› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 18 19 20 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 6.7.2013, 10:40

    GLA:lle
    Ajatuksemmen leimikon koosta ja korjuun järkevyydestä käyvät täysin yksiin. Halusin vain tuoda esiin sen tosiasian , että suuri osa näistä niin kutsutusti energia-asennossa olevista kohteista on näitä pieniä pänttejä . Jos kunnon harvennus -tai päätehakkuuleimikoita ei tilalta löydy , jäävät nämä edellä mainitut puskat , isommatkin , varmasti korjaamatta. Raivaussaha on siis ainoa järkevä vaihtoehto nuoren metsän kunnostuksen tekemiseen näissä tapauksissa. Hehkuttelut siitä , että hehtaarin energiapalstat yksinään olisivat kysyttyä tavaraa , ovat vahvasti mielikuvituksen tuotetta.

    Harjavaltalaiselle toteaisin , että tämän ”vihreän” koneen kouravarustus soveltuu ominaisuuksiensa puolesta vähintäänkin yhtä hyvin yhdistelmäkorjuuseen , kun ”keltaisen”. Niitä keltaisia talossa on suurin osa ja samaa pyhää vihaa keppimetsiä kohtaan , puhumattakaan onkivavoista, niidenkin kuljettajat tuntevat. Koneet siirtyvät varsin nopeasti toiselle leimikolle , jos leimikko-olosuhteet eivät ole kunnossa ja raippojen osuus poistettavista puista on liian suuri. Minkä nuorempi kuski , sitä vihaisempi lähtö.

    .. lukikos siinä Ponssen keulassa Bear vai Beaver ?

    Metsuri motokuski 6.7.2013, 10:59

    Yhdyn täysin suorittavan mielipiteeseen. Jotenkin vielä enemmän ottaa nämä keppimetsät päähän kun koko kesän on raivuulla kulkenut ja metsiä hoidellut ja sitten kun motokausi alkaa ja lemikoksi tulee keppimetsä. Tekisi mieli keula kääntää takas lavetille ja lähtee muualle. Tämä vain sen vuoksi että kuinka paljon voidaan saada aikaan pienellä työllä ja vaivalla olosuhteet sellaiseksi että työ on mielekästä jokaiselle osapuolelle. Tämä ei ole todellakaan mikään konekysmys. Itse ajan punaista konetta ja se on varmaan yksi parhaista harvennuskoneista kääntyvän hytin vuoksi. Siitä huolimatta keppimetsä ei ole sen parempi sillekkään.

    Pähkäilijä 6.7.2013, 11:09

    Kyllä se jossain päin Suomaata pitää olla kova puupula jos hehtaarinkin keppikuviot saa kaupaksi.

    Täällä ei muistu mieleen yhtään alle sadan motin hakkuuta keppimetsissäkään. Toki yksittäisiä kuvioita on mutta noin pieniä pystykauppoja ei täälläpäin kait edes tehdä. Kun alueyrittäjä ilmestyi niin hommat järkevöityivät samantien. Selkeä ero kun suunnittelija ymmärtää siirtokustannukset. Aikoinaan pahimmillaan saman tien varressa kun käytiin yhtenä suman maan kautena 7 eri kertaa…

    jees h-valta 6.7.2013, 18:12

    Pitääpä ensikerralla siellä e-palstalla sitten katsoa mitä siellä Ponssen keulilla lukee. Mutta se että minä teen rahaa sillä mitä te raivaisitte maahan alkaa jo melkein huvittaa. Eipä ole hurskastelulla rajaa. Useimmat varmasti ottavat rahan kun se vain on tiedossa että noita kohteita tehdään. Ja todella niitä ostetaan ja niitä tehdään. Metsuri/motokuskikin tuolla toisaalla tuskaili koivun niittoa. Ei ole pakko niittää. Anna kasvaa ja järeytyä. Tänäänkin olen noita uudistusalojani kierrellyt ja Noormarkun palstallakin totesin että kyllä lehtipuu kasvaa kaameassa kivikossakin.
    Silloin noin 2006 siitä kaadettiin kohtuuhyvä kuusikko pois.
    2007 istutin suoraan muokkaamattomaan hybridihaapaa reilu puolelle alasta. Siinä ei istutusta periaatteessa olisi tarvittu juuri lainkaan koska niin paljon lähes kaikkia puulajeja sinne on tullut.
    Tuo oli kuitenkin vielä sopivan ilmavan tuntuinen ettei edes varhaisperkausta tarvitse. Olletikin kasvatan sitä vielä toisen saman verran ilman mitään toimea ja saatan teettää siihen joko e-puuhakkuun tai hyvin kevyen ensimmäisen raivauksen. Kun ne ylimääräiset vähät pajupuskat jää kuitenkin alle ja pihlajasta voi hieman harvennella silloin järeyden eristämiseksi.
    Siinä ainakin hyvä malliesimerkki jossa uudistuskulut ei päätä huimaa ja tuotanto on kuitenkin täydessä tapissa.

    Metsuri motokuski 6.7.2013, 18:50

    Kyllä se jesse on vain raivattava kun palkkatyönä sitä toiselle tekee. Eihän siitä mitään tule jos 5 – 10 cm välein koivua on ihan lavana. Täytyyhän se porkkanapenkkikin harventaa.

    jees h-valta 6.7.2013, 19:08

    Harventaa toki voi mutta puulajin valintoja voi varmasti miettiä jo asiakkaankin puolesta. Jos vastassa on hyvässä kasvussa olevaa koivikkoa ja alla kituu muutaman kymmenen sentin kuusenrääpäle niin kovasti näinä aikoina ihmettelen jos sitä sieltä aletaan raivaamalla pelastaa. Kun se koivu vesomallaan sen kuitenkin siellä alla pitää. Kuten tuolla lukijoiden kuvissakin huomautin kannattaa tämän vuosisadan metsäntilaa kasvatuksella jo aivan hiukan miettiäkkin. Jos vaikka lukaisee Metsälehti Makasiinin teemajutun ilmastonmuutos. Pään seinään tai kallioon hakkaamisen palkaksi voi saada tuhoutuvan kuusimetsän.
    Lehtimetsän varhaisperkaus liian taajassa tottakai että saadaan nopea järeytyminen konetyölle sopivaan asentoon.

    metsänvartija 6.7.2013, 19:08

    Metsänhoito ei ole mitään porkkanan kasvatusta.

    Ihmeellistä kun metsäalan naiset vertaa metsänhoitoa johonkin takapihan puuhasteluun.

    Kun uusi metsälaki muuttuu jää harvennushakkuut historiaan.

    Uudistaminen koivulle/muulle lehtipuulle.

    Voimakas raivaus 15 v 800 r/ha-päätehakkuu 40 v.

    Kun kannot nostetaan maasta hoituu uudistaminenkin hyvin.

    Nyt olevat ensiharvennusikäiset metsät kannattaa kasvattaa samoin yhden tukin metsiksi ja nurin.

    Eli raivurilla/ms 200 hoituu kaikki.

    jees h-valta 6.7.2013, 19:34

    Pitää nyt mainita että hiukan annoin metsänvartijalle pisteitä kun ja jos nyt oikein käsitin hänen välillä vaikeaselkoiset kasvatusmetodinsa. (Kyllä me hiukan samoilla linjoillakin taidetaan olla vaikka toinen puhuu aidasta ja toinen seipäistä).
    Näiden asioiden täällä lyhyesti kertoilu ei silti kyllä ole mikään helpoin juttu aina.

    metsänvartija 6.7.2013, 19:36

    Harvassahan se puu järeytyy, e-puulla ei ole laatukriteereitä. Ja latvakin käy kaupaksi.

    Nyt on metsänhoito helppoa ja egologistakin.

    Pähkäilijä 6.7.2013, 22:38

    Metsänhoito ei ole mitään porkkanan kasvatusta.

    Lähettäjä: metsänvartija

    ##############

    ihan pääpiirteissään samaa niin metsänhoito kun muukin maanviljely tai kalastus. Hehtaari tuottaa tietyn määrän vuoteen maksimissaan. Olosuhteet määrävät sitten miten lähelle maksimia päästään.

    Tiedämme kyllä miten paljon saamme aurinkoenergiaa neliölle sekä sadetta ja mitkä ovat lämpötilat milloinkin. Kyse lienee loppupelissä matematiikasta?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 18 19 20 … 36 37 38