› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 371)
1 2 3 4 5 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 2.7.2013, 11:46

    Minusta leppä on tosi surkea energiapuu. Ainakin minun kattilassa ko puulla on tosi huono lämpöarvo verrattuna muihin puihin. Suuremassa mitassa konellisesti lepän hakuu on aika haastavaa osin aika v….ttumaista. Hukkaprosentti on aika suuri. Jos ajatellaan asiaa vain kantohinnan mukaan niin siinähän se menee. Samat tuet se saa kuin muutkin e-puut.

    Puun takaa 2.7.2013, 12:08

    Jesselle sanoisin, että olisit sinäkin rehellinen ja tasapuolinen.
    Jos teilläpäin on joku tehtaiden päästöjen aiheuttama kuusenkasvatusongelma, niin älä tee siitä väkisin koko valtakuntaa koskevaa ongelmaa.
    Lepän kasvatuksesta vielä:
    Jesse ei näköjään laske hoitotyöksi ollenkaan esim. sitä, että ottaa metsästään polttopuita.
    Jos joku esittelee minulle itsekseen harventuneen lepikon, ja joku toinen lepikon alle syntyneestä kuusentaimikosta ilman hoitotöitä kehittyneen kuusikon, olen näiltä jalansijoilta valmis ajamaan useamman sata kilometriä näitä luonnontieteen sensaatioita katsomaan!

    Leevi Sytky 2.7.2013, 12:15

    Onhan noita lepikoita tullut seurattua vuosien saatossa. Ei sinne synny luontaisesti kuusen taimia. Istutuskuuset kyllä kasvavat hyvin sopivan tiheyden lepikossa.

    jees h-valta 2.7.2013, 12:17

    En minä ole mistään harventamisesta kirjoitellut. Niiltä osin kun teen muusta kuin kasvattamastani poltinpuuta poistan yleensä kertarykäisyllä kaikki. Koska useimmiten siinäkin kohtaa kasvaa pääpuulajia joukossa. Paljon mukavampi vain nytkin useissa kohtaa (esim. ojanpenkoissa kasvavat) voisi myydä e-puuksi tai vaikka jonkun muihin tarpeisiin. Ja lepän poltinpuuominaisuudet ovat aivan hyvät ja parasta ettei homehdu huononakaan kesänä. Ja yksi kesä riittää kuivatukseenkin mainiosti.

    Timppa 2.7.2013, 12:31

    Tietysti pitäisi tietää vertailuista sekin, että onko energiapuulasakelmissa otettu huomioon jotain Kemera-tukia. Voidaanko olla varmoja, että niitä saadaan vielä 15 vuoden kuluttua?

    Merkittävä asia on sekin, että kasvatettavalla puulla pitäisi olla tulevaisuudessa useampia mahdollisia käyttötarkoituksia. Jos siis kasvatettavasta lepästä voidaan saada vain energiaa, jonka hinta ilman tukia on vaikka 5 €/m3, ei se paljon metsänomistajaa ilahduta. .
    Vastaavasti kuusella on lukuisia käyttömahdollisuuksia, joista kaikista ei vielä edes tiedetä.
    Tuntuisi, että professoritason miehen tulisi katsella eteenpäin.

    Muistetava on, että lähes kaikilla on myös kiinteitä kuluja. Esim erilaisia tiestön kuluja, vakuutuksia ym. Nämäkin on maksettava. Eikä niitä olemattomilla kantorahoilla makseta. Eikä siis korkeilla tuottoprosenteilla vaan korkeilla tuottoeuroilla.

    kuusessa ollaan 2.7.2013, 12:55

    Sen verran on hieskoivun kasvatusta tullut kokeiltua viimeisen 30 vuoden aikana, että sitä jää vain täytepuuksi havupuutaimistoon ja viimeisetkin lähtevät kakkosharvennuksessa klapiksi. Tukiksi on lähes toivoton kasvattaa, juuri sopivan järeytymisen kohdalla alkaa latvat kuolemaan ja kasvu hyytymään…
    Jos on kohta, mihin ei muuta synny, silloin saa hieskoivua jäädä – odottamaan alle syntyvää mahdollista kuusentaimikkoa.

    Gla 2.7.2013, 13:13

    ”Jos siis kasvatettavasta lepästä voidaan saada vain energiaa, jonka hinta ilman tukia on vaikka 5 €/m3, ei se paljon metsänomistajaa ilahduta.”

    Energiapuun hinta ainakin tällä hetkellä vaihtele suuresti eri puolilla maatamme, joten asialla on ratkaiseva merkitys kannattavuuslaskelmissa. Lounaisessa ja läntisessä Suomessa ollaan käytännössä tasoissa kuitupuun kanssa ilman tukia, kunhan leimikko on hoidettu ja rungot kuitupuun kokoluokkaa eli korjuulla on vähintään kohtuulliset edellytykset. Tuolla hintatasolla alkaa jo lepät, hieskoivut ja haavat ilahduttaa. Varsinkin silloin, kun uudistaminen perinteisesti kasvatettaville puulajeille on jossain määrin epäonnistunut.

    metsänvartija 2.7.2013, 13:14

    P.W.Hannikainen ei paljon tutkimuksia kerennyt tehdä.

    Enemmän käytännön metsänhoitaja.

    Google; helda Helsinki ,metsänhoito-oppi metsän ystävälle.

    Tuo päätehakkuu kuusikon istuttaminen mättäisiin on hyvä idea. Metsänhoito yksinkertaistuu ja alku kustannukset ovat alhaiset.

    Jos kuviolta nostetaan kannot lehtipuustoa tulee tulvimalla, samalla mätästää 500-700 istutuskohtaa ja niihin 2-vuotias kuusipaakku.

    Lehtipuusto lannoittaa ilmaiseksi kuuset.

    Ekologinen ja ekonomnen malli.

    Istutuksen täytyy tosin onnistua 100 %sesti, joten täydennysviljelyyn on pakko ryhtyä jos tarve vaatii.

    Samoin usein toistuvat reikäperkaukset ovat pakollisia.

    Kaikki toimenpiteethän tehdään päätehakkuu puuston hyväksi, poistuva, istutettu metsänhoidon sivutuote kuitupuu jää pois.

    Lehtipuuston keskellä kuusi kasvaa hyvin ja maa ei kunttaannu.

    jees h-valta 2.7.2013, 13:29

    Vai että VAIN energiaa. Mielestäni energia ei ole vain.
    Energian tarve on valtava ja aivan sama onko siinä tukia vai ei se ei enää mihinkään katoa. On silti vaikea kuvitella poliittista päättäjää joka ei jollain konstilla jatkaisi e-puun kemeratyypin tukea.
    Ei kait sellaisia ”itsarilentäjiä” sentään juuri taida ainakan monta löytyä. Ja nythän valtakunta on siirtymässä kepuvetoiseen suuntaan niin eiköhän tuet suorastaan pursuile lähivuodet.
    Huomautan vielä että tuoreella seurannalla hinta on täälläpäin valtakuntaa lähes kaksinkertaistunut vajaan vuoden aikana.
    Kuten myös laskettua oli että tämä hieksen ja lepän kasvatus aivan oikealla tarkastelujaksolla kestää vertailun kuuseen. Joten suksikoon k…een joka muuta itkee.

    Gla 2.7.2013, 13:34

    Onkohan Pukkalan laskelmat perustuneet Hannkaisen oppeihin:

    ”Se taimimäärä, joka käytetään hehtaarin lavean alan istuttamiseen
    täysin tiheäksi metsäksi, vaihtelee puulajin ja taimien suuruuden mukaan 12,500.sta 5000:teen, jolloin edellisessä tapauksessa taimien välimatkat rivissä ovat 0,80 metriä ja rivien välimatkat 1 metri, jälkimmäisessä tapauksessa taasen samat välimatkat 1 ja 2 metriä.”

    Vaikka monessa asiassa 110 vuoden takainen tietämys on edelleen pätevää, pientä hienosäätöäkin on tehty.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 371)
1 2 3 4 5 … 36 37 38