› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 371)
1 2 3 4 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 2.7.2013, 08:18

    Jutusta ei selviä myöskään sitä millaisia tukkiprosentteja kuusella ja koivulla on käytetty. Ainakin meillä kuusen keskihinnaksi päätehakkuilla on tullut 50+ €/m3. Hieskoivulla tukkiprosentti on vaihdellut yleensä välillä 30-40 %, jolloin keskihinnaksi tulee 30+- €/m3. Kun tiedetään hieskoivikon huono kasvu kuuseen verrattuna, niin vaatii kyllä ”luovaa” matematiikkaa saada tavallisella MT-kankaalla hieskoivun kasvatus kannattavaksi.

    Eri asia on, että joillakin korpisoilla on järkevää kasvattaa aluksi hieskoivua, jotta voitaisiin vältyä kunnostusojituksilta ja saada vesitase kuitenkin kuntoon. Kun sitten on saatu alla olevat kuuset hyvään kasvuun, on sitten poistettu lähes kaikki koivut kuitukokoisina ja keskitytään kuusikon kasvattamiseen. Näin ainakin meillä.

    Gla 2.7.2013, 08:42

    Caballista: ”Laskelmat perustuvat ajatukseen, että voisin ostaa vaikka rajattomasti OMT-maapohjaa etelästä hyvien kulkuyhteksien varrelta hintaan 440€/hehtaari.

    Tällöin voisin upottaa ”rajattomasti” pääomaa kiinni ja hakea sille korkeaa tuottoprosenttia. Todellisuudessa maapohjan ostaminen laskelmien hintaan on vaikeaa. Silloin minun kannattaa tehdä hehtaarille suurempi investointi ja saada hehtaareilta suurempaa kassavirtaa.”

    Taloudellisissa laskelmissa on muutamia oletuksioa, jotka eivät päde siinä maailmassa, jossa elämme. Siksi jokainen joutuu viilaamaan laskelmia omiin lähtökohtiin sopiviksi.

    Periaatteessa paljaan maan saatavuus ei ole ongelma, koska rahat kannattaa sijoittaa sinne, mistä niille saa parhaan tuoton. Käytännössä esimerkiksi minä vierastan monia sijoitusmuotoja, joten vaihtoehdot rajautuvat huomattavasti teoriaa suppeammaksi. Näin itsekin päädyn samaan lopputulokseen kuin sinä eli en tuijota yksinomaan sijoitetun pääoman tuottoa ja maksimoi prosenttia kevyen investointikustannuksen avulla.

    Oma mausteensa tulee siitä, miten esimerkiksi istutuksen arvo laskelmissa määritellään. Teettämällä työ luvuissa ei keskusteltavaa ole, mutta tekemällä työ itse alkaa vaihtoehtoja jo löytyä. Kassavirtaan vaikuttava kustannushan syntyy pääasiassa vain taimien hinnasta, mutta onko omistajan selkänahka hyväksyttävä littera kirjanpidossa?

    Puun takaa 2.7.2013, 10:18

    Tutkimukset olisivat paljon uskottavampia, jos ne pohjautuisivat kaikilta osin käytännön tietoihin ja kokemuksiin eikä pelkkiin oletuksiin.
    Otetaanpa esimerkki:
    Jos joku väittää tekevänsä lepikon alle syntyvästä luontaisesta kuusentaimikosta kuusimetsän ilman hoitotöitä, valehtelee tai näkee unta.
    Raivauskertoja tarvitaan useita, – vai onko joku ihan oikeasti nähnyt jossain valmiiksi harvan lepikon?
    Toisekseen, jos aikoo myydä 15-vuotiaan puhtaan lepikon energiapuuksi, ei se ilman aikaisempaa harventamista kovin paljoa motteja sisällä!

    Puun takaa 2.7.2013, 10:22

    Jos Pukkalalla on omakohtaista kokemusta metsänhoidosta, arvostelen hänen tätä tutkimustaan vieläkin enemmän!
    Kysymyksessä on silloin aivan tietoinen vedätys.

    tamperelainen 2.7.2013, 10:39

    Jostakin syystä kokeneet metsänkasvattajat ovat metsä-alalla huomattavasti uskottavampia kuin tutkijat.Miksi näin?
    Jouko Juurikkala: ”Teoreettinen tutkimus,joka ei palvele käytäntöä,ei ole minkään arvoista ”

    suorittava porras 2.7.2013, 10:43

    ”Puuntakusen” kanssa vahvasti samaa mieltä. On omakohtaistakin kokemusta siitä , kuinka harsintahakkuun jäljiltä syntyneen lepikon alle ei tullut läheskään riittävästi taimiainesta.

    Lepikko oli pantava nurin ja taipaleelle kohti paikallista lämpölaitosta(tapahtui jo runsas parikymmentä vuotta sitten) . Tili oli niin laiha , että hakkuualue uudistettiin vajaatuottoisuudeta johtuen ” ilmaisilla” taimilla ja omana työnä . Nyt alueella kasvaa vankka kuusikko.

    Jos nykyinen mätästysmenetelmä olisi ollut jo tuolloin käytössä , olisi kasvutulos ollut vieläkin parempi. Rehevälle maalle tehty kevyt äestys ei välttämättä ollut riittävä toimenpide , jotta uudistaminen olis onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin ero edelliseen vaihtoehtoon verrattuna on kuin yöllä ja päivällä. Tänä päivänä pystytään jo paljon parempaan ja jopa vähemmällä työllä.

    …vähän lisää aiheesta lukijoiden kuvissa ”Kuusi kasvaa , kun osataan kasvattaa.”

    Timppa 2.7.2013, 11:18

    Meikäläiselläkin pari kokemusta lepikosta.

    N. 40 vuotta sitten uudistettiin leppää kasvava vanha lehmähaka koivulle. Nyt se on harvennettu kaksi kertaa ja kasvaa mahtavasti. Itse asiassa tuon koivutaimikon pelastamiseksi lepältä aloitin ”metsurinurani”. Kyllä niitä leppiä riitti. Tuskin kuitenkaan myyntipuuta olisi kovin paljon tullut.

    Toinen kokemus on muutaman aarin kokoinen leppää kasvava niittypahanen. Yritin saada siihen kuusta kasvamaan. Harvensin lepät ja vielä vähän eri tiheyksiin. Ei kuitenkaan onnistunut kuusettaminen. Istutustaimet nitisti heinä. Ei syntynyt luonnontaimiakaan. Kyllä taitaa olla aikalailla tuurissa saada leppin alle kuusta kasvamaan. Varma konsti on siis kunnon mätästys, kuten tuolla edellä todettiin.

    A.Jalkanen 2.7.2013, 11:19

    Oliko Mt jutussa mainittu tutkimuksen julkaisufoorumi?

    Koskaan ei kannata aliarvioida henkilöä jolla on useamman A4 liuskan mittainen julkaisuluettelo. Tiedän että Pukkalalla on myös käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta. Se ei tietenkään tarkoita ettei tutkimusta saisi kritisoida, pikemminkin päin vastoin.

    Tuo rivi-istutus kiinnostaisi. Olisiko metsänvartijalla laittaa linkki P.W. Hannikaisen tutkimukseen?

    jees h-valta 2.7.2013, 11:20

    Aika kummia tuo puuntakunen heittelee. Kyllä minun maillani lepikkoa saadaan aikaan ilman säädytöntä tuhtausta. Ja olishan ne rahanarvoisia kooltaan ollut mutta kun menee yleensä oman pannun pesään. Lihoaa tuossa viidentoistavuoden iässä jo aivan hyvään kokoon eikä paljon varmaan enää pidemmällä kasvatuksella tilanne siitä muutu. Kyllä siellä helposti senttiset lustot löytyy.

    jees h-valta 2.7.2013, 11:30

    Lepän arvostus polkee samaa latua muiden lehtipuiden joukossa.
    Aika kummaa ettet vielä uudellakaan lailla saa leppää kasvattaa suotuisilla paikoilla kun kerran markkinat nyt ovat olemassa. Aivan verraton energiapuu ja lisäksi jotkut savustamotkin ostavat.
    Kasvatuksen ja teon kannalta miellyttäviä vähätöisiä puulajeja joita pitäisi kiireen vilkkaa alkaa suosia. Kuten edellämainitussa lehtijutussa oli tulos taloudellisesti pärjää mainiosti paljon työläämmän havupuun saannolle.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 371)
1 2 3 4 … 36 37 38