› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 16 17 18 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.7.2013, 11:42

    Ni niinpä varmaan onkin. Siinähän tuo olennainen erhe onkin kun Gla edellä mainitsi. Eipä tullut mieleen. Nuo ovat juuri niitä puulajeja joista joitain varmasti lähes löytyy ja välistä kaikkeakin. Ja minä kun en erottele puulajia vaan teen sen 3500-4000 pohjan juuri niistä mitä löytyy.

    Timppa 5.7.2013, 12:34

    Joko minun kirjoitustaidossa tai Jessen lukutaidossa, tai ehkä molemmissa olisi parantamisen varaa.

    Tuolla edellä totesin, ettei ratkaisu, joka sillä hetkellä tuntuu viisaalta, kestäkään ”ajan hammasta”. Siksi pitää olla vaihtoehtoja.

    jees h-valta 5.7.2013, 12:37

    Kun tuo Gla nuo hirvetkin mainitsi en malta olla kertomatta eilisen iltakierrokseni antia hirvien kekseliäisyyden suhteen.
    Kun tuossa kylän syrjässä olevalla lähikohteella kävin niin aitakierroksen tehtyäni aioin vain jatkaa kotiin. Mutta kun kiinnitti huomiota aitauksen sisäpuolella aivan ”päreiksi” silputtu pihlaja.
    Tarkemmin katseltua huomasin myös emän ja vasan makaukset melkein sen riivityn pihlajan vieressä. Ihmetys vain oli suuri kun aita oli aivan priimaehjä ja tiesin akun olevan hyvässä iskussa. Mutta jälkiä sen verran oli rehevään pohjaan jäänyt että reitti selvisi. Taas oli polvistuttu syvään haavikkoani kohti ja tultu alta sisään. Ojan pohjalta vilvoittavasti polvistellen. Alimmainen lanka on siinä ollut sen verran korkealla että ei ollut häirinnyt. Samaa reittiä oli myös ilmeisen yöpymisen jälkeen menty takaisin. H-haavoista oli joistain pienemmistä ohikulkien hiukan lehtiä riivitty. Muuten käytös oikein asiallista. Eli myös se ykkölaji puista jälleen selvisi. Ei pihlajan voittanutta. Hirven makuun.

    jees h-valta 5.7.2013, 13:25

    Timpalle sanoisin vain että aika vaikea sitä metsänkasvatusta on ihan monomalliin heittää yhdessä sukupolvessa. Kyllähän sinne aina vaihtureita jää. Mutta tuota turhaa muutosvastaisuutta tärkeämpänä pitäisin että tavallaan ”haistaa” tulevat trendit.
    Tuntuu tietysti kornilta hitaassa metsätaloudessa mutta sekin elää hiukan kuten olemme huomanneet. Ja jos siinä olet alusta lähtien jo valmis otat aina parhaan hyödyn. Ja minulle esim. tämä e-puu sopii metsälliseen tilanteeseenkin kuin valmiiksi tilattuna.
    Kun päivitin metsään.fi:ta totesin että pitkä lista jäi heidän taimikon varhaishoidosta aina nuoren metsän hoitoon. Eli vaihturina hakata tuhansia raivurituhtaukseen tai ottaa tuhansia e-puuhakkuista.
    Arvatkaapa kumman valitsen? (on tietysti kolmaskin eli hassata kaikki vapaa-aika raivaamassa ja sitä en ainakaan aio)

    suorittava porras suorittava porras 5.7.2013, 16:50

    Kun tuet poistuvat , ei kukaan ole enää kiinnostunut tulemaan talkoisiin nuoreen kepikkoosi. Nyt vielä raivauksin pelastettavissa oleva taimikko /nuori metsä on totaalisesti pilalla , kun odottelet puiden järeytymistä pisteeseen , jolloin ostokiinnostus herää uudelleen. Sekin , mitä sieltä pusikoiden seasta löytyy, on pääasiassa kuituläpimittaista tavaraa. Tukit ovat harvinainen ilmestys.
    Olisi visasta siellä Harjavallankin suunnalla alkaa varautumaan siihen , että energiatalkoot taimikossa ovat pian historiaa. Uskon , että se ennakkoraivauskin viiksettää vielä nykyistäkin enemmän , kun kaadettava materiaali on tanakampaa tavaraa. Taimikoiden perkuussa pärjää vähemmilläkin eväillä , mutta myöhästynyt nuoren metsän kunnostus kysyy miestä.

    Pähkäilijä 5.7.2013, 17:40

    Kuusellahan tuo ensimmäinen 30 vuotta menee miinustuloksen puolelle ja e-puulla saat 3000 euroa. Näin myös pelkistetysti.
    Lähetetty: 04.07.2013
    Lähettäjä: jees h-valta
    ############

    tuossahan se pelkistetysti on kerrottu. 30 vuotiaan ensiharvennuksen tuloa ei lasketa mutta 15€ päätehakkuuhinta kuutiolle käy aukolla.

    Jos eteenpäin ei tahdo enää metsiään kasvattaa niin voihan tuossa vaiheessa metsät myydä ja hyvässä kasvussa olevasta kuusikosta saa reilusti enemmän kun aukoksi vedetystä istuttamattomasta maapohjasta. Ihan näin tämänkin päivän hinnoilla kannattaa.

    jees h-valta 5.7.2013, 18:54

    Pähkäilijä totaalisesti pihalla. Ei ole kyse siitä etteikö 30v kuusikolla ole arvoa. Nyt oli vain vertailussa ensimmäisen 30v. tuotto. Ja kuusen muokkaus ja istutuskulut vain yksinkertaisesti vievät sen tuottoonsa nähden lähes pakastuspuolelle.
    Vaikka tuosta eteenpäin tilanne on vapaa molemmilla eli voit tosiaan vaikka myydä kuusikon tai alkaa e-puukasvatuksen uudelleen. Kuitenkaan se seuraavakaan 30v ei ole vielä mitään kuusen riemukasta voittokulkua.
    Ja suorittava tuolla jaksaa hokea lähes vuodesta toiseen noita tukien loppumisia. Mielestäni se ei edes ole olennaista ja toisekseen mikään ei oikeasti edes viittaa siihen.

    Timppa 5.7.2013, 19:14

    Kyllä Jesse niillä tukieuroilla on oleellinen merkitys. Nehän ovat ”puhdasta” markkinahinnoista riippumatonta rahaa. Jos vaikka energian hinta laskee siten, että e-puusta kannattaa maksaa tienvarressa esim 20 €/m3, niin sehän merkitsee, ettei sillä ole kantohintaa lainkaan. Tuki pelastaa. Mutta tukipolitiikan varaan ei todentotta kannata talouttaan tai metsienkäsittelyä perustaa.

    Sitä minä kyllä Jessessä ihailen, että on uskossaan noin vahva. Pitäisi noin sitkeälle miehelle löytää vaativampi duuni. Esim pistää Suomen talous kuntoon. Tosin siinä mielessä epäilen, että laskutaito tuntuu meikäläisen näkövinkkelistä katsoen olevan hakusessa.

    jees h-valta 5.7.2013, 19:25

    Timpan laskuopin perusteista en tiedä mutta kun olen viimeksi e-puukaupan tehnyt ei tukikelpoisuus ollut ostajalla mitenkään mahdiksissa tarkistaa. Lähdimme pientä päätehakkuuta katsomaan ja kun tulimme metsästä käskin hänen kurkata myös tien toiselle puolelle että josko tuo kelpaisi vielä jossain kohtaa hänelle energiapuukohteeksi. Ja kun tultiin autolle hän alkoi lataamaan tietoja koneelle ja ilmoitti kuutiohinnat ja minä hyväksyin. Kauppa tehtiin ja hän vain selitti että jos kemera-tukikelpoinen niin kai tiedät alv-menettelyn. Kerroin tietäväni.
    Tulosti valmiin kauppakirjan ulos ja vedin nimen alle. Ei siis tunnu aivan enää niin hirveän hurja ehto olevan.

    suorittava porras suorittava porras 5.7.2013, 20:39

    Niinpä niin…päätehakkuun kylkiäisiksi noita ns energiapalstoja saadaan kiilattua , mutta menepäs tarjoamaan erikseen hehtaarin tai puolentoista keppipalstaa vähänkin kauempana tiestä.

    Korjuun riskitkään eivät näy Harjavallan sunnassa pelottavan. Koko valtakunnassa 55 % energiahakkuista ei ole täyttänyt hakkuulle asetettuja laatuvaatimuksia. Tämä johtuu pääosin siitä , että tyhjästä on paha nyhjästä riittävän taajaa kasvatuskelpoista jäävää puustoa. Korjuussa on päädytty Kaakkois-Suomessa vieläkin surkeampiin lukemiin . Vain yksi viidestä energiapuutyömaasta on onnistunut kelvollisesti.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 16 17 18 … 36 37 38