› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 20 21 22 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 8.7.2013, 09:50

    Sitten vielä asia jonka vuoksi aitaaminen on vielä enemmän huono vertailupohja. Minähän en aitaa puuta kasvattaakseni vaan suojatakseni sitä kasvussaan. Aivan olennainen ero.
    JOS VALTAKUNNAN HIRVIPOLITIIKKA OLISI ASIALLISTA ei minun tarvitsisi kuin ottaa leiripatja mukaan ja nauttia haavan lehtien klapinasta.

    Gla Gla 8.7.2013, 09:58

    Tuo hirviasia on totta ja siitä perusteet käyttöön jo ehkä löytyykin, varsinkin hybridilla, mutta ei kuusen heinäämiseen kuluvasta ajasta.

    jees h-valta 8.7.2013, 10:44

    Kuten tuossa aiemmin kirjoittelinkin minulla on yksi ala Noormarkussa joka on hirvialueella säästynyt jostain kumman syystä kaikelta hirvituholta. Vaikka ei ole aidattu eikä tehty suojaksi mitään. Ja sen haapojen istutuksen jälkeen en ole tehnyt myös mitään hoitavaa timenpidettä. Enkä aio muutamaan vuoteen vielä tehdäkkään. Siellä on lähes kaikki puulajit edustettuna ja päällimäisenä hybridihaapa muilta karkuun kasvaneena.
    On ainakin vapaus valita eikä tarvii raskailla mielin raivata hirvien katkomia kuten edellisellä e-puun raivauksella tein.

    suorittava porras suorittava porras 8.7.2013, 10:54

    GLA:
    ”Heinimistä kuusella riittää, jos uudistetaan valoisaa metsää, antaa ajan kulua ennen istuttamista ja/tai muokkaus jää vajaaksi. Keinot heinäntorjuntaan on silti olemassa, eikä sitä riemua kymmeneksi vuodeksi riitä, toisin kuin lukijoiden kuvissa kerrot. Kun lähtökohta on kunnossa, voi selvitä hyvinkin vähällä. ”

    Yllä mainittu pitää ehdottomasti paikkansa. Raivauksestakin voi saada itselleen ikuisen pakkotyömaan hakkuita edeltävien ennakkoraivausten muodossa , jos jättää taimikoiden perkaamisen tekemättä .

    Raivaussahaa on ulkoilutettava varmuudella ennen jokaista hakkuukertaa hoitoa vaille jääneessä metsässä voimakkaan udelleen versonnan takia. Versonta on erityisen tehokasta , kun raivaus tehdään juuri ennen hakuuta. Tällöin valon ja ja kasvutilan lisääntyminen hyödyttää sekä jääviä puita , että vesoista syntyvää alusmetsää.

    Tältä ongelmalta voidaan välttyä lähes täysin , kun heinätään taimikko ja poistetaan jo heinäyksen yhteydessä taimikkoa uhkaavaa puuainesta. Tällöin taimien kasvu nopeutuu merkittävästi ja paljon riskejä sisältävä metsän taimikkovaihe jää mahdollisimman lyhyeksi . Toinen raivauskerta tämän päälle , sopivan ajan kuluttua , riittää turvaamaan taimien kehityksen tuottavaksi talousmetsäksi.

    Hyvään kasvuvauhtiin päässyt taimikko pystyy pitämään kilpailevan vähempiarvoisen puuaineksen kurissa jopa ilman ihmisen apua. Tämän siis täysin luonnonmukaisella ja luontoa kuormittamattomalla tavalla. Jos menetellään näin , nuoria metsiä tarvitsee kunnostella hyvin harvoin hakkuuta varten erikseen.

    Toinen vaihtoehto on tietysti antaa risukon kasvaa , tehdä työläitä ennakkoraivauksia ja myydä lähes koko metsän kiertoajan ”tuotanto” energiaksi . Osa tästä tuotannosta on ehtinyt kuitenkin lahota luonnontuhojen seurauksena jo tätä ennen.

    jees h-valta 8.7.2013, 11:01

    Aion myös näitä kuusen taimetusaloja eri ikäluokkia näin omasta lähiympäristöstä kuvilla syksyä kohti mentäessä valottaa.
    Kumma kyllä eteeni ei ole vielä tullut yhtäkään alaa jossa kuusella olisi päästy helpolla kasvuun. Useissa kohteissa tiedän myös runsaan raivurin vingutuksen lisäksi paikatun epäonnistumisia.
    Sanoisin että tunnolliset kasvattajat tuhtaavat ja paikkaavat.
    Suurin osa noista on kyllä niitä joissa omistajaa ei ole näkynyt kertaakaan istutuksen jälkeen. Osa myös sellaisia joille metsäpalvelumetsuri tai mhy on käynyt istuttamassa mutta mitään jälkihoitoa ei ole näkynyt. Kalenteriin perustuva hoito ei mielestäni toimi vaan alalla pitäisi olla juuri niitä tarkastuskäyntejäkin. JOS todella haluttaisiin tasainen hyvä taimikko.

    Timppa 8.7.2013, 12:28

    Meillä tosiaan valtaosa kuusentaimikoista kasvaa kuin hurjat. Ei ole heinästä haittaa. Toissa keväänä myös muokkaamattomiin kohtiin istutetuista 1-vuotisista monet jo 70-senttisisiä. On toki joitakin ongelmapaikkoja. Onneksi hirvet ovat ihastuneet vattupensaisiin, joiden latvat käyvät syömässä.

    Mutta tuota Jessen sekametsän harvennusta en kyllä ymmärrä. Miten motokuski pystyy 20 m:n ajouraväleillä ja n. 1,5 m:n keskimääräisillä runkoväleillä tekemään mitään järjellistä laadukasta harvennusta. Kyllä se metsä on pakosti koko ajan yhtä ”sekahedelmäkeittoa”, kun normaalissa metsänkäsittelyssä päästään kasvattamaan laadukasta tukkipuuta. Siis Jessen metsät on ”tuomitu” tuottamaan pelkkää energiaa silloin, kun muut myyvät laatutukkia.

    Kun raivaussaha on keksitty, niin kannattaisiko sitä käyttää, ja pudottaa runkoluku selvästi pienemmäksi ennen e-puuharvennusta.

    Taitaa kyllä olla ola turha neuvo noista kaikista Jessen kommenteista päätellen.

    jees h-valta 8.7.2013, 12:40

    Kun Timppa se harvennus tehdään juuri siinä e-puuhakkuussa.
    Onhan se kuitenkin ensiharvennuksellakin se metsä usein taajaa.
    Usein juuru ryppäinä kuten tuo tuleva e-puuharvennuksenikin.
    Metsää kasvatetaan niin siementämällä kuin tamettamallakin. Ja luontaiset lisäksi. Kyllä sitä metsää käsittääkseni kasvatetaan aivan muulle kuin konetyön ehdoille. Se vain PITÄÄ osata harventaa.
    Kouluttakoon koneyrittäjät kuskinsa niin että osaa. Mutta ainakin viimeksi nuori motomies vakuutti tekevänsä aivan mielellään e-puukohteita. Ei nyt kaikkia uskomuksiaan kannattaisi vain täällä kirjoittavan ja niistäkin lähinnä yhden epätoivoiseen vaikerrukseen juuttuneen mielipiteeseen tukeutua.

    Metsuri motokuski 8.7.2013, 14:17

    Kyllä sinä timppa oikeassa olet. Tuo jesse nyt vähän vedättää tai sitten sille kelpaa huonompikin harvennus. Kyllä se on vain niin että juuresta vesoneet koivupuskat ja viteliköt vituttaa kaikkia motomiehiä ei yksin suorittavaa. Jotkut vain haluavat mielyttää maanomistajaa ja eikä kerro totuutta. Harvoin ( ei koskaan) sitä itsekkään hauku maanomistajalle hänen metsäänsä korkeintaa antaa vain suosituksia. Turhaa siitä jessen on numeroo nostaa. Totuus on kyllä aika aukoton todellisuudessa.

    jees h-valta 8.7.2013, 14:25

    Näöllisesti kosmeettinen virhe jää noista ryppäiden pitkistä kannoista mutta mitään silläkään merkitystä. Kun sinne seuraava kerta mennään ovat jo aikaa lahonneet. Muuten kyllä vielä 4000/ha:in antaa hyvät mahdollisuudet konetyöstöön. Ja eikös sitä tilaa sinne juuri mennä tekemään?

    Leevi Sytky Leevi Sytky 8.7.2013, 14:32

    Jesse ei raski ostaa oikeata raivaussahaa, ruotsalaista, tai saksalaista. Siksi ei huvita raivuuhommat.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 20 21 22 … 36 37 38