Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • Kantona

    Vaihtoehtona nykymuotoiselle, uudessakin metsälakiehdotuksessa piilevälle metsänomistajan ohjailulle voisi todellakin olla metsänomistajan oman järjen käytön sallinta ainakin niille, joiden metsät kasvavat hyvin puuta. Valitettavasti on vaan uskomattoman paljon noita, jotka tarvitsevat armottoman käden niskavilloista itseään ohjaamaan, noita jotka tarvitsevat ison metsäyhtiön kertomaan mikä on oikein metsänomistajan kannalta.
    Itse olen kaiken mahdollisuuden mukaan suosinut luonnon tekemää uudistusta ja metsäni kasvavat nyt tiheinä ja hyvin. Toki aukkojakin olen joutunut tämän yksioikoisen käskyttämisen takia muutaman tekemään mutta istuttanut omana omistusaikanani en ole enkä tule niin tekemäänkään.
    Niin, noista koivusta ja lepästä; Älkää olko huolissanne. Jos hieskoivua ja harmaaleppää ei voi kasvattaa vaikka nuo molemmat niin hyvin sopivat klapien, tuon tulevaisuudessa yhä suositumman polttoaineen raaka-aineeksi, voi klapeja tehdä ihan männyn ja kuusen tyvitukistakin. Metsänomistajat ovat vaan niin pinttyneitä tapoihinsa, että metsäherroille olisi nuo tyvitukit myytävä. Ei tarvitse. Silkava iso 33 senttiä pitkä pölkky 60 sentin halkaisijaisesta havupuun tyvestä antaa hyvän tuoton klapikasan kautta markkinoituna. Ja kun työn tekee reilusti eikä sumuta klapien ostajaa käy homma oikein hyvin pitkälläkin juoksulla.

    Suurempitöiset latvojen rungot voi sitten myydä energiapuuksi jos niin haluaa.

    Ja kun klapimarkkinat täyttyvät niin sirkkelisahurit varmaan tulevat uudestaan ja ruvetaan maaseudulle rakentamaan pitkästä puusta tavallisia taloja ja jätetään rupia aiheuttavat homepesät fiksummalle väelle asuttaviksi. Ei tarvita muuta ohjelmaa kun kutsutaan Myrkynvihreitä edustajia kylilemään. Ilta kuluu rattoisasti kun esitellään ihottumia toinen toisilleen