Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • jees h-valta

    Ei sekametsä ole kuusimetsää.

    jees h-valta

    Syystä ettei taida malttaa tuhota hyvää jo hiukan varttuvaa alispuustoa. Edelleen ollaan samalla asialla eli nopealla metsänkierrolla. Jota kuten haaveilen h-haapa täydentää.

    jees h-valta

    Ja syystä että minäkään en ihan iät ajat metsää viljele. Joten on ehkä helpompi saattaa metsä ”taviksena” seuraavalle omistjalle.
    Joka saattaa olla oma perillinen mutta kun ei niiden aatoksia tiedä. Eli jos saa päähänsä vaikka myydä on ymmärrys laajempaa ostajakunnassa. Mutta taas korostan että haistellaan mihin metsä muuntuu ja markkinat. Kyllä minäkin sitten saatan ottaa kovat ohjat jos hulluttelemaan ruvetaan.

    jees h-valta

    Äsken suorastaan syömispaussin ratoksi mietin millaisen myynti-ilmoituksen voisinkaan laittaa lehteen esim. vaikka H-vallan isoimmasta haapaviljelmästä:
    Vaikka näin: Myydään päätehakkuuikää lähestyvä hyvässä arvokasvussa oleva metsä. Pinta-ala n.8ha Hintap. 49000 euroa.

    Tuolla ilmoituksella saisin kyseiselle metsätielle jopa lähes ruuhkan poikasen aikaan. Mutta huvittavinta näin toteuttamatta on todeta että se ruuhka tulisi molempiin suuntiin ja melko lyhyellä perilläoloajalla. Eli ohituspaikoille olisi kova kysyntä.
    Siitä huolimatta tällaisia ostellaan kuituiässä olevina havu-tai sekametsänä hanakasti. Ei ole edes pitkä aika kun tällainen sieltä kuulemma myytiin ja hinta kait hiukan kovempi.
    Ja päätehakkuuta ei edes näköpiirissä vielä.
    Eli asia jota yritän valottaa on että on tämä metsäkansa tavoilleen jämähtänyttä ja tukkiin tujottavaa. Vaikkei sitä edes aina ostokohteesta hyvällä mielikuvituksellakan loihdi.
    Joko Glalle selvisi mitä asken tarkoitin?

    Gla Gla

    Kyllä selvisi.

    En tiedä, miten itse suhtautusin, jos haapatila tulisi myyntiin. Todennäköisesti yrittäisin sitä hinnoitella, jos palsta muuten olisi kiinnostava eli sijainniltaan ja hintaluokaltaan sopiva.

    jees h-valta

    Diplomaattinen vastaus Glalta. Mutta kaikki tiedämme kyllä mikä on ajatus tavis-metsänomistajan päässä kun hän näkee jonkun muun puulajin metsikön kuin kuusi- tai mäntypuustoisen. Korkeintaan voidaan tyytyväisenä nyökytellä jokusesta koivusta joukossa. Noista tehdään takkapuut, ajatuksella.
    Tuo hintani käy täällä nurkilla loistavasti tuon tavismetsän suhteen eikä edes tingata. Mutta sieltä oikealta arvoltaan tasan samanmoinen haavikko huomattavasti nopeammalla tuottoarvolla huomioidaan kiroillen ja voi tulla vielä kiukkuinen viestitys perästä huijauksesta. Että näin meidän metsäkansa taaplaa ja siksipä ei niitä kannata järkyttää vaan hoitaa itse tämä bisnes kotiin ja kuunnella vain täällä metsäreissuilla kootut vinoilut silloin tällöin.
    Eikä niin pitkä tovi taaksepäin kun sitä viimeksi on tullut.

    kepa

    Ei metsä ole periaatteessa sen kummempi kauppatavara kun muutkaan tuotteet laadusta maksetaan.
    Vaikkakin näin suht ahkerasti metsiä viime vuosina ostaneena täytyy sanoa että huonosta laadusta maksetaan liikaa ja hyvästä joskus jopa liian vähän.(johtuu yleensä tukin alakanttiin arviomisesta ja sitten kun miettii kuidun ja tukin hintaeroa).
    Minullakin nyrkkisääntö on ollut että kuitua ei kannata kasvattaa eikä huonolaatuisia kuitu mehtiä kannata ostaa,maksat niistä aina liikaa.
    Hyvin on tällä ohjeella pärjätty.

    jees h-valta

    Vaikka kuitumetsällä pääsee parempaan tulokseen kuin sitä tukkia vartoillessa?
    Ja vielä eilinaikanaankin. Pitäsikö kepan ottaa kasvatusaikakin laskelmissaan huomioon kuten monen muunkin. Siihenhän tämä yleiskuva juuri hyvin valkeneekin. Kuten sanoin, tukkiin tujotetaan vaikkei sitä juuri näkysis mailla halmeilla. Odotusarvot ovat välillä kyllä huikeita. Takaan omalta kohdaltani paremman vuositienestin kuin sitä tukkimetsää vartoileva kuitukuusikon/männikön ostaja.

    Pete

    Jees, tiedätkö mitä arvokasvulla tarkoitetaan?

    Gla Gla

    Jees: ”Takaan omalta kohdaltani paremman vuositienestin kuin sitä tukkimetsää vartoileva kuitukuusikon/männikön ostaja.”

    Taaskaan en pysy ajatustesi perässä. Voisitko tehdä jonkinlaisen karkean laskelman kuitu/energia- ja tukkipuun kasvatukseen tähtäävistä kassavirroista? Minä kun luulin, että eroa tilivälissä on pääasiassa vain uudistamisen ja ensiharvennuksen välisessä ajassa. Ja kun sinä korjaat normaaliin ensiharvennukseen verrattuna puolivälissä 30 m3/ha pienikokoista energiapuuta (tosin epäilen luvun olevan yläkanttiin, mutta antaa olla), sen varaan en usko kenelläkään muulla kuin sinulla olevan hakkuutuloilla merkitystä. Ota myös huomioon se, että kun tukkipuuhun tähtäävässä kasvatuksessa raivaukset tehdään ajoissa, et voi ajatella asiaa niin, että se minkä yksi hoitaa raivurilla kustannuksia aiheuttaen, sinä teetät motolla ja saat siitä rahaa. Ei, noin toimitaan vain silloin, kun hoitoa ei syystä tai toisesta ole tehty ajoissa. Lisäksi puusto hakkuun jälkeen ei ole samassa kunnossa jatkokasvua ajatellen kuin liian tiheänä 15 vuotiaaksi saakka kasvaneena.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 371)