› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 23 24 25 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 9.7.2013, 12:45

    ”Minulla ei nyt kasva ensiharvennettavaa koivikkoa.”

    Mutta varmaan jokin näkemys sinulla on siitä, mihin suuntaan koivikoita kasvatat?

    jees h-valta 9.7.2013, 13:40

    Vastakysymys Gla: Miten koivikon ensiharvennuksessa voi tulla sekametsä?
    Eli tarkoitan että jos koivikko ensiharvennetaan niin sen alla olevaa mahdollisesti kasvatuskelpoista ei vielä tuossa vaiheessa kannata alkaa kasvattaa mukaan. Jossain myöhemmässä jos vielä harventaa voi toki kasvattaa alla jo vaikka mitä.
    Minun ajatukseni esim. haavikoiden alla perustettavaan sekametsään pohjaa siihen että haapa kasvaa päältä niin nopeaan että jopa suht.norm ensiharvennusikä toimii. Eli silloin kaikki haapa pois eli puhutaankin ylispuuhakkuusta kakskymppisessä metsässä.
    Ja sitten harvennellaan aluspuusto sopivan soivaan malliin.

    jees h-valta 9.7.2013, 13:43

    Pähkäilijälle sen verran että toki voi aksvattaa kuusta lyhytkierrolla mutta tuo meidän kuusilajimme ei siinä ajassa paljon vielä vahvuutta kasva. Mutta siellä euroopassa kyllä sikäläisillä kuusilajeilla.

    Gla Gla 9.7.2013, 13:52

    ”Vastakysymys Gla: Miten koivikon ensiharvennuksessa voi tulla sekametsä?”

    Erittäin hyvä kysymys, jota on syytä pohtia tarkemmin. Ovathan ympäristöasiat niin kemikaalien käytön, yleisen monimuotoisuuden ja metsien terveyden suhteen lähellä meidän molempien sydäntä.

    Minä en muuta vastausta tiedä, kuin että ei mitenkään. Ja kun on syytä olettaa, että puusto joutuu kovan stressin alaiseksi tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia, sekametsä on minun käsittääkseni varmin tapa suojautua takaiskuilta. Tämän takia on yllättävää, että pyrit kasvattamaan edelleen tietoisesti yhden puulajin metsiä. Toki minullakin niitä on, mutta niiden kehitykseen en olekaan voinut vaikuttaa. Ja muutenkin menneitä on turha surkutella, nyt katsotaan eteenpäin.

    jees h-valta 9.7.2013, 14:02

    Sillä erotuksella että minä kasvatan nopean kierron yhden lajin metsää jonka kahdenkymmenen kasvatusvuoden aikana ei vielä dramaattisia muutoksia ehdi EHKÄ tapahtua. Lisäpointtina extrahyvä ilmastonmuutoskestävyys.
    Ja nyt kun Pohjois-Satakunnan tiluksilla on muokattuun tulossa valmis alusmetsä (seka) niin todennäk. vaihdankin siihen.
    Eli olen jo tavallaan lopettanut puhtaan yhden lajin kasvatuksen ja siirtymässä sekametsätyyppiseen. LUONTAISESTI.

    Timppa 9.7.2013, 14:40

    Jesse taitaa uskoa Joulupukkiinkin. Nimittäin Pukki on samanlainen satuhahmo kuin haapametsän alle syntyvä ”sekametsä”.

    Meikäläisellä on sattumalta asiasta omakohtainen havainto. Joskus n. 40 vuotta sitten kaatui pellon reunasta vanhalta hakamaalta suuri haapa. Se synnytti muutaman aarin kokoisen haapataimikon. Koska kysessä oli silloin lähes puuton haka, jätettiin taimet kasvamaan. Aluetta on harvennettu kaksi kertaa. Haavat ovat nyt kaiketi luokkaa 40 cm. Ne on jätetty kasvamaan maisemaryhmäksi.

    Eihän siellä alla mitään sekametsää kasva. Luonnollisestikin kuusentaimikko vaihtelevalla tiheydellä ja koolla. Sekametsä syntyy vain aukkoon.

    Oma systeemi on sellainen, että OMT-pohjat kasvatetaan lähes puhtaina kuusikkoina. Meillä on runsaasti MT-pohjia, joihin pyritään aktiivisesti saamaan mänty+kuusisekametsä (olen lähettänyt kuvankin). Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että äestetty ja männylle siinä yhteydessä kylvetty aukko täydennysistutetaan seuraavana vuonna kuuselle luokkaa 1000 tainta/ha. Kokemus on nimittäin osoittanut, ettei muokkaus onnistu kivisesä maassa täysin. Toinen ongelma on se, että paikoin alkaa kuitenkin kasvaa heinää, joka saattaa tukahduttaa männyn sirkkataimet, mutta ei kuusen taimia.

    jees h-valta 9.7.2013, 14:46

    Eipä Timppa tarvii uskoa joulupukkiin. Kyllä siellä jo nytkin kaksivuotisen h-haavikon alla kasvaa suhteellisen hyvä sekataimikko että voin kyllä ihan silminnähden niitä siellä ihailla.

    Timppa 9.7.2013, 15:04

    Jesse et kaiketi ole koskaan huomannut, että valtapuusto usein nujertaa alla olevan taimikon. Tuo sinun kommenttisi viittaa siis edelleen vahvaan uskoosi Joulupukkiin.

    jees h-valta 9.7.2013, 15:14

    Tässä tapauksessa puhunkin lyhytkiertokasvatteisesta puusta joka niiden päälle kasvaa. Ei ne kerkeä vielä tukehtua. Tosin uskon että kasvu taantuu ennen valtapuun poistoa.

    Gla Gla 9.7.2013, 15:17

    Ihan varma en ole, ymmärsinkö Jees oikein nuo ajatuksesi kasvatuksesta. Korjaatko, jos menee pieleen?

    Hybridin alle on kasvamassa luontainen taimikko, joten teet ehkä haapaan päätehakkuun ja jatkat luontaisen taimikon kasvattamista?

    Hybridihaavan kasvatuksesta en mitään tiedä, mutta taimethan ovat kalliita, eikä homma vielä ensimmäisellä kierroksella kannata, laskentakorosta riippuen tietysti. Uhraatko siis haavan taimet, mutta päätehakkuussa joudut varomaan luontaista taimikkoa, josta väkisinkin iso osa vahingoittuu.

    Alle varmaan syntyy kuusivaltainen puusto, koska valopuut ei siellä elinvoimaiseksi kehity. Toki päätehakkuun jälkeen alkaa haapaa tulla ns. tarpeeksi. Pysyykö ne alikasvoksena kurissa, annatko niiden kasvaa vai pyritkö hävittämään ne jollain tavalla? Jos kasvatat luontaista taimikkoa sekaisin hybridin kanssa, eikö erilainen kasvunopeus aiheuta jossain vaiheessa ongelmia?

    Entä sitten tänä kesänä tehtävä energiakorjuu sille 3 ha alalle, josta on ollut useasti juttua. Saatko sinne jäämään luontaisen hies- ja rauduskoivun lisäksi muutakin puustoa? Vai kuittaatko homman sillä, että seassa on mäntyvaltaisia kohtia, eikä isoa yhtenäistä kuviota synny?

    Entä muut koivutaimikot, joita olet aidannut?

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 23 24 25 … 36 37 38