› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 14 15 16 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 4.7.2013, 16:41

    Kyllä tuo yhden tavaralajin viiden motin vähimmäismäärä on täyttä totta ja yleinen käytäntö. Puut voidaan kyllä valmistaa tietyksi tavaralajiksi , mutta alle viiden kuution erät siirtyvät lähes automaattisesti muun tavaralajin jatkeeksi. Yksinkertaisuudessaan on kyse siitä , että pienten nökkösten keräily aiheuttaa kohtuuttoman paljon kustannuksia kaukokuljetuksen puolella.

    Muutamat sorvipöllit , jotka eivät täytä tukin laatuvaatimuksia ohjataan siis aivan laillisesti kuitupuukasaan. Tämä on myös mainittu selkeästi kauppaehdoissa.

    Puun takaa 4.7.2013, 19:38

    Näinhän se on maailman sivu tehty, mutta puunmyyjälle maksetaan kuitenkin oikea hinta todellisten mottien mukaan.
    Siinä suhteessa Harjavallassa näkyy olevan aivan eri käytäntö kuin täällä.

    jees h-valta 4.7.2013, 19:40

    Jos puuntakunen ei tiedä edes kauppaehtoja voi hieman ehkä mietiskellä noita muitakin numerotulkintoja suunnassa jos toisessakin?

    jees h-valta 4.7.2013, 19:41

    Eikä muuten makseta. Eikä ole maksettu. Jos pystykaupasta puhutaan.

    Puun takaa 4.7.2013, 19:45

    Kauppaehtoja on monenlaisia, ja monista asioista sovitaan kauppaa tehdessä, niin kuin Jesse varmasti kaupan alalla työskentelevänä tiedät.
    Nyt en enää ihmettele, ettei Harjavallan mies ole oikein sisällä erikoispuukaupassa.

    jees h-valta 4.7.2013, 19:49

    Nuo ovat kaupan yleisiä ehtoja. Niistä ei neuvotella yksittäisissä kaupoissa. Ne voi lukea joka kauppasopimuksesta.
    Pistää edelleen arviosi hmm, sanoisko siihen kuusenlatvojen sokaisemaan ilta-auringon valoon.

    Timppa 4.7.2013, 19:49

    Ei mitään uutta. Tätä energiapuukouhotusta lukiessa tulee mieleen 1970-luku, jolloin olltiin sitä mieltä, että riittää kun kasvatetaan kuitua. Kyllä teollisuus niistä aina jotain tekee. Tuloksena mm nykyään jälkiviisaina arvostellut männynistutukset liian reheville maille. Meilläkin mietittiin, että pyritäänkö kasvattamaan rehevässä entisessä lehmihaassa leppää. Onneksi sitten järki voitti, ja vaihdettiin puulaji koivuksi.

    Tehdäänkö nyt sama virhe tosin toisella puulajilla? Kun näiden hurmaantuneiden tekstejä lukee, niin tulee mieleen, että sellainenkin vaihtoehto on mahdollinen. Itse olen pyrkinyt ottamaan oppia Havukka-ahon Ajattelijasta. Konsta Pylkkäsen mukaan:
    ”Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteutumatta. Tai sitten toteutuvat eri tavalla, kun suunniteltu. Sen, joka nämä oivaltaa, on helppo kulkea maailmansivua.”

    Siis metsänkasvatuksessa, joka kestää kymmeniä vuosia, kannattaa kyllä pitää avoinna myös erilaisia vaihtoehtoja.

    jees h-valta 4.7.2013, 19:57

    Miksi Timppa arvostelet silloin aivan oikeaa tulkintaa?
    Olihan seitkytäluvulla juuri kuitu mitä meni selluihin iiiihan älyttömästi. Mitä väliä sen oli silloin jos se oli räkää?
    Aika,aikansa kutakin ja nyt mennään tällä buumilla koska taas on tarve erilainen. Eli nyt tarvitaan e-puuta ja sitä kasvatetaan. Lajista viis tai mallista. Kaikki käy leppärangasta kuusitukkiin. Kaikki palaa. Metsänomistajalla pitää vain olla notkeat nivelet niskassa että taipuu joka lähtöön. Kellä ei taitu on supistuvat ja harvainmarkkinat.

    Gla Gla 4.7.2013, 20:18

    Jees: ”A.J oikeassa myös tuon aluskuusikon hyödystä e-puun alla mutta ei ole temppuna kovin vaikea aloittaa e-puuta alustakaan. Vesomista vastaanhan täällä taistellaan myrkkyruiskut tanassa!
    Miksi on vaikeaa kuvitella aloittaa uudelleen vessyntyisenä sama projekti?”

    Ei kyse ole vaikeudesta vaan kannattavuudesta ja myrkkyruiskut tanassa pelastetaan vain istutustaimia heinikosta. Kaikkein huonoin vaihtoehto on ensin istuttaa ja sitten kasvattaa energiavesakko istutustaimien päälle.

    Mutta kerrotko, miksi hiirenvirnakeskustelussa sanoit istuttavasi lehtipuuta 1000 kpl/ha, mutta kuitenkin näihin vesakoihin suhtaudut hyvin positiivisesti? Millä perusteella teet valinnan näiden välillä?

    jees h-valta 4.7.2013, 20:33

    En itse tietoisesti pyri e-puuasentoon vaan nämä kohteet ovat sellaisia jotka ovat tulleet tilojen oston kylkiäisinä ja niitä piisaa varmaan ainakin parikymmentä hehtaaria vieläkin. Sitten on yksi oma murheenkryyni jonka historiaa olen valottanut aiemminkin.
    Siinä katsoin myös edellisen omistajan ”töppäyksen” vuoksi parhaaksi laittaa tuotannon ”tappiin”. Eli lannoituksen raskas vaikutus jäi kaikki taimikon murheeksi. Ja sitä murhetta sitten piisasi eri muodoissaan. Niistä aiemmin jo kertoillut.
    H-haavan kanssa minulla on ollut helppo tähän asti tehdä päätöksiä koska olen istuttanut muokkaamattomaan maahan.
    Eli pohja on puhdas ”pulmunen”. Nyt vasta P-Satakunnan tiluksilla joudun ratkaisemaan huomattavan alikasvoksen kohtalon. Ja se valinta ei tule olemaan helppo. Siellä on kaikki havu-ja lehtipuulajit lähes edustuksellisen hyviä taimia. H-haapa huitelee omia menojaan karkuun että kokoero tulee olemaan huomattava.
    Olen hiukan taipuvainen tähän Miisun malliin että alle kasvattaisin suoraan havupuumetsän alun. Koska h-haavat saa kuitenkin kohtuullisen ajoissa päältä pois. Mutta se nyt on vielä hiukan auki ja ajatus elää muodostelman mukana. Ja erittäin paljon olen sitä mieltä että ajatus pitääkin kulkea metsän kasvatuksen mukana ilman ulko-ohjausta itse miettien. Kun soppa on itse ”hämmennetty” oman lookin mukaan on vaikea soveltaa muuta kuin omaa malliaan. Elämä ja metsä koetaan kerran ja se saa olla oman näköinen mielestäni.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 14 15 16 … 36 37 38