› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 1.7.2013, 21:36

    Aika ymmärrettävää tuolla hoitamisinnolla. Sieltä on koivu raiskattu muutaman kerran maahan niin tokipa se ei varmasti saavuta havupuiden litrakeskikokoa millään. Eli kohteesi oli vain tavantakainen liian kevyt ensiharvennuskohde. Jossa ostaja muutti sen mieluummin e-puuksi kuin lähtee olematonta kuitua tekemään.

    A.Jalkanen 1.7.2013, 21:49

    Oliko laskelmassa mukana kuusikolle hoitotoimet vaiko ei? Jos molemmista laskelmista oli jätetty pois vastaavat ”normaalit” hoitotoimet, se ei vaikuta laskelmien edullisuusjärjestykseen.

    Kuusen istuttamalla perustaminen on kallis toimenpide, jonka poisjäänti (jos ensin saadaan luontainen lehtipuusto ja sen alle luontainen kuusikko) kyllä kovasti vaikuttaa kannattavuuteen. Jos paikka on sellainen että lehtipuusto näyttäisi olevan tulollaan, tuo roskapuumenetelmä voi toimia. Riskejä sisältyy molempiin vaihtoehtoihin. Istutus on varmempi mutta eläintuhoille alttiimpi. Jos metsänomistaja on niin omatoiminen, että myy energiapuun polttopuuksi itse tehden, silloin ainakin e-puukierto on todennäköisesti kannattava. Mahdollisesti myös hieskoivu siemensyntyisenä lyhyellä kierrolla.

    Pukkala haluaa varmaan tuoda keskusteluun uuden metsälain sallimia vaihtoehtoja, eli haluaa muistuttaa ilmaisten puiden käyttömahdollisuuksista, joko erillisenä kasvatusvaiheena tai harvempaan perustetun taimikon täydentäjinä.

    Puun takaa 1.7.2013, 22:08

    Nyt kyllä Jesse laskettelee tyystin omiaan.
    Ei siltä lähes kymmenen hehtaarin alueelta ole koivuja mihinkään raiskattu.
    Alueella on tehty vain yksi taimikonhoito vuonna 1997.
    Puut ovat todellakin samanikäisiä.
    Mänty on valtapuuna korkeammilla kohdilla ja hieskoivu notkoissa ja ojanvarsilla.
    Energipuuhakkuu on alueelle tietoinen valintani.
    Ensiharvennuksekseen sitä ei ole tarjottu.

    Puun takaa 1.7.2013, 22:21

    Olen Anneli vielä MT:n jutun varassa, jonka lehden toimittaja on tutkimuksesta laatinut.
    Pitää katsoa alkuperäinen tutkimus, miten kuluja on käsitelty.
    Tuo kuusikon hakkuu oli selkeästi vedätetty todellista huomattavasti huonompaan suuntaan.

    Puun takaa 1.7.2013, 22:45

    Toinenkin seikka Pukkalan tutkimuksessa kiinnitti huomiota.
    Sidotun pääoman tuotosta pidettiin kyllä kovasti huolta, mutta
    todellinen kassavirta jäi kyllä vähemmälle huomiolle.
    Korkeakaan pääoman tuottoprosentti ei välttämättä lämmitä, jos pääoma vedetään kovin alas.

    metsänvartija 1.7.2013, 22:47

    Metsänvartija perustaisi lepikon. Kyllä metsämaa on lepikoissa hienossa kunnossa ja saa ilmaista typpeä. Uudistaminen on helppoa ja kasvu on hyvä. Harmaalepikoita ei lain mukaan saa perustaa, no, perustan kuitenkin. Alnus glutinosa on hieno puu!

    Äestyksellä saa aikaan kunnon lehtipuu pusikon, sitä vain kasvattaa 30-40 vuotta ja energiaksi.

    Tämä malli voisi toimia passiivisten metsänomistajien metsissä ja näitä pusikoita on Suomessa tälläkin hetkellä jo 1, 5 miljoonaa hehtaaria (tai jopa enemmänkin).

    Sekaan voisi istuttaa 500 kpl kuusta, ne vain reikäperkaa ja antaa kasvaa päätehakkuuseen. Lehtipuusto lannoittaisi ja suojaisi maannousemaltakin. Rehevillä mailla 500 m3 tuotos olisi helppo saavutus. Viljely laakamättäisiin Forelian isopaakuilla takaisi hyvän alkuun lähdön.

    P.W.Hannikaisen suosittelemalla riviin istutuksella roskapuun voisi korjata pois kuusia vaurioittamatta. Rivi ja taimiväli olisi 4 m.

    metsänvartija 1.7.2013, 22:59

    Puuston kasvuprosentti on tosin hyvä nuoressa metsässä;

    20 v->12,6%
    25 v->8,6 %
    30 v->6,4 %
    35 v->5,5 %
    40 v->4,9 %

    Lähde; SYP metsätaitokansio.

    Pinsiön vaari 2.7.2013, 06:50

    Vanha sananlasku toteaa ”joka hieskoivulla rikastuu se ei millään köyhdy”! Samaa sanotaan kanalan pidosta. Ja voidaan sanoa lähes alasta kuin alastakin. Niin ”roskapuun” kasvatuksessa kuin muussakin toiminnassa ammattitaito ja ahkeruus ratkaisee tuloksen. Roskapuu on suluissa siksi ettei mielestäni roskapuuta olekkaan.

    Gla 2.7.2013, 07:04

    Metsänvartija: ”Sekaan voisi istuttaa 500 kpl kuusta, ne vain reikäperkaa ja antaa kasvaa päätehakkuuseen. Lehtipuusto lannoittaisi ja suojaisi maannousemaltakin. Rehevillä mailla 500 m3 tuotos olisi helppo saavutus.”

    Lehtipuusto ei tuossa tapauksessa suojaa maannousemalta. Maannouseman vaikutusta voi kyllä hiukan vähentää alhaisella kuusen osuudella. Homma ei kuitenkaan perustu siihen, etteikö kuusi saisi tartuntaa, vaan siihen, että tartunnan saaneita kuusia on alhaisen runkoluvun takia vain pieni osa puuston kokonaistuotoksesta.

    Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla on vain lyhyt juttu Pukkalan tutkimuksesta, joten sen perusteella en voi aiheeseen ottaa kantaa.

    Caballista 2.7.2013, 08:15

    **
    Toinenkin seikka Pukkalan tutkimuksessa kiinnitti huomiota.
    Sidotun pääoman tuotosta pidettiin kyllä kovasti huolta, mutta
    todellinen kassavirta jäi kyllä vähemmälle huomiolle.
    Korkeakaan pääoman tuottoprosentti ei välttämättä lämmitä, jos pääoma vedetään kovin alas
    **
    Sama tökkii minuakin metsäpuolen laskelmissa. Laskelmat perustuvat ajatukseen, että voisin ostaa vaikka rajattomasti OMT-maapohjaa etelästä hyvien kulkuyhteksien varrelta hintaan 440€/hehtaari.

    Tällöin voisin upottaa ”rajattomasti” pääomaa kiinni ja hakea sille korkeaa tuottoprosenttia. Todellisuudessa maapohjan ostaminen laskelmien hintaan on vaikeaa. Silloin minun kannattaa tehdä hehtaarille suurempi investointi ja saada hehtaareilta suurempaa kassavirtaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 36 37 38