Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • metsänvartija

    Taas samaa mieltä puun takasen kanssa.

    Hyvillä metsämailla kannattaa kasvattaa viljelymetsiä.

    Eli hyvät kangasmaat ja suot puuta tuottamaan.

    Muut saa olla käsittelyn ulkopuolella.

    jees h-valta

    Eikös nuo puuntuotantoon tähtää nuokin vähän uutukaiselta kuullostavat mutta vanhat konstit. Niitä mahtuu hömppääjiäkin näin vauraan maan metsätalouteen. Jos sitä rahaa on valtiolla varaa lapioida suoraan muiden maiden tukemiseenkin. Ei ole kyse kuin metsätaloudesta ja sekin suurelle osin pelkkää harrastusta.
    Niillehän sopii leikkiä mitä mieleen tulee. Vakavampihenkinen puuntuottaja taas koittaa pysyä ajan hermolla että saa paljon puuta maailmalle. Kuten myös kotiemme energian-ja lämmöntarpeisiin.

    jees h-valta

    Metsänvartijan mielestä suokin siis on hyvää puuntuotantoaluetta. Kertoo jo paljon vartiotornin kunnosta.

    Gla Gla

    Jees: ”Ei erilainen kasvunopeus tuossa kohtaa ole kuin eduksi. H-haapahan ottaa muuta puustoa sopivasti kiinni kasvussa kun lähtee vesoista perään. Lykkyvoimaa kyllä piisaa. Paikkaa vallan hyvin hakkuun aukot.
    Tosin tämän tunnustan olevan omaa teoriaa koska ei ole vielä käytännössä testattu.”

    Hybridin käyttäytymistä en tunne, mutta voi haapa hyvinkin pärjätä kilpailussa. Riippuu tietysti tilan määrästä (kuusten tiheys ja pituus). Tuo ei silti ole ainoa asia, millä on merkitystä. Jos haapa saa kasvunsa vauhtiin, tuleeko sen käsittely ajankohtaiseksi eri aikaan kuin kuusen?

    Jees: ”Mutta siellä muokkaamattomissa H-vallankin haavikoissa sinnittelee jokunen mänty alla ja ikää haavikolla sentään jo kaksitoista kasvun vuotta. Ettei se kaikkea valopuutakaan välttämäti altaan tapa.”

    Ei tapa, mutta kasvatuskelpoisia taimiakaan ei tule. Vain hentoja, moneen suuntaan vääriä näreitä.

    Mitä enemmän näitä asioita kun tässä pyörittelee ja maastossa erilaisia nuoria metsiä katselee, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että pyörää ei kannata yrittää keksiä uudestaan. Työ on turhaa, koska lopputulos on kulmikas.

    kuusessa ollaan

    Jees kirjoitti:
    ”Metsänvartijan mielestä suokin siis on hyvää puuntuotantoaluetta. Kertoo jo paljon vartiotornin kunnosta.”

    Itse olen jo harventantamassa toista kierrosta 50luvulla ojitettua suoaluetta, kasvaa paraslaatuisinta mänty/kuusitukkia mitä alueella on. Kasvu ei juurikaan jää kangasmaista. Alueet olivat aikoinaan lähes puuttomia, nyt tukkimetsiä!
    Pohjattomat rämeet on eri juttu, niissä paras tuotto on laadukkailla hitaasti kasvaneilla tuvitukeilla ja lakalla(hilla). Näitäkin kuvioita on, tulevaisuuden metsälakien avulla niitä aletaan uudistamaan keräilytaloudella jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Eli yhden tukin rungot lähtevät ja loput jää kasvamaan tukkikokoon.

    Soiden ojituksista ja niiden vaikutuksista on paljon porua, monesti unohtuu kuinka paljon puusta kasvaa niillä alueilla. Yksi tärkeä asia mikä ojituksista on ollut etua jopa suojelumielessä, on kangasmaiden soistumisen estäminen. Tiiviismaaperäisillä alueilla kun suot tahtoo kiivetä mäkeä pitkin ja sammal valtaa alueita. Omilla alueilla kangasmaiden soistuminen on heikentänyt varpukasvien pärjäämistä.

    jees h-valta

    Glalle: Katsotaan nyt jos vaikka sitä pyörää kuitenkin alkaisi uudesti sorvata. Metsänkasvatuksen kaavoihinsa kangistumat eivät aina päde joka paikkaan. Esim. hybridihaavan kasvun tuntemus on erittäin huonoa ja sen yleistäminen muiden lajien kasvuun on vaikeaa kokeneellekkin metsäammattilaiselle. Kasvukierron nopeus ja voima jolla pääpuun juuristo lykkii ovat asioita joista tutkittua varsinkin sekakasvatukseen on lähes nolla. Myös kasvualustojen sopivuudesta olen jo nyt törmännyt jääräpäihin jotka eivät usko vaikka minulta löytyy jo mallikelpoisia kasvatuksiakin.
    Voi olla todella hyvä kuusikon jälkeinen pikakasvatuspuu jonka alle kasvattaa sekametsä. Uskoa itselläni tuohon löytyy. Muokatun se kyllä vaatii. Itseasiassa se Noormarkun palstan toinen puoli on aika hyvä koeala joka on ainakin toistaiseksi vahvistamassa käsitystäni yhteensopivaisuudesta. Siellä h-haavan huonontavana tekijänä on että taimet jotka jälkeen muun metsän kasvuunlähdön istutin olivat erittäin surkeita pääkaupungin lähipuutarhan tuotantoa. (Maksoivat muuten maltaita). Mutta perästähän nuo ovat polkeneet ja menee noin kolme vuotta kun saavuttavat muun puuston yleiskasvukorkeuden. Tässä juuri erittäin ratkaisevana on ettei tule hirvituhoja. Hentoisemmat alushaavat olisi jo aikaa pilputtu.

    jees h-valta

    Esim. huonosta arvikyvystä voisi mainita H-vallan h-haavikoiden kasvuarvio joka oli laskettu metsäsuunnitelman tiedoista. Koko Sen lähes kuuden ha:n alalle oli laskettu puuta 80m3. Ja kun nyt arvioi mhy:n kaveri jopa mitaten yhden hehtaarin sai siitä 100m3.
    Että näin ammattilaiset ja ammattilaiset. Lisäksi olen joutunut korjaamaan jatkuvasti jopa puulajinkin. Mutta se on sitten jo oma juttunsa joka juonsi juuri metsäsuunnitelman vääristä lähtötiedoista.

    Gla Gla

    Metsäsuunnitelman heikkouksista olikin jo aiemmin oma keskustelunsa. Julkisuudessa moititaan rakentamista, mutta kyllä ainakin minun suunnitelmassani on vähintään pahasti epäonnistunutta rakennusta vastaava määrä tiedoista virheellisiä. Onneksi ne on helppo itse korjata sillä tarkkuudella kuin on tarpeen, mutta se ei ole puolustus virheen tekijää kohtaan.

    Paljonko muuten hybridin taimet maksaa? Kuusikon jälkeinen lehtipuun pikakasvatus voisi teoriassa olla hyvä vaihtoehto, mutta riittääkö haavan tuotto nostamaan yhden kiertoajan tuoton plussalle? Vai olisiko kannattavampaa rikkoa pinta jollain tavalla ja sitten odotella hieskoivikkoa Pukkalan malliin? Erona alussa esitettyihin laskelmiin olisi tosiaan muokkaus ja pari raivauskertaa. Optiona olisi alikasvoskuusikko, joka syntyy tai sitten ei.

    Toisaalta, miksi kasvattaa tuollaista silppua? Ihan varteenotettavia vaihtoehtojakin on ilman pienipiirteistä tuhertamista. 15-30 vuotta on kuitenkin pitkä aika liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Monissa tapauksissa omistajakin ehtii jo vaihtua, eikä alkuperäiset ajatukset ehkä enää siirry jatkajalle.

    jees h-valta

    Näissä kohtia juuri tuo saman omistajan mahdollisuus vielä yhden kasvatuksen hyödynnyksestä on aivan kantava ajatus.
    Keski-ikäinen kerkeää hyödyntää vielä toisenkin päätehakkuun samalta kerran hakkaamaltaan. Ja seuraavalle jää sekametsä valmiina ilman uudistusta. Metsäsuunnitelman päivitys ja tiedon siirto seuraavalle ovat tietenkin myös tärkeitä asioita.
    Hybridihaavan hinta kotimaassa on pienen tarpeen vuoksi raskaasti ”ryöstöhinnoiteltu” mutta halpenisi varmasti nopeasti menekin lisääntyessä.

    suorittava porras suorittava porras

    Tuo hybridihaapa ei ole mikään uusi keksintö. Sitä istuteltiin jo runsas 40 vuotta sitten erään hiljakkoin lakkautetun sellutehtaan lähistölle kokeilumielessä ja kovassa uskossa sen mahdollisuuksiin. Lienevätkö tuolloiset taimet olleet myös ”pääkaupungin
    lähipuutarhalta” , kun hybridistä ei tullutkaan mitään menestystuotetta.

    Hybridihaavan kasvatuksen niukka tutkimusaineisto saattaakin johtua siitä , että hommat on menneet alussa jo niin paljon penkin alle , että asiaa ei ole ollut tarvetta tutkia enää sen kummemmin. Vettä ei pysty viiniksi muuttamaan.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 371)