› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 19 20 21 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 7.7.2013, 05:23

    Jees: ”Harventaa toki voi mutta puulajin valintoja voi varmasti miettiä jo asiakkaankin puolesta. Jos vastassa on hyvässä kasvussa olevaa koivikkoa ja alla kituu muutaman kymmenen sentin kuusenrääpäle niin kovasti näinä aikoina ihmettelen jos sitä sieltä aletaan raivaamalla pelastaa.”

    Tuossa vahinko on jo tapahtunut. Investointi uudistamiseen on tuottanut nollakorkoa 15 vuotta ja sehän on koko homman pointti. Tosin teoreettinen on tilanne, jossa istutustaimet olisivat tuon mittaisia ja koivut motolla korjattavissa. Mutta oli kuuset minkä kokoisia tahansa, sopivan toimenpiteen määrittelyyn vaikuttavia tekijöitä tulikin aiemmissa kommenteissa esiin. Yleistää ei voi.

    Jees: ”Kun se koivu vesomallaan sen kuitenkin siellä alla pitää.”

    Varmaan toinenkin raivauskerta tarvitaan. Koivu ei kuitenkaan tiedä,
    katkaiseeko sen raivurin vain moton terä. Ajatus siitä, että moton terän katkaisema koivu alkaa vesoa ja kilpailla kuusten kanssa, saa ainakin minun päässäni kellot soimaan.

    Jees: ”Kuten tuolla lukijoiden kuvissakin huomautin kannattaa tämän vuosisadan metsäntilaa kasvatuksella jo aivan hiukan miettiäkkin. Jos vaikka lukaisee Metsälehti Makasiinin teemajutun ilmastonmuutos. Pään seinään tai kallioon hakkaamisen palkaksi voi saada tuhoutuvan kuusimetsän.”

    Kuusen sanottiin kärsivän, jos se istutetaan liian kuivaan paikkaan eli männylle soveltuville maalle. Tuo oli sen tason viisautta, jonka oivaltamiseen ei tutkijan koulutusta olisi tarvittu ja joka ei liity ilmastonmuutokseen millään tavalla. Epäilemättä tulevaisuudessa kuusi saa osansa stressitekijöistä, mutta syy ei ole ilmastossa. Syy on hirvipolitiikassa. Se taas ei ole tämän keskustelun aihe. Toivoa kuitenkin sopii, että 20-40 vuoden kuluttua ei sen aikaiset maailmanlopun ennustajat saa ajatuksiaan ilmastonmuutoksen tai saasteiden tuhoamista kuusikoista vallitsevaksi näkemykseksi.

    jees h-valta 7.7.2013, 18:58

    Gla hiukan liioittelee kuten peten kuusikon iänkin lukijoiden kuvissa. Lähempänä olin ja tarkennettuna kuusen istuttamista varotettiin kyllä laajemmin kuin puhtaan männyn pohjiin. En kiellä hirven vaikutusta mutta lisääntyvät ja jo lisääntyneet myrskyt myös runtelevat kuusen hiusjuuristoja ja siitä kyllä kärsii täällä Satakunnassakin moni kuusikko myös. Muutkin kuin H-vallan saasteiden jo valmiiksi kiduttamat. Nyt kuljin juuri istutetulla kuusitaimikolla (naapurin) ja sinnehän ne alkaa hukkua heinään jo kuukauden päästä istutuksesta. Seikka joka myös teettää aivan mielettömästi lisätyötä eteenpäinkin. Minua on täällä lähes kaikissa käänteissä rienattu älyttömän työmäärän tuhtaajaksi kun olen aidannut h-haavikkoni. Tarkastuskierros silloin tällöin on aivan eri kuin tunti-ja päiväkausien heinäys. Jos minulla olisi nuo kaikki kuusen uudistusalani laitettu uudesti kuuselle olisin voinut siirtyä telttamajoitukseen jo aikaa. Kotiin ei olisi enää kerinnyt.

    Pete 7.7.2013, 22:57

    Jeesmies, en muista tehneeni heinäystä koskaa. Kuitenkin muutama kymmenen hehtaaria kuusen istutusta takana. Ei sitä taida tehdä moni muukaan vaikka huonon uudistamisketjun seurauksena sille voisi tarvetta ollakin. No ehkä minä kuitenkin olen jonkun taimen heinännyt. Minäkin teen ”iltalenkkejä” palstoilla ja varmaan jonkun taimen olen oikaissut jos on reitille osunut.

    Ajoitus ja muokkausjälki ovat a ja o. Todella rehevillä kohteilla lisäksi yksi konsti jota jotkut eivät ideologisista syistä käytä.

    Gla Gla 8.7.2013, 06:32

    Edelleenkään en uskoisi taimikkoa 12 vuotiaaksi. Mutta voihan ensimmäiset vuodet olla olleet tavanomaisen hitaita, eikä kuvasta varsinkaan yhden puun perusteella kaikkea erota. Loppukesän aikana voin kuvata oman 9 vuotiaan kuusikkoni ja lähettää palstalle. Sitä käytin referenssinä tuon ikää arvioidessani.

    Kuivuuteen liittyen en muuta löytänyt kuin sopimattoman kasvupaikan. Tuuli ja uudistamiseen liittyvä heinittyminen arvioitiin ongelmiksi, mutta sinähän Jees puhuit niin tässä keskustelussa kuin lukijoiden kuvissakin 40 vuotiaan kuusen kuivumisesta.

    Jos muuten kuusi kuivuu, miksi koivu ei kuivuisi? Olihan artikkelissakin tuosta maininta, vaikka lehtipuun puolesta muuten hehkutettiin. Kuivuminen sivuutettiin lyhyeen kiertoaikaan vedoten. Seikka, jota en tajua.

    Heinimistä kuusella riittää, jos uudistetaan valoisaa metsää, antaa ajan kulua ennen istuttamista ja/tai muokkaus jää vajaaksi. Keinot heinäntorjuntaan on silti olemassa, eikä sitä riemua kymmeneksi vuodeksi riitä, toisin kuin lukijoiden kuvissa kerrot. Kun lähtökohta on kunnossa, voi selvitä hyvinkin vähällä. Viime kesänä ensimmäisen kerran varhaisperkaamani muokkaamatomaan 4 vuotta sitten istutettu pieni kuusikuvio on viimeistään ensi vuoden jälkeen heiniltä turvassa. Toisaalta aina ei kaikki mene nappiin, mutta sama koskee myös koivua.

    Tarkastuskieros on eri asia kuin heinäys, kun ei lasketa mukaan aidan rakentamista ja purkamista. Kun matkaa palstalle on puolisen tuntia/suunta, en sinne viitsi ajaa muutaman viikon välein usean vuoden ajan akkuja lataamaan. Heinäys kerran kesässä parin kolmen vuoden ajan riittää ja perkaamista se koivikkokin aidasta huolimatta vaatii. Ellei sitten kasvata istutustaimia vesakossa energiapuukorjuu mielessä.

    jees h-valta 8.7.2013, 08:11

    Miksi Glan on vaikea tajuta lyhyemmän kiertoajan lehtipuun järkevyys kuivuutta vastaan?
    Eikö ole mukavampi pistää rattaille hengissä oleva päätepuusto kuin katsella kesken kasvukautensa kuollutta riukukuusikkoa?
    Tässähän tutkijat maalasivat tätä menossa olevaa vuosisataa eteenpäin ja tuohan on aivan järkeenkäypä katsantokulma. Ei mitään vuosisatoja eteenpäin arvuutteluja. Tämän vuosisadan tutkijan faktat ovat jo edessämme ja tuo on vain lähes helposti mallinnettavaa jatkoa siihen. Eli kuten artikkelissa mainittiin päätöksiä pitäisikin tehdä nyt uudistavien. Kun ne kuuset on sinne lätkäisty se päätös on jo tehty. Turha sitä sitten on itkeä kuinka siinä käy. Sen näemme ken näkee. Mutta varmasti menemme sen tavanomaisen pään petäjään iskemisen kautta vaikka varoiteltaisiin mitä.

    jees h-valta 8.7.2013, 08:18

    Jatkan näitä Glan kommentointeja:
    Kun peräti puolen tunnin matka kauimmalle palstalle on liikaa kannattaa noin sata euroa sijoittaa varmasti akun latauksessa pitävään aurinkokennoon. Minä en vielä ole malttanut ja siksi ajelen muutaman kerran kesässä peräti tunnin matkan P-Satakuntaan.
    Minä kyllä teen sen mielelläni koska teen yleisen tarkastuskierroksen metsiini muutenkin useita kertoja vuodessa.
    Sellaisella huomasin mm. sen viimekesäisen männyn tyvitervasesiintymän kuivattaman 0,3ha:n alan. Nyt olen tarkkaillut sen ympäriltä mutta vaikuttaa että saatiin varhaisen huomaamiseni ansiosta pysähtymään. Näen metsäreissuissani lähes aina mielenkiintoisia asioita. Minulle ne eivät ole vastenmielisiä reissuja ollenkaan.

    Gla Gla 8.7.2013, 08:33

    Tutkijat pitivät kuuselle uhkana liian kuivalla kasvupaikalla eli vähintään kuivahkolla kantaalla kasvattamista. Tuo mainittiin artikkelissa kahteen otteeseen, jossa kuivuutta käsiteltiin. Jos kosteusolosuhteet pidetään mielessä ja kasvatetaan kuusta tuoreella tai sitä paremmalla kankaalla eli samassa paikassa kuin koivua, ei ilmastonmuutoksen aiheuttamaa riskiä mainittu kuivumisesta muuten kuin koivun osalta.

    Eri mieltä olen siitä, että ilmasto olisi mallinnettavissa helposti. Ei se ole edes lähes helposti mallinnettavissa muualla kuin kylän barin kahvipöydässä.

    Kiinnostavaa on se, että tutkija pitää lyhyttä kiertoaikaa riskin takia hyvänä, mutta kuitenkin suosittee pitkää kiertoaikaa hiilen sidonnan takia. Toki hiiltä voi kuivata pystyyn, jos kuivuudesta on vaaraa, mutta talousmetsässä on yleensä erilaiset tavoitteet. Samaa mieltä on helppo olla siitä, että yhden puulajin metsiä ei kannata kasvattaa.

    Gla Gla 8.7.2013, 08:36

    Ei tarkastusmatkat ole vastenmielisiä. Vertasit heinäämiseen kuluvaa aikaa aitojen tarkastusretkiin, joten molemmissa vaihtoehdoissa käytetty aika pitää tasapuolisesti huomioida.

    jees h-valta 8.7.2013, 09:00

    Ja mitä tämän aidan rakentamiseen ja mahd. purkamiseen tulee olen tehnyt sitä aina sen yhden päivän ja säädyllisessä 8h.ajassa.
    Purkamien on vapaaehtoista josta mm. Riistakeskuksen vastaava on sanonut ettei kannata. Mutta jos joskus haluaa olla luonnosuojelija ja purkaa vois sen toki tehdäkkin.
    Mitään muuta haittaahan siitä ei ole kuin esteettinen jos siitä muutman vuoden huoltamattomuuden jälkeen jotain vielä maan päällistä näkyy. Käyhän se esim. hyvänä rajan osoittajana pienen aikaa.

    jees h-valta 8.7.2013, 09:25

    Niin, vertailupohja kiltämättä on huono. Kun tarkastusretkillä ei tule edes hiki ja voi nauttiakkin näkemästään. Kun taas ehkä sen aidan kohdalla vain pystytys on verrannollinen raivurin rettuutukseen kuusikossa. Olen jo aikaa hukannutkin kolmioterän raivurista kun ei ole tarvittu. Varhaisperkuulle sitten jo raivausterällä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 19 20 21 … 36 37 38