› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 29 30 31 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 15.7.2013, 10:15

    Kyllä tuo Glan kuusikymmentä vuotta on paljon tuhoa tehnyt tiukalla virallisella yhden kasvatusasennon komennollaan. Vasta kun edes muutkin saivat ostaa metsiä kuin alistetut maanviljelijät alkoi edes jotain verenvaihtoa ajatuksiin tulla. Nyt sitten tuskaillaan kun pitäisi lakiakain peräti taas sorvata kun alkaa tulla liian hankalia vaatimuksia eri kasvatusmalleistakin. Voi kauheata mihin ja miten valtakuntamme metsät nyt sitten suoritetaan. Ja miten se tärkein eli byrokraatti saadaan siinä pysymään rattailla.

    Gla Gla 15.7.2013, 12:27

    Jees: ”Paljolti riippu mikä on vertailuajanjakso. Jos mennään se kuuskytä vuotta vaikka niin aika monta e-puu tai koivukuitutiliä siitä irtoaa.”

    Osoitin kyllä kysymykseni Kantonalle, mutta Pukkala otti laskelmassaan huomioon vertailuajanjakson vaikutuksen.

    Jees: ”Saatko kuusikosta vielä sitä yhtäkään Gla? Korkeintaan yhden harvennuksen.”

    Huimimmat kasvattajat tavoittelee kahta harvennusta + päätehakkuu tuossa ajassa. Minäkin takaan, että kakkosharvennus on 60 vuotiaana tehty ja jäljelle on jäänyt kasvamaan, ei hieskoivuvitelikkö, vaan n. 10 000 €/ha arvoinen tukkimetsä.

    Jees: ”Ja tuo kuuskytä tuli sieltä kun mainitsit sen niin hienoksi ajanjaksoksi metsätaloudessa. Ettei vain olisi yhtä kuin nousu ja tuho. Niin saattaa käydä jos jatkamme metsien yksipuolistyranniaaa jossa kuusi tuntuu olevan lähes ainoa virallisesti hyväksytty ”kisalaji”.”

    Hienoa, että sentään tunnustat nousun. Nyt meillä on varaa keskustella tämän tyyppisistä asioista. Tilanne oli toinen 60 vuotta sitten.

    Jossitteluun ei kuitenkaan ole tarvetta, koska kuusen julistaminen ainoaksi hyväksytyksi kisalajiksi ei perustu mihinkään faktaan. Johan kopioin suosituksistakin kohdan, jossa virallisia kisalajeja oli maaperän laadusta riippuen oli 3-4. Lisäksi oli muutama musta hevonen. Noita täydentämään oli valjastettu kymmenkunta muuta lajia. Suosituksissa vain karuimmat kasvupaikat suositellaan uudistaman yhdellä lajilla. Kuivalla kankaalla kun koivu kovin heikosti kasvaa.

    Melkoista mielikuvitusta tarvitaan siihen, että näkee kuusen lähes ainoana virallisesti hyväksyttynä menetelmänä. Huomaatko, että ongelma ei olekaan missään tyranniassa, vaan omistajan korvien välissä, jos kuusta pitää lähes ainoana vaihtoehtona? Meillä ei kukaan edes teoriassa voi pakottaa uudistamaan jotain alaa kuuselle. Päätös on omistajan. Mutta jos omistajan kantti tai osaaminen ei päätöksen tekoon riitä, vika ei ole suosituksissa. Ulkopuolisista tekijöistä vain hirvi on asia, joka yksipuolistaa luontoamme.

    jees h-valta 15.7.2013, 13:33

    Vaikka sinulle Gla jää se kymppitonnin kuusimetsä saatat jo alkuvuosikymmeninä olla jäänyt lehtipuuston hyödyntäjälle huomattavasti perspuolelle. Jos sitten se kymppitonnin metsä laitetaan edelleen vertailuun silläkin ajalla kasvaa edelleen lehtipuu/e-puuhakattavaa. Emme voi varmasti tulevaan kursiin kumpikaan takertua mutta nyt trendi on näyttänyt kyllä selkeältä. E-puun hinnankehitys huimaa, kuusen hinnanpudotus tasaisen varmaa. Varsinkin kuituasennon. Ja se elinkaarihyöty metsänomistaja ja puusukupolvi?
    Miksi on niin turmiollista ajatella omistajan lyhytkasvun hyödynnystä vaikka e-puulla kun toinen vaihturi on se että tahkoat sen kuusikon kasvatusta kunnes uuvut ja etkä saa käteen kuin känsät.

    Gla Gla 15.7.2013, 14:50

    Energiapuun hintakattona toimii kuitupuun hintataso, joten en usko nousun enää jatkuvan.

    jees h-valta 15.7.2013, 14:56

    Tai sitten näemme kummajaisen että molempien hinta nousee. Sekään vaihtoehto ei ole pois suljettu. Menekistähän kaikki on kiinni. Onhan runnottu läpi huomattavat sellunkorotuksetkin. Varaa kuidunkin nostoon on runsaasti.

    jees h-valta 15.7.2013, 15:01

    Näissähän olettaisin yhdistelmäkorjuiden yleistyvän ja nostavan vähän kummankin tahon kannattavuutta.

    Puun takaa 15.7.2013, 19:23

    ”Paljolti riippu mikä on vertailuajanjakso. Jos mennään se kuuskytä vuotta vaikka niin aika monta e-puu tai koivukuitutiliä siitä irtoaa.
    Saatko kuusikosta vielä sitä yhtäkään Gla? Korkeintaan yhden harvennuksen. Ja tuo kuuskytä tuli sieltä kun mainitsit sen niin hienoksi ajanjaksoksi metsätaloudessa. Ettei vain olisi yhtä kuin nousu ja tuho. Niin saattaa käydä jos jatkamme metsien yksipuolistyranniaaa jossa kuusi tuntuu olevan lähes ainoa virallisesti hyväksytty ”kisalaji”.
    Lähettäjä: jees h-valta

    Miksi Jesse vieläkin jatkat väärän tiedon levittämistä?
    Mistä löydät kohtalaisesti lehtipuuta kasvavalta maapohjalta niin huonokasvuisen kuusikon, josta 60-vuodessa saisi korkeintaan vain yhden harvennuksen?
    Siinä iässä oikein hoidettu kuusikko on kahdesti harvennettu, ja jo päätehakattukin. Bruttotulo on siinä ajassa yhteensä 25000 – 30000 euroa / ha

    jees h-valta 15.7.2013, 20:04

    Kumma kun tutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä kuusimetsän elinkaaresta. Ja kun se vastaa minun omaakin käsitystä niin miksi en sitä silloin käyttäisi. Eikä Gla sitä aivan noilla argumenteillä ainakaan tyrmännytkään. Omat viis-kuuskymppiset ovat niitä noin kolmensadan motin puustoja joista on kerran ennen harvennus tehty ja tulot ei aivan ole huippineet noilla statosfääreillä. Mutta olet sitten erityisonnistunut johon tietenkin voi pyrkiä millä puulajilla tahansa. Ääripäitä aina löytyy. Puoleen ja toiseen.

    jees h-valta 15.7.2013, 20:34

    Kummasti kummastuttaa vain tuo yhtälö kun puuntakunen otaa kuusesta tuohta noin lujaa ja silti vuotuinen metsien nettotuotto on viime vuosina pudonnut kuin lehmän häntä. Ja kuusenkasvattajia sentään valtaosa. Mikä selittää?
    Ja vaikka ei erityisesti kiinnosta joku jäkipolville kilahtava ”kuusituohipotti”. Kummastelin nyt vain. Arvostan kuitenkin enemmän vuosittain kasvavia metsätuloja nimenomaan nettopuolella. Kun taaplaa sekä hitaita ja nopeita sopivasti sekaisin ei jää mitään kokematta eikä mitään tuloa tekemättä.

    Puun takaa 15.7.2013, 20:35

    Ketä tutkijoita Jesse tarkoitat?
    Minä taas perustan tietoni metsäyhtiöiden, yhteismetsien ja yksityisten, kuten myös omien metsieni toteutuneisiin ja hakattuihin kasvutuloksiin Päijät-Hämeen- ja Keski-Suomen alueella.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 29 30 31 … 36 37 38