› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 22 23 24 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 9.7.2013, 10:40

    Ja suorittavalle ettei tarvii paikata mitään virheitä eikä uskoa joulupukkiin. Päin vastoin, siitä meksetaan kantorahatuloa nopeammin kuin tehotykittäjän kuusikosta. Monelle on ollut varsinainen onnenpotku kun on unohtanut liiat kasvatusintoilut.
    Minulle meinasi ostomieheltä ekaan e-puu-kauppaan lipsahtaa että tässähän suorastaan palkitaan huonosta metsänkasvatuksesta. Mutta kyllä se loppuosa vedettiin hiukan kröhinän kera takaisin.
    Tarkoitus selvisi kyllä. Hyvä kun joskus epäonnistuu onnelliseen suuntaan.

    Gla Gla 9.7.2013, 11:06

    Jees: ”Kun mennään tämän vuosisadan loppupuolelle tuo voi olla todellisuutta huomattavasti nuoremmalle puustolle.”

    Kaikki on mahdollista. Sekin, että kannattavuus paranee nykysuositusten mukaisella metsänhoidolla sen 60% mitä tutkijat ennustivat, kunhan kuusta ei kuivahkolla tai sitä karummalla paikalla yritä kasvattaa. Mitä nyt koivun lehdet kellastuu joinain vuosina kuivuuden takia elokuun alussa kuten vuonna 2006.

    Jees: ”Tiedän kyllä että nuo esimerkkini ovat molemmat jo tavallaan menetetyt puut taloudellisesti. Mutta kuusen tappoi muutama itikka mutta koivu ei kuollut salamastakaan.”

    Entä sitten? Sehän tässä juuri pointtina on, että molemmat puut olivat jo taloudellisesti menetettyjä. Turha niistä on mitään yrittää päätellä. Laita istutuskuusen viereen energiapöheikön luontaisesti syntynyt hieskoivu tai harmaaleppä ja kokeile, kumpi kasvaa vanhemmaksi ja kummassa on arvokkaampi runko 41-vuotiaana eli silloin, kun sinun uskomustesi mukaan kuuset ovat kuolleet kuivuuteen.

    jees h-valta 9.7.2013, 11:45

    Ei minun ”uskostani” pelkästään ole kyse. Kyllä se sieltä samasta lehtijutusta oli tutkijoiden lausumana. Me emme suorittava tiedä kumpikaan mikä on minkäkin puun kauppahinta edes kymmenenkään vuoden päästä saati neljänkymmenen vuoden.
    Tutkijatkaan eivät takaa hintoja. Saattaa olla että kuusen ylitarjonta lähes romahduttaa sen hinnan. Varsinkin jos ilmenee kasvuongelmia. Saattaa tulla jopa paniikkimyyntiä jonkun epidemian alla.

    Gla Gla 9.7.2013, 11:56

    Kun uudistusalan puulajivalintaa tekee, ei vastuuta päätöksestä voi työntää artikkelissa esiintyneelle tutkijalle.

    jees h-valta 9.7.2013, 12:01

    Tutkijoiden tutkimustyö menee kyllä hukkaan jos pidetään kiinni pinttyneistä asenteista periaatteella että kun näin on tehty ennenkin niin nytkin. Tuli sitten vaikka ämmiä äkeet selässä.
    Mistään vastuun sysäämisestä ei tietenkään ole kyse vaan tutkitun tiedon hyödyntämisestä kentällä.

    Gla Gla 9.7.2013, 12:21

    En muista kysyinko jo, mutta kysyn kuitenkin, sori mahdollinen toisto: Mistä puulajeista muodostuu sekametsä koivikossasi ensiharvennuksen jälkeen?

    jees h-valta 9.7.2013, 12:22

    Ja kun ”uskoani” kummastellaan kannattaa lukea päivän metsäuutiset ja vielä illalla käydä omat kuusikot vaikka tarkastamassa millaisia ötököitä sitä tänään on tullut kasvateltua.

    jees h-valta 9.7.2013, 12:31

    Minulla ei nyt kasva ensiharvennettavaa koivikkoa.
    Oikeastaan ei mitään puuta ensiharvennettavana. On ainoastaan hybridihaavikoita periaatteela kertakasvatus ilman välitoimenpiteitä. Männiköitä joissa suoritetaan e-puuharvennus.
    Kuusikoita jotka uudistetaan. (mahd.nopeasti)
    Yksi koivikko myös vartoaa tulevaa päätehakkuuta.

    Gla Gla 9.7.2013, 12:44

    ”Ja kun ”uskoani” kummastellaan kannattaa lukea päivän metsäuutiset ja vielä illalla käydä omat kuusikot vaikka tarkastamassa millaisia ötököitä sitä tänään on tullut kasvateltua.”

    Milloinkaan en ole pitänyt yhden puulajin muodostamaa metsää tavoiteltavana, varsinkaan vanhaa kuusikkoa. Tämän hetkisen näkemykseni mukaan en aukkoja yhdelle lajille edes uudista, sekoitusta tulee 30-50%, vaikka se suositusten mukainen luku ei olekaan. Mutta se on minun näkemykseni tulevaisuuteen varautumisesta.

    Pähkäilijä 9.7.2013, 12:44

    Kuinka tuo lämpö sitten loppujen lopuksi kuusikoihin vaikuttaa? Etelä-Saksassa ja Englannissa kuusikon kiertoaika 40 vuoden paikkeilla, Tanskassa menee vähän yli Pari vuotta sitten luin Metsä-Transssista jutun Australian suunnasta jossa kuusikolla mentiin 30 vuoden kiertoajalla ja ensiharvennus tehtiin 10 vuotiaaseen puustoon eikä sunkaan routaisen maan aikana…

    Mutta on hienoa kun joku tietää yksittäistenkin puiden historiat parinsadan vuoden ajalta…

    Mikäli ilmansaasteet tekevät jostain alueesta kuuselle elinkelvottoman niin se ei voi olla vaikuttamatta alueella pitempään asuviin ihmisiin, etenkin jos lähiruokaa syövät.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 22 23 24 … 36 37 38