› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 17 18 19 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.7.2013, 20:44

    Luotan nuoren motonkuljettajan ammattitaitoon. Pääsen varmasti vielä mukaankin jos vain itse kerkiän. Hieno olisi päästä katsomaan miten niitä mäntyryppäitä sitten erotellaan. Niistähän täällä oli kuvaosiolla kovat kisat pieni aika takaisin.
    Myös koivusta löytyy samanlaisia. Todella mukavan haastava nuormiehelle.

    jees h-valta 5.7.2013, 20:46

    Huomautan nyt että kohde on Pohjois-Satakunnassa ja päätehakkuu tehtiin nopeutetulla metsänkäyttöilmoituksella. Että aivan erikseen sitä sitten tullaan tekemään.
    Toki H-vallan kohdekkin pitäisi suorittaa tänä syksynä.

    suorittava porras suorittava porras 5.7.2013, 21:49

    Veikkaan vaan , että sen nuoren miehen loma on ”pitkä” , mikäli sattui käymään tutustumassa tarjottuun työmaahan. Kaunis ele on kertoa lähtevänsä lomalle , että ei ihan mitä tahansa tuhelikkoa tarvitse tehdä.

    jees h-valta 5.7.2013, 22:09

    Ennakkoraivattu on ja tutustui todennäköisesti kohteeseen ennen lomille lähtöään. Kun haastattelin silloin kun teki viimeisiä kaatoja eli lanssipaikan puut niin sanoi että tekee mielellään noita e-puukohteita. Ja juuri tuolla isoimmalla Ponssella. Niputteli kyllä viimeksikin aika näppärästi niitä kaatopäähän. Olin nimittäin jo viimeistä edellisellä hakkuulla hänen kanssaan moton kopissa ja silloin jokunen pienempi koivu meni vähän ryhmänä keräilyyn.
    Kyllähän se koneestakin saattaa riippua ja vielä enemmän kuljettajasta mikä on kivaa ja mikä ei. Tuntui olevan asia nk. hanskassa.

    jees h-valta 5.7.2013, 22:17

    Olettaisin että nimenomaan näistä ”tuhelikoista” taas se syksyn konehakkuu siitä pyörähtää heilläkin käyntiin.
    Ja siellähän vartoilee lanssilla jo muutama motti siitä päätehakkuun vierestä tehtyä e-puuta joka oli niitä suorittavan ”ongensaittoja”. Eli taimikon ja vanhan metsän rajasta aivan vapaaehtoisesti ja omatoimisesti kaadettuja lumen luokalle painamia hieksiä. Ja kas kummaa. Ei tullut silppua vaan siisti e-puukasa joka vartoaa puntarointia juuri tällä tulevalla hakkuun telouksella. Pyydähän suorittava että jos se sinunkin koneketjusi alkaisi suosia keltaisia koneita. Voisi vanha oppia uusia jekkuja!

    Gla Gla 6.7.2013, 06:00

    Luontaisen taimikon aukkoisuudesta vielä.

    Jees: ”Ni niinpä varmaan onkin. Siinähän tuo olennainen erhe onkin kun Gla edellä mainitsi. Eipä tullut mieleen. Nuo ovat juuri niitä puulajeja joista joitain varmasti lähes löytyy ja välistä kaikkeakin. Ja minä kun en erottele puulajia vaan teen sen 3500-4000 pohjan juuri niistä mitä löytyy.”

    Täytyy sen verran malttaa, että kun tutkimuksessa on todettu isoja prosentteja vajauksessa rauduksen, kuusen tai männyn taimien suhteen ja jos niihin saadaan hiestä, leppää, haapaa tai pihlajaa, ei tilanne välttämättä ensiharvennuksen jälkeen erityisen hyvä ole. Todennäköisesti vähemmän arvokasta puuta jää vielä kakkosharvennukseen energiapuuta tuottamaan. Kuusesta saisi jo tukkia.

    Gla Gla 6.7.2013, 06:16

    Suorittava: ”Niinpä niin…päätehakkuun kylkiäisiksi noita ns energiapalstoja saadaan kiilattua , mutta menepäs tarjoamaan erikseen hehtaarin tai puolentoista keppipalstaa vähänkin kauempana tiestä.”

    Miksi leimikot pitäisi rakentaa noin järjettömästi? Ei normali hehtaarin ensiharvennuskaan tai edes kakkosharvennus mikään houkutteleva kohde ole. Vajaan sadan kuution leimikko, jossa koneen siirtokustannukset ovat puolet kuitu- tai energiapuun kantohinnasta.

    Vain jos mhy:n tai ostajan kone sattuu muutenkin olemaan tulossa naapurustooon, tilanne muuttuu. Ja tettämällä työ hankintakaupalla homma varmaan hoituu nätisti. Jos tiedossa on asiallinen motokuski, tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.

    Gla Gla 6.7.2013, 06:32

    Timppa: ”Kyllä Jesse niillä tukieuroilla on oleellinen merkitys. Nehän ovat ”puhdasta” markkinahinnoista riippumatonta rahaa. Jos vaikka energian hinta laskee siten, että e-puusta kannattaa maksaa tienvarressa esim 20 €/m3, niin sehän merkitsee, ettei sillä ole kantohintaa lainkaan. Tuki pelastaa. Mutta tukipolitiikan varaan ei todentotta kannata talouttaan tai metsienkäsittelyä perustaa.”

    Jos johonkin pitää uskoa, energian hinta on yksi helpoimmista asioista. Se ei tule laskemaan. Ja energiapuun korjuu on kannattavaa jo nyt ilman tukia, joten tukipolitiikalla ei ainakaan minulle ole merkitystä. Minulla ei taida olla edes tukikelpoisia kohteita.

    Ai niin. Edellisessä hakkuussa tuosta tienvarsihinnasta olisi kyllä jäänyt kantohintakin. Jossain yhteydessä sinähän sanoit 5 euron olevan erittäin kannattavaa metsänomistajalle, joten tuskin 3-4 euroa tilannetta oleellisesti muuttaa.

    (Timppa 3.7.2013 sivulla 10: ”Jos esim energiapuusta maksetaan vaikka 5 €/m3, niin sehän on metsänomistajalle erittäin kannattavaa. Saa metsät kuntoon ja vielä vähän suolarahaakin. Ja voi odotella hyvää tiliä tukinmyynnistä.”)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2013, 09:30

    Gla nostaa esiin tärkeän asian. Kuvio- ja leimikkokoko tulisi saada isommaksi. Korjuukustannusten aleneminen parantaa heti metsänomistajan tilipussia.

    jees h-valta 6.7.2013, 10:00

    Niin,A.J. kyllä oikeassa. Isompia kuvioita kun tehdään niin sinne tullaan varmasti aivan mielellään. Yhditelmähakkuun suuntaanhan noita kannattaisi alkaa suunnitella silloin. Sain tosin tähän vaatimattomaan hehtaarin e-puukohteellekkin myös muutaman kymmenen kuution mäntykuitukaupan koska ostaja meinasi että jotain hinnantarkistustavaraakin minulle pitää tehdä. E-puutahan siihen ei pelkästään hyväksytä. Eli pienimuotoinen yhdistelmäkorjuu on tulossa. Minullahan olisi myös ollut suoraan tähänkin kuvioon rajoittuvana seuraava samanlainen mutta en nyt sitten orientoitunut sitä tarjoamaan kun tuli vähän muutenkin yllärinä tuon kaupan helppous. Mutta piisaahan niitä ja seuraavaksi sitten vaikka niputellaan.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 17 18 19 … 36 37 38