› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 30 31 32 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 15.7.2013, 21:18

    Kasvatan Jesse lehtipuuta enemmän kuin ehkä haluat arvatakaan.
    Minulla on runsaasti samoille maapohjille istutetutuja ja saman ikäisiä kohteita niin lehtipuulle kuin kuusellekin.
    Minun on suoraan sanottava, että kasvatus- ja hakkuutulokset maillani eivät tue väitteitäsi.

    Gla Gla 15.7.2013, 21:45

    Metlan tutkijoiden rakentaman Motti-simulaattorin kasvumallit edustavat keskimääräisyyttä, johon aktiivisen kasvattajan pitäisi helposti päästä. Katsotaan, mitä saadaan lähtöarvoilla Harjavalta, tuore kangas, kuusen istutus 2000 kpl, eloonjäämis-% = 90, laikkumätästys, ei jättöpuita:

    Ensiharvennus 36 v, 58 m3
    2. harvennus 49 v, 85 m3
    Päätehakkuu 66 v, 326 m3.

    Kovin kaukana on siis tutkijoiden käsitys kerran 60 vuodessa tapahtuvasta harvennuksesta. Toki nuoruudessaan kovia kokeneita metsiä meillä on pilvin pimein, jotka eivät mitään enää tuota. Mutta kun nykyinen sukupolvi hoitaa puuston alusta asti hyvin, on seuraavien helppo siitä jatkaa.

    jees h-valta 15.7.2013, 21:59

    Niin, voihan täällä käydä katsomassa miten hyviä ne tämän alueen kuusikot nyt noin kuusikymppisinä ovat. Harsuuntuneita pystyynkuivuvia lähes latvakasvainta tekemättömiä.
    Ei tuo stanttu ainakaan todellista kuvaa. Sen kyllä omin silmin jokainen näkee. Ja jos nyt uudistaa teholla niin lopputulemasta ei tiedä senkään vertaa. Mutta tarkoitin nyt sitä kun Metsälehden Makasiinissakin tutkijan kommentti oli että se satavuotta jota siinä verrattiin ilmaston lämpenemisen vaikutukseen oli kuitenkin suoraan verrokkina kuusen kiertoajalle. Yleiskäsite joka ehkä sitten on hiukan tingittävissä mutta ei yleistettävissä.
    Kuten todettua on vieläkin saattaa ensimmäinen kymmenen vuotta vierähtää ettei kuusen latvustakaan vielä aukolla näy. Kaikkea muuta kyllä näkyy.

    jees h-valta 15.7.2013, 22:04

    Ilmeisesti niitä ”aktiivisia” ei sitten täälläpäin ainakaan kuusta viljele. Eikä ole viljellytkään. Eikä täällä kyllä montaa harvennusta kuulu kuusikon kasvatuksen tapoihinkaan. Ensiharvennus ja sen jälkeen yleensä harvemmin liikettä siinä metsässä näkyy.
    Eli se 58 mottia olisi muuten hyvä mutta menee tuplaten siinäkin liikaa aikaa. Ja käytännössä vielä enemmän.

    Gla Gla 15.7.2013, 22:16

    ”Kuten todettua on vieläkin saattaa ensimmäinen kymmenen vuotta vierähtää ettei kuusen latvustakaan vielä aukolla näy. Kaikkea muuta kyllä näkyy.”

    Noin käy, kun hoito ryssitään. Mutta eipä silloin mantran mukaan olekaan toimittu.

    Harsuista kuusita puheen ollen. Tapion mukaan ”Metsikön uudistamista suositellaan, kun se on taloudellisesti uudistuskypsä eli sen vuotuinen suhteellinen tuotto laskee pysyvästi metsänomistajan vaihtoehtoisen investointi- tai sijoituskohteen tuottoa pienemmäksi.”

    Usein vanhempien kuusikoiden historiaan kuuluu harsintaa tai sitten jossain vaiheessa ylitiheäksi päässyt vaihe. Kuvaan kuuluu, että lehtipuuta ei seassa juurikaan ole. On luonnollista, että nuo kärsivät jonkinlaisista häiriöistä. Mutta kannattaako niitä käyttää referenssinä, se onkin toinen juttu. Yhtä lailla voisin sanoa, että koivikot lahoavat nuorina tai ne ovat rungoltaan muulla tavalla vikaantuneita ja tukki-% vaatimaton. Ei siis kannata kasvattaa. Mutta en sano, koska tuossa on vain osatotuus.

    Gla Gla 15.7.2013, 22:19

    ”Ilmeisesti niitä ”aktiivisia” ei sitten täälläpäin ainakaan kuusta viljele. Eikä ole viljellytkään. Eikä täällä kyllä montaa harvennusta kuulu kuusikon kasvatuksen tapoihinkaan. Ensiharvennus ja sen jälkeen yleensä harvemmin liikettä siinä metsässä näkyy.
    Eli se 58 mottia olisi muuten hyvä mutta menee tuplaten siinäkin liikaa aikaa. Ja käytännössä vielä enemmän.”

    Eli moititko nyt sittenkin passiivisia omistajia, etkä mantraa?

    Ei koivikkokaan kaksinen näky ole, jos hoito on passiivista.

    Puun takaa 15.7.2013, 22:27

    Harjavallassa on paikallinen saasteongelma, joka haittaa mm. kuusen kasvua ja -terveyttä.
    Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä koko valtakuntaa koskevia metsänkäsittely-ohjeita, sillä Suomen metsäluonto on verrattain puhdasta.
    Koen itseni jonkinlaiseksi ilonpilaajaksi, mutta pidän siitä huolimatta välttämättömänä, että asioissa pysytään totuudessa ja tasapuolisuudessa. En voi sille mitään, että kasvutulokset samalla, lehtipuulle ja kuuselle hyvin soveltuvalla maapohjalla ja samalla hoidon tasolla antavat kuuselle paremman kasvu- ja tuottotuloksen.

    Pete 15.7.2013, 22:30

    Tässä kinastellessa unohtuu nyt taas se, että meillä,on taipumus yleistää omia kokemuksia koko Suomeen. Jotkut yleistää enemmän kuin muut. Esimerkiksi sellainen näyttää unohtuvan, että energiapuumarkkina on itä-Suomessa aikalailla erilainen kuin länsi-Suomessa. Itä-Suomeen virtaa rajan yli valmista haketta ja sitä tulee paljon. Voi koittaa sekin hetki, että sitä laivataan länsi-Suomeenkin.

    Länsi-suomen metsät ovat kieltämättä selvästi heikompia kuin sisämaan. Aiinakin keskimäärin. Sen verran olen liikkunut Turku-Pori-Tampere kolmiossa, että tämä käy selväksi. Satakuntalainen täällä inttää, että havupuun kasvatus ei kannata, niin ei sitä Päijät-hämäläinen ymmärrä. En ymmärrä minäkään. Saattaisin ymmärtää paremmin jos metsäinen olisivat länsi-Suomessa.

    jees h-valta 15.7.2013, 22:33

    En tiedä passiivisista omistajista mutta kun se kuusen kasvu täällä vain ei tuota kaksista puustoa viidessäkymmenessä vuodessa.
    Niitä tuossa nyt on kyllä harvenneltu mutta kyllä on turha vielä ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen päätehakkuuta hyvällä tuloksella kuvitella. Kai täällä sitten pohja on saasteiden kyllästämää ja aika suurelta osin mielestäni liian karuilla pohjillakin kasvatetaan. Mäkiä täällä on tänäkesänäkin alkanut kuivua pystyyn. Mutta kyllä rehevästäkin niitä näkyy olevan.
    Pohjois-Satakunnan suunnalla sitten taas näyttää kuusen päätehakkuu todella olevan vain pakon edessä. Siellä kyllä harvennetaan vielä kahdeksankymppisiäkin yleisesti.

    6 m3 6 m3 16.7.2013, 08:46

    Täytynee antaa Jesselle kiitostakin?

    Hybridihaavallahan on saastunutta maaperää puhdistava ominaisuus. 🙂

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 30 31 32 … 36 37 38