› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 21 22 23 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 8.7.2013, 14:44

    Liian huono hinta/laatusuhde. Kun saat Oleo-Macin yli 50 cc:n koneen alle puoleen näiden merkistä maksajien vehkeistä vastaavan kokoiseen. Ja ominaisuudetkaan ei näissä merkkimaksajien laitteissa riitä samaan. Minän en mitään kierrosvinkutinta ennakkoraivaukselle huoli ja tankin pitää riittää niin kauan kuin mieskin. Tuo minun merkitön täyttää mainiosti tarpeeni ja kymmenkunnan vuoden käytön tuloksena ensimmäinen pettänyt kohta oli valjaat. Muuten erittäin toimintavarma, hyvin tärinävaimennettu ja hiljainen ja miellyttävä käyttää. Mikään itse koneessa ei ole hajonnut ja käytännössä mitään huoltoa ei ole tarvinnut tehdä. Valjaat ostetaan ja seuraavaa e-puun ennakkoraivausta aloitellaan tämän kuukauden loppupuolella.

    Metsuri motokuski 8.7.2013, 14:53

    Osta jesse ne hussen kalleimmat valjaat niin et arvaakkaa kuinka hauskaa se raivuu on. 🙂 Onhan siinä vaarana pian että ne sinun e-puu metsät tulevat liian harvoiksi. 🙂 Alat pian viihtymään siellä metsässä etkä ajele vain teitä pitkin autolla. 🙂

    jees h-valta 8.7.2013, 14:56

    Saatan ostaakin mutta siinäkin tavis-roikottimet kyllä puolet halvemmat. Kyllä loman alkajaisiksi pittää testata onko niissä hinnalle katetta.

    jees h-valta 8.7.2013, 15:00

    Minun on helppo tarkistaa palstojani myös autoillen koska olen huolehtinut että tieverkosto kunnossa. Yksi tiepäätös tuli juuri viime tarkastuskäynnillä. P-Satakunnan palstalla teen yhden pengertien sinne raiskatun kallion suuntaan jotta pääsen sinne kuikuilemaan että joko niitä tuulimyllypohjien vuokraajia alkaa näkyä.

    Gla Gla 9.7.2013, 08:32

    Jees: ”Kumma kyllä eteeni ei ole vielä tullut yhtäkään alaa jossa kuusella olisi päästy helpolla kasvuun. Useissa kohteissa tiedän myös runsaan raivurin vingutuksen lisäksi paikatun epäonnistumisia.
    Sanoisin että tunnolliset kasvattajat tuhtaavat ja paikkaavat.
    Suurin osa noista on kyllä niitä joissa omistajaa ei ole näkynyt kertaakaan istutuksen jälkeen. Osa myös sellaisia joille metsäpalvelumetsuri tai mhy on käynyt istuttamassa mutta mitään jälkihoitoa ei ole näkynyt.”

    Jos ensimmäisten vuosien muutama raivauskerta ja mahdollinen täydentäminen riittää määritelmääsi kuusen kasvattamisen vaikeudesta, noinhan asia on. Mutta onneksi syyt epäonnistumisiin luettelit heti perään, joten kuusen kasvattamista harkitseva tietää reunaehdot, jolla homnma pääsääntöisesti onnistuu.

    Toisaalta, koivun viljelyvarmuus ei ole kuusta parempi ja onnistunut lopputulos toimenpiteitä vaatii siinäkin. Sinä ajelet 2-3 viikon välein tarkistamaan aitojasi ja kuten edellä tuli laskettua, sama aika siinä menee kuin kuusikon raivaajalla. Eroa on vain hien määrässä, mutta tarvitseeko sitä pelätä.

    Kun koivuvaltainen kuvio tulee päätehakkuuseen, mitä puulajia mielestäsi on viisasta kasvattaa seuraavassa sukupolvessa?

    suorittava porras suorittava porras 9.7.2013, 08:37

    ja jatkokysymys… Paljonko on mahdollinen tukki%.?

    jees h-valta 9.7.2013, 08:55

    Näillä näkymin en vaihtaisi pois lehtipuulta tiedoilla jotka koskevat tulevaisuuden metsänkasvuedellytyksiä.
    Kun eilen katselin rintaisin olevia saman ikäisiä puita (jälleen naapurin puolella) joista toinen oli liki kahden motin erittäin komea kuusi. Ja toinen oli noin metrin päässä kasvanut samankokoinen koivu. Mielenkiintoni heräsi juuri näistä ilmastokeskusteluista näihin kahteen puuhun. Ne olivat kuin malliesimerkki tulevan vuosisatamme loppupuolen mahdollisesta tilasta. Se kuusi nimittäin oli kuollut pystyyn ja reikiä alaosassa paljon. Koivu sensijaan vaikka salamakin oli tullut yhdeltä sivulta alas oli edelleen hyvin voimissaan.

    suorittava porras suorittava porras 9.7.2013, 09:13

    Palataanpa vielä Pukkalaan ja jatkuvapeitteiseen kasvatukseen….

    Tuolla toisessa ketjussa kauhisteltiin Glyfosaatin käyttöä heinäntorjuntaan. Tätä ainetta tulee kulumaan runsaasti , mikäli metsiä aletaan systemaattisesti harsia jatkuvan kasvatuksen edellyttämiin tiheyksiin . Ei heti , mutta vuosikymmenen kuluttua.

    Jo nyt on olemassa selviä havaintoja siitä , että kuusikon viimeisen harvennuskerran jälkeen heinän ja saniaisten määrä kasvaa hakkuualueella voimakkaasti. Juuri tästä syystä moni päätyykin suoraan päätehakkuuseen ja istutukseen nopealla aikataululla.
    Tämä ”luonnonmukaisempi” jk-porukka puolestaan ottaa valtavan riskin harventamalla metsän nykyisiä suosituksia harvemmeksi. Sitten odotellaan toistakymmentä vuotta taimettumista , jota ei tapahdu ja joudutaan toteamaan myöhemmin heinän ja saniaisten valtaavan kasvualan puilta.

    Seuraava hakkuu tulee olemaankin päätehakkuu , jonka jälkeen metsiä möyritään maanmuokkauskoneilla raskaimman jälkeen ja kasvualustaa heinätään heinäämisen jälkeen myrkyillä tai mekaanisesti. Tekemistä riittää vuosiksi eteenpäin , jotta uusi metsä saadaan kunnolla alkuun.

    Todennäköisesti askareiden määrää tulee lisääämään myös se , että päätehakkuuvaiheessa alueella on myös tavallista enemmän lehtipuuta . Uutta kasvustoa pukkaa siis varmuudella joka laikusta enemmän , kuin tarpeeksi . Tästä syystä lehtipuu poistaan yleensä kuviolta varsin tarkoin jo viimeisen harvennuksen yhteydessä , kun toimitaan jaksottaisen kasvatuksen menetelmällä. Heinikoon ei synny minkäänlaista taimikkoa , mutta annas olla , kun maan pinta rikotaan. Sitten syntyy liikaakin.

    Mikä onkaan luonnon kannalta parasta ? Kasvattaa metsää tehokkaasti ja oikea-aikaisiin toimiin perustuen vähällä vaivalla vai unohtaa tekeminen , uskoa ihmeisiin ja joulupukkiin ja paikata kovalla työllä ja rahalla tapahtuneet virheet?

    Gla Gla 9.7.2013, 09:22

    Kommentti Jesselle, vaikka Suorittava ehti väliin.

    AC on muutamaan otteeseen syyttänyt minua siitä, etten näe metsää puilta. Nyt kyllä ohjaan nuo syytökset sinun suuntaan.

    Vertauskuvallisia ilmiöitä voi metsistä hakea, jos niin haluaa. Talousmetsän näkökulmasta tuossa on kiinnostavaa kuusen kuoleman lisäksi se, milloin kuusi on kuollut ja milloin koivu muuten vain vioittunut. Kumpikaan puista ei varmaan ole ollut ostajia kiinnostava puu enää vuosikymmeniin. Iso koko sen tekee, lisäksi koivu menee energiaksi jo paksujen oksiensa ja todennäköisen lahon takia.

    Ja pidithän lyhyttä kiertoaikaahan tärkeänä seikkana ilmastonmuutokseen liittyen. Ei toteudu ihan parhaalla mahdollisella tavalla tässä esimerkissäsi.

    jees h-valta 9.7.2013, 10:03

    Glalle: Kun mennään tämän vuosisadan loppupuolelle tuo voi olla todellisuutta huomattavasti nuoremmalle puustolle.
    Tiedän kyllä että nuo esimerkkini ovat molemmat jo tavallaan menetetyt puut taloudellisesti. Mutta kuusen tappoi muutama itikka mutta koivu ei kuollut salamastakaan.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 21 22 23 … 36 37 38