› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 28 29 30 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 14.7.2013, 18:37

    Tarkoitin juuri sen yhden kuitulajin kasvatusta josta tuossa viimeisissä oli jutun aiheenakin. Täällä tuppaa suloisesti sekaissin e-puu ja h-puu.
    Ja petelle että tiedän kyllä arvokasvun. ja sitä tapahtuu ennätysmäisesti juuri näistä ajoista alkaen myöhään syksyyn hybridihaavikossa.

    suorittava porras suorittava porras 14.7.2013, 18:49

    Meinaatko , että kuitu muuttuu syksyisin tukiksi? 🙂

    jees h-valta 14.7.2013, 19:02

    Alkaahan siellä sitäkin jo tulla. Mutta ei ole kyllä tarvis.
    Tokihan yhdentoista kasvatusvuoden jälkeen jo pikkutukkia pitää pukata.

    Pete 14.7.2013, 21:55

    Jees on siis tuonut markkinoille aivan uuden puutavaralajit, haapa pikkutukin. Miten arvioit sen kantohinnan käyttäytyvän suhteessa haapakuituun? Entä kyseisen pikkutukin osuus tulevassa päätehakkuussa?

    Jees, arvokasvu käsitteenä ja terminä on sinulla kyllä jokseenkin hukassa. No ei se mitään. Pää-asia lienee, että saat aina sanotuksi viimeisen sanan vaikka iltalenkin jälkeen.

    Mettsäpalstoista maksetaan tosiaan aivan liikaa. Oma kokemukseni kuitenkin on, että havupuuvaltaiset tukkikynnyksellä olevat palstat ovat parhaita ostokohteita. Ne on hinnoiteltu kuitupuun tasoon, usein harrvennustuloja on heti saatavissa ja kasvu jatkossa on pelkkää tukkia. Tietenkin jos kyseessä on Satakuntalainen kuivia kuuseenrääppiä kasvava harveikko, niin sitten ei kannata ostaa. Täällä muualla Suomessa tällaiset ovat kuitenkin parhaita ostokohteita. Väkisin ei kannata ostaa kuitenkaan.

    Pete 14.7.2013, 22:02

    Suorittava, jeessin haavikoiden arvokasvua ei voi kui arvailla. Itse veikkaan , että hänen haavikkonsa muuttuvat vinhaa vauhtia energiapuusta haapakuiduksi. Arvokasvua ei minuun mielestä kuitenkaan tapahdu seen takia, että eenergiapuun ja haapakuidun hinta oon jeessin itsensä kertoman mukaan sama.

    Jään jännityksellä odottamaan mitä ajatuksia ja havaintoja iltalenkin aikana onkaan kerrottavaksii. Ja kuinka väärässä taas olimmekaan:)

    Leevi Sytky Leevi Sytky 15.7.2013, 00:27

    Ystävämme Jesse istuttaa ja kasvattaa haavikoitaan ja hommassa on mukana intohimo. Se on hienoa.
    Kunnioittakaamme ilman kateutta hänen toimiaan. Ja toivokaamme menestystä.
    Täällä heitetään läppää ja kiusataan Jesseä, mutta kaikki me kiusaajat silti arvostamme Jesseä. Se on niin suomalaista, että arvostetaan työimmeisiä, jotka tekevät ja uskaltavat.

    Ps. Olen nimittäin 100% varma, että esim. Suorittava ja Pete kuuluvat arvostajien joukkoon.

    Ps 2. Kirjoitin tuon että Jesselle ei tulisi väärää käsitystä, ettei häntä arvosteta, vaikka nuo ruojat kovasti vasta-argumentoivatkin.

    Kantona 15.7.2013, 00:36

    Kyllä hieskoivua ja leppää kannattaa kasvattaa metsänomistajan näkökulmasta siellä missä ne tykkäävät kasvaa. Kovin on tämä keskustelijakaarti täällä tehometsätalouden läpilyömää, torppareita sellun keittäjille pääosin jokainen. Vain muutama pystypäinen suomalainen oman metsänsä omistaja täällä on ja heille nämä vasallit leukojaan louskuttavat.

    No iltaisin nuo vasallit varmaan lukevat hetken Kopran tai Junnikkalan sanoja ja uinahtavat sitten henkisesti piestyinä rauhattomaan alistetun uneen.

    Siis tosiaan, ovatko suomalaiset metsänomistajat oikeasti näitä, joilla ei ole kuin se yksi tie kulkea. Joille on virallisen metsäpolitiikan teesit istutettu mieleen ja muuta ei ole. Robotin lailla toistetaan Kullervokuuselaiset virheet ja niistä vielä ylpeinä täällä ylvästellään. Hyvää viihdettä on tämä palsta, kiva on täällä joskus poiketa ihmettelemässä itseään täynnä olevia, jotka eivät tosiaan ymmärrä olevansa väärässä.

    Miten sitä sanottiinkaan: Turmiollisin yhdistelmä on tyhmä ja ahkera

    Gla Gla 15.7.2013, 08:19

    Onko sinulla esittää laskelmia lepän tai hieskoivun kasvatuksen kannattavuuden paremmuudesta verrattuna suositusten mukaisiin vaihtoehtoihin?

    Teollisuuden torppari tosiaan olen, kun omaan käyttöön tarvittavat puut kasvaa puolen hehtaarin alalla eli käytännössä ojan pientareilla ja ajourien reunoilla yms paikoissa. Omko sinulla esittää muita toimintamalleja?

    jees h-valta 15.7.2013, 09:55

    Paljolti riippu mikä on vertailuajanjakso. Jos mennään se kuuskytä vuotta vaikka niin aika monta e-puu tai koivukuitutiliä siitä irtoaa.
    Saatko kuusikosta vielä sitä yhtäkään Gla? Korkeintaan yhden harvennuksen. Ja tuo kuuskytä tuli sieltä kun mainitsit sen niin hienoksi ajanjaksoksi metsätaloudessa. Ettei vain olisi yhtä kuin nousu ja tuho. Niin saattaa käydä jos jatkamme metsien yksipuolistyranniaaa jossa kuusi tuntuu olevan lähes ainoa virallisesti hyväksytty ”kisalaji”.

    jees h-valta 15.7.2013, 10:11

    Leevikin voisi kurkata tässä samaisella osiolla hiukan taaksepäin esim. Glan laskelmia h-haavan kannattavuusskenaarioista. Kuten petekin. Kyllä näissä aivan taloudellinen pohja on miksi niitä on alettu kasvattaa. Toki alkuunlähtöön oli tympeä ajatus juuri esim. kuusta kohtaan. Se nyt vain oli ajatuksissani ”loppuun kaluttu” eikä edes vaihtoehto. Ihmettelen ettei intohimoa nopeakasvuisen puulajin kasvatukseen tosiaan löydy enempääkään. Kun se ei ole mistään pois. Kun keski-ikäinen useimmiten kuusikon uudistaa on kyllä kumma ettei raha enää siitä palstasta kiinnosta. Ei ole ihme jos ne kuusenrääppäistutukset sitten unohtuu onnettomasti sinne tuhoutumaan. Puuttui tosiaan se intohimo joksi täällä sitten kutsutaaan ”rahanahnetta” metsänomistajaa joka hakee vielä kerran tuoton siitä samalta alaltakin. Ja tervehdyttää metsäänsäkkin siinä samantein. Ihmettelen kyllä!

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 28 29 30 … 36 37 38