Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • suorittava porras suorittava porras

    Ajatuskuvioiden laajentamiseksi Harjavallassa kannattaisi vilkaista ML Makasiinista Jyrki Ketolan ja UPM Silvestan toimitusjohtajan Jukka Koivuimäen mietteitä siitä , miten taimikoita tulisi hoitaa ja miten ei.
    (ja se ei sitten ole mitään MHY-mantraa , vaikka neuvot siitäkin laitoksesta ovat samansuuntaisia )

    metsänvartija

    Metsävartija olisi mäntymies. Pystykarsinta on metsänhoidon kermaa.

    Valitettavasti metsämaa on liian hyvää siihen tarkoitukseen.

    Se on lähdettävä Lappiin, siellä riittää erämaan rauhaa ja tammukka puroja.

    jees h-valta

    Voisin näyttää UPM-Silvestan Jukka Koivumäelle miten ei pidä metsää yrittää perustaa. Ja kohde on heidän vastuukohteensa. Juuri hiljan siitä täällä kirjoittelin. On aika kornia yrittää paatoksella olla erinomainen kun omat huseeraa metsässä miten sattuu. Halppistyövoiman kera joka laadultaan ei vastaisi minkäänsortin metsänkasvatuksen ”mantraa”. Olen valmis koska vaain lähtemään kyseisen herran kanssa kyseisen metsäaukon laitaan. Jos vaikka ”opettaja” oppisikin vielä jotain.

    Gla Gla

    Jokainen kuvio tosiaan käsitellään tapauskohtaisesti niistä lähtökohdista, jotka siellä vallitsevat. Mutta silti Jessen positiivinen suhtautuminen tilivälin lyhentämiseen energiapuustoa kasvattamalla ja kuusen kasvun hitautta korostamalla vaivaa. Pukkalan laskelmathan lähtevät nollahetkestä. Ymmärrän sen, jos saa käsiinsä taimikon, jossa uudistamisketjussa on syystä tai toisesta jotain mennyt pieleen, käytännössä lehtipuusto karannut etukasvuiseksi. Tällöin hoitoketjussa ei Pukkalan laskelmaa hieskoivikon tai lepikon kasvatuksesta voi käyttää, koska ala on muokattu ja istutettu. Totesihan Pukkalakin artikkelissaan, ettei raivaus ja uudestaan aloittaminen yleensä ole kannattava ratkaisu epätasaisen tai muuten vain tavoitellusta poikkeavan taimikon kanssa. Tuosta on helppo olla samaa mieltä ja energiapuuston kasvatus ainakin ensiharvennusvaiheeseen saakka on todennäköisesti eräs parhaista vaihtoehdoista. Tässä keskustelussa on kuitenkin mielestäni ollut kyse siitä, mihin uudistamisessa pyritään, kun lähdetään liikkeelle nollasta.

    Puun takaa

    Nyt Jesse kirjoitti täyttä asiaa!
    Tämä metsätalous on monimuotoista, jossa olosuhteet, maapohjat ja omistajien tarpeet vaihtelevat.
    Näissä keskusteluissa tahtoo käydä niin, että joku meistä leimautuu haapamieheksi, toinen kuusimieheksi ja kolmas ties miksi.
    Todellisuus on kuitenkin täysin toinen.
    Jokainen meistä varmasti pyrkii puunkasvatuksessaan omalla kohdallaan järkevinpään lopputulokseen.
    Myös puukauppa on monipuolista ja monimuotoista.
    Siinäkin varmasti jokainen meistä pyrkii järkevinpään ja parhaaseen lopputulokseen.
    Täysin viisaaksi tässä ei varmasti tule kukaan, mutta hyvä alku on oppia huomaamaan, että toistenkin tekemisissä saattaa olla jotain järkeä.

    jees h-valta

    Sen täsmennän vielä että tämä oma ”murheenkryyni,” eli ala josta olen e-puun kokopuukorjuun kaupan tehnyt, tuli tosiaan omistukseeni niin että siitä metsästä oli juuri tämä ala hakattu.
    Joten siinä lähdin nollapisteestä. Ja jouduin vielä siivoamaan hirveän raiskionkin samaan kauppaan. No, tulihan siinä useamman talven poltinpuut palkaksi.
    Siinä vain jo siivousvaiheessa kiinnitin huomioni voimakkaaseen ”törkyn” kasvuun. Samalla kyllä puuston alkuakin tyrkkäsi pintaan. Mhy:n naapurikunnan edustaja nähdessämme kylillä vakuutti asiantuntijan suurella rintaäänellä ettei siihen kyllä metsää saa ilman muokkausta. Kun luonteeni tunnette se oli melkein kuin käsky että nyt kasvattamaan metsää ilman muokkausta. Männyntaimia heidän ylijäämistään ostelin kun niitä aika usein syömisreissulla pikkubaarissa näin. He vain totesivat että taas jäi sinulle muutama loora ja minä hain.
    (Oman kylän mhy ei ollut yhteyksissä edes missään vaiheessa)
    Siinä sitten muokkaamattomaan niitä vielä lähes puolesta kesästä tälläilin. Kuten olen kertonut mäkialueet ja karummat onnistui aika hyvin, tosin hirvituhot olivat jokavuotisia. Alavampiinkin laitoin mutta niistä tuhoutui suurin osa monestakin eri syystä.
    Kuusi ja koivu niihin sitten tuli luontaisena. Vasta varhaisperkauksella jouduin miettimään mikä on asento kasvattaa.
    Puusto kuitenkin oli sitten jo aivan kattava muutamaa pienaukkoa lukuunottamatta. Ja niistä ei edes Metsäkeskus enää patistanut.
    Silloin alkoi tiedonvälityksessä ekoja kertoja kuulua energiapuun kasvatuksesta ja sen kasvatustiheyssuosituksia. Oli sillä kohteella sikseen aika helppo päätös. Tiesi jatkossa vähiten omaa työtä. Ja eniten rahaa josta hiukan saan alkuvaiheen työlleni palkkion.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itse en pyri lehtipuuvaiheeseen suoraan vaan pyrin viljelemään kaikki kohteet varmuuden vuoksi joko kylväen tai istuttaen. Lehtipuu ja luontainen siemen näyttää yleensä auttavan lopputulosta, joten olen alkanut kallistua sille kannalle, että istutustiheyksiä voi huoletta alentaa. Kylvöalueillekin voi jättää harvahkon männyn jättöpuuston siemenpuiksi.

    Kaikkein karkein virhe omalla kohdalla on ollut lehtikuusikkojen perustaminen ohjetiheyksillä. Koivua on tullut sekaan yli tarpeen, puolet taimista olisi riittänyt.

    Jos kehityskelpoinen lehtipuusto on jo olemassa, Pukkalan teesien mukaan edelleen kasvattaminen on edullisempaa kuin aloittaminen alusta. Niin ja lehtikarike parantaa maata, onhan se emäksisempää kuin kuusen karike, joten maan kasvukunto paranee; karikkeen hajoaminen nopeutuu ja kuusen taimien elossaolo mittaustenkin mukaan kohenee.

    jees h-valta

    Tilanne ja valinta olisi saattanut olla aivan eri jos edellinen omistaja olisi noudattanut metsäsuunnitelmassa ollutta neuvoa. Eli että aukolle jätetään siemenpuustoksi rauduskoivut joita alueella on riittävästi. Silloin tietenkin olisin raivannut puhtaaksi nopsaan ja muokannut pinnan rikki. Sillähän olisin myös saanut nopeakiertoisen puun alalle. Kun nyt e-puun hakkuu varmasti nyrjäyttää tavallaan huonompaan eli havupuun kasvatuksen suuntaan. Pyrin ohjeistamaan kyllä mahdollisimman pitkälle sekapuustoiseen kasvatusasentoon.

    jees h-valta

    A.J:n kommenttia mukaellen olenkin ollut kovasti kummastunut epäilyksistä huonon luontaisen taimettumisen suhteen. Minulla taas varhaisperkauksella on yleensä riittänyt aika huomattavasti perattavaa. Pienikin pinnanrikkominen nyt ainakin sitä yleensä tuo vaikka ei istuttaisi lainkaan. Itse vain olen niin kärsimätön etten jaksa luontaisen tuloa niin kauaa varrota vaan avitan joko istuttamalla tai siementämällä myös. Nytkin seuraava toimi on juuri männyn siemennys vaikka siemenpuita on aivan kauheasti.

    Gla Gla

    ”A.J:n kommenttia mukaellen olenkin ollut kovasti kummastunut epäilyksistä huonon luontaisen taimettumisen suhteen. Minulla taas varhaisperkauksella on yleensä riittänyt aika huomattavasti perattavaa.”

    Tutkimuksissa kuitenkin aukkoja ja epätasaisuutta on todettu. Asiaa saattaa selittää se, jos esim. leppää, haapaa ja hieskoivua ei ole laskettu mukaan. Energiapuun tultua vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi mukaan tuo ei tietenkään enää ole asiallinen tapa suhtautua tilanteeseen.

    Minulla on 2011 koivulle istutettu kuvio, joka on pysynyt hyvinkin puhtaana vesakosta. Mitä nyt hirvet siellä ovat mellastaneet. Tämän kesän tilannetta en ole tarkastanut, mutta harkinnassa on joko uudelleen viljely tai sitten usko viime vuoden hyvän siemensadon tuottamaan luontaiseen taimikkoon.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 371)