› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 34 35 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 17.7.2013, 22:18

    Nokia räjähtää nousuun. Räjähtävää voimaa KsPionp;sta.

    Leevi Sytky 17.7.2013, 22:19

    Jos puolustaa omia näkemyksiään, ei ole kysymys narsismista. Kun tässä on Jessestä kysymys, niin yksi piirre jota hänessä arvostan on rehellisyys.

    kepa 17.7.2013, 22:35

    Pääsen minä sen 1000m3 yli, sen kummemmin tarkentamatta.
    Silloin 2020 minullakin rupeaa realisoitumaan nuita 03.En aatellu myydä kylkiäisiä vaan ihan tukki leimikoita.Toki saattaa uudistamiskustannuksia tulla mutta ne on kestettävä.
    Tuo esimerkkini oli uusimman metsätilani tilanne josta juuri keväällä hakattiin 15 ha päätehakkuuta.Mutta kehitysluokka rakenne on metsässä aikalailla samanlainen kuin koko metsätiluksillani.Elikkä aika tasapainoinen.Toki muiltakin tiluksiltani löytyy harvennuksia ja päätehakkuutaki joitakin kymmeniä hehtaareja.
    Toki saat haapaa kasvattaa ei siinä mitään mutta en ymmärrä kuitu ja energia puun ylistämistä tukkiin verattuna kun ei tarvi olla matemaatikko ymmärtääksen niiden huikeaa hinnan eroa.

    Pähkäilijä 17.7.2013, 22:40

    Ylimielisyys on noussut aivan omalle tasolleen viime päivinä. Jos kirjoittaa kerran ja vastaa sen jälkeen 3-4 kertaa vielä itselleen kannattaisi kysyä mahdollisuutta kirjoittaa blogia mutta aiheet menevät kauas keskusteluista.

    Aivan sama jos keskustellaan visakoivuista menee vastaus hybidihaapoihin jne…

    kuusessa ollaan 18.7.2013, 00:56

    Niin, energiapuu pisneksenä….

    Kaveri kysyi tarjousta omasta kemerakelpoisesta kesäkorjuukelpoisesta tienvarressa olevasta 5 ha palstasta, kasvatettu perinteisellä tyylillä (runkokeskikoko kohdallaan). Tarvittava osa kuviosta raivattu. Sijainti kohtuuetäisyydellä useampaa voimalaitosta, tarjoaja yksi kolmesta suuresta.

    Arvakkaas kuutiohinta, kun kemera jää isännälle, kuvio siis perinteisen ensiharvennuskoon alarajalla runkokooltaan?

    Gla 18.7.2013, 04:29

    Missä päin Suomea ollaan?

    kuusessa ollaan 18.7.2013, 06:49

    Hämeessä…

    Gla 18.7.2013, 07:32

    Yhden tarjouksen perusteella ei saa käsitystä markkinahinnasta. Tarjous voi siis olla mitä tahansa 2 ja 15 euron väliltä. Veikkaan 3 €.

    Tuosta 100 km länteen maksetaan haarukan yläpään mukaan, jos korjuuolot ovat kohdallaan eli ajomatka lyhyt ja rankakoko normaalin ensiharvennuksen luokkaa. Kemerakohteessa tuskin on.

    jees h-valta 18.7.2013, 07:59

    Mahtaako kepan matematiikon kykyihin kuulua sovittaa kasvatusaika myös puuntuotantoon?
    Kiitos Leeville aamun kannustavasta!

    kuusessa ollaan 18.7.2013, 08:42

    Tarjous oli 6 eeroo kuutiolle.

    Se mikä tässä hymyilyttää, on todennäköinen hinta ilman kemeraa ja hieman järeämmäksi ihan kelpo ensiharvennukseksi kasvatettuna. HInta olisi todennäköisesti luokkaa 15 – 17 eeroo.

    Tämä todistaa, että kemera on käytännössä pieniläpimittaista puuta kasvattavien/energiantuottajien piilotuki, ei nuorten metsien tuottavuuden/kunnostusten tuki, joksi se aikoinaan luotiin.

    Sitten sellainen juttu. Kun tehdään ”kemerakelpoisuushakkuu”, syntyvät samalla ajourat. Jos sitten tehdään seuraava harvennus perinteisenä ensiharvennuksena, on kertymä pienempi. Jos taas hakataan kemerakoossa normia harvemmaksi, oksikkuus lisääntyy.

    Nyt ilmeisesti on tarkoitus hyvin kehittyneistä luontaisestikin uudistuneista taimikoista niitä ”pahoja oksikkaita istutuspuita”.

    Aina on tilaa Jees-miehen kaltaisille omien polkujensa kulkijoille ja heidän kauttaan on syntynyt uusia toimivia tapoja.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 34 35 36 37 38