaseen 900 mottiin.
    Ehkä paremmilla pohjilla hyvinkin siihen. Kas kun senkin kasvua voidaan manipuloida kyllä. Lannoituksella en vaivaudu edes kuvittelemaan kuinka paljon tuotosta saisi lisää.
    Ei se kokonaispotti niin hirveästi jää puuntakunen sinun tuotoksistasi vaikka massapuusta onkin kyse. Arvailuksihan se menee molemmilla kun emme sitä eteenpäin hintakehitystä tiedä.
    Ei tarvita h-haavalla kuin noin parikymppiä niin samaa latua aletaan jo polkea. Kuusen ylitarjonta pitää huolen ettei liikoja nousuja ole näköpiirissä.

    Puun takaa 2.7.2013, 18:37

    Arvasin, että Jesse epäilee.
    Suomalainenhan ei usko ennenkuin näkee,
    ja Jesse ei usko varmasti vielä sittenkään.
    Luvut eivät ole omia näkemyksiäni, vaan ihan oikeiden metsäammattilaisten mittauksiin perustuvia.
    Lisäksi mittaukset on tehty tavallistakin huolellisemmin.
    Tarkat runkoluvut on laskettu ja läpimitat mitattu hyvin laajalla otannalla, samoin tietysti pituus.
    Matematiikka on lahjomatonta silloin kun lähtötiedot ovat oikein.
    Jos et vieläkään usko, voin esittää sinulle taimikoiden perustamisasiakirjat, hoitopäiväkirjat, hakkuiden mittaustodistukset, yms. Lopuksi saat vielä nykyaikaiset mittavälineet käyttöösi, jotta voit itse varnistaa asiat.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 5 6 7 … 36 37 38