Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • Timppa

    Olen katsellut aika paljon erilaisia männyntaimikoita. Kyllä riittää lyhyempikin aika kuin 20 vuotta taimen kuolemiseen. Toinen vaihtoehto saattaa olla riukuuntuminen, jonka tuloksena puu joko kuolee tai kaatuu. Siis herää jo Jesse todellisuuteen noista päiväunistasi.

    jees h-valta

    H-haavan hakkuun saa säädettyä välillä kymmenen-kaksikymmentä vuotta mutta mitä pidempään pystyy tietty kasvattamaan sitä parempi nettohyöty.
    En ole aikonut sekaan jättää enää seuraavaa h-haapapolvea kuin korkeintaan aukkopaikkoihin joita kyllä varman tulee.
    Mutta korostan että silloin kun on varaa valita se valinta tehdään senhetkisen tilanteen ja hintatason ohjaamana.
    En ole aidannut koivutaimikoita. Vain h-haapa taimikoita.

    jees h-valta

    Se kolmeha:n e-puuhakkuu tulee aika varmasti olemaan hiukan alueittain koivua, kuusta, ja mäntyä. Männyllä mäkirinteet ovat nytkin aika sitä ihtiään ettei siellä edes valinnanvaikeutta tule.
    Sieltä huonot pois ja koivut kuusialojen päältä. Ja koivua loput. Ja pienaukkoa. Sekaa mutta ei kovin sekana.

    jees h-valta

    Glalle vielä: Ei erilainen kasvunopeus tuossa kohtaa ole kuin eduksi. H-haapahan ottaa muuta puustoa sopivasti kiinni kasvussa kun lähtee vesoista perään. Lykkyvoimaa kyllä piisaa. Paikkaa vallan hyvin hakkuun aukot.
    Tosin tämän tunnustan olevan omaa teoriaa koska ei ole vielä käytännössä testattu. Mutta siellä muokkaamattomissa H-vallankin haavikoissa sinnittelee jokunen mänty alla ja ikää haavikolla sentään jo kaksitoista kasvun vuotta. Ettei se kaikkea valopuutakaan välttämäti altaan tapa. Ne harvat hirvivierailut ovat kyllä tupanneet niille männynrääsyille raskaaksi.

    Timppa

    On nuo maat H-vallassa erilaiset kuin meillä. Meillä ei nimittäin pienaukot taimetu yleensä itsestään. Syitä on:
    -Reunametsän varjostus ja kuivatus
    -Paikoin kasvaa saniaista. Sen läpi ennättää istustaimi. Luonnontaimi ei. Kokemusta on
    -Samoin paikoin on vattua. Sekin ”tyrmää” lähdössä luonnontaimet. Tällaisestakin on kokemusta.

    Joko siis metsänkasvatusmahdollisuutemme ovat erilaiset tai Jesse uskoo edelleen siihen Joulupukkiin. Toki joskus syntyy muokattuun pienaukkoon taimikko. Mutta ei edes joka toinen kerta. Eikä sinne reunametsän vaikutusalueelle yleensä mitään.

    jees h-valta

    Kuka taas on jostain hemmetin pienaukoistakin puhunut?

    jees h-valta

    Taitaa Timppa huilautella noita pienaukkojaan hiukan turhan kauan joutenpäiten kun noin törkystyy. Muokatusta noin kahden hehtaarin alasta on kyse ja koko ajanhan se h-haavan ala siinä on kasvanut vielä Tapanin-myrskynkin lisäavittamana. Nyt sitä alkaa olla noin 5,5 ha. Nuo muut ovat vielä niin tuoreita aloja mutta muokattuja ja istutettuja nekin nyt. Niissä nyt ei vielä kattavaa luonnontaimikkoa voi näkyäkkään. Ja nämä viimeiset ovat edelleen siellä Pohjois-Satakunnassa. Mutta on H-vallassakin hyvää sekaakin paikoin haavikoissa. Aina tammea myöten.

    Timppa

    nakin Jesse puhui 4 h 42 min sitten.

    jees h-valta

    Se taas on ne pienaukot siellä e-puuhakkuun kohteella tosiaan H-vallassa. Se taas ei ole missään tekemisissä Glalle esittämäni uudistustavan kanssa joka koski h-haavan mahdollista aluspuuston hyödynnystä.
    Nuo pienaukot ovat todella pieniä korkeintaan jotain aarin luokkaa.
    Ja ne ovat jatkona siellä Glan kysymällä puustolajijakaumalla joka e-puuhakkuussa on lopullinen asento. Ne aukot on syönyt pääasiassa hirvet. Ja saa pysyäkkin sellaisina jos ei itse taimetu.

    Puun takaa

    Kävin tutustumassa saksalaiseen metsänhoitoon.
    Tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että me suomalaiset voimme olla aidosti ylpeitä omista metsistämme.
    Niitä on hoidettu luonnonolomme huomioden täsmälleen oikein.
    Tulin entistä vakuuttuneemmaksi myös siitä, että kaavailtu uusi metsälaki on lähes pelkkää hömppää, ja oloihimme soveltumaton.
    Jatkuva kasvatus pienaukkoineen ja muine löpinöineen joutaa suoraan roskiin.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 371)