Keskustelut Metsänhoito Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 371)
  • Pukkala vedättää pahasti

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jeesin mallissa hoidetun energiapuuston (koivu/leppä/haapa) alla pitäisi olla jatkokasvatusta odottamassa kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, arvo ainakin 1000 e/ha.

    Minun mallissani ongelmallisin kohta ovat ylispuuston poiston aiheuttamat korjuuvauriot kuuselle. Minulla on juuri tällainen kohde odottamassa ylispuukoivujen poistoa. Tosin kuusi istutettiin silloin aikoinaan ohjetiheyteen.

    Korjuuvaurio-ongelmaan tarjotaan lääkkeeksi joskus tuota Hannikaisen rivi-istutusta. Olen liian konservatiivinen siihen; minusta puilla pitää olla tasainen tilajärjestys. Siksi vähän karsastan Sahalan oja-ajouramenetelmääkin.

    Voi olla että vesakon käyttö hallan torjunnassa on toiveajattelua; ainakin kuusen istutus pitäisi tällöin tehdä vasta verhopuuston alle. Varmempi tapa olisi odottaa luontaista kuusta. Lahopuustot ovat asia erikseen, ja käsitelty tyhjentävästi toisissa viestiketjuissa.

    Puun takaa

    Raivurille:
    Näin se onkin kuten sanot!
    Kuusi kasvaa hyvin rehevillä maapohjilla.
    Aivan sama koskee myös leppää.
    Se, kuten kuusikin, ei kasva kunnolla karummilla mailla.

    Olen koko ajan tähdentänyt sitä, että puulajivertailut on tehtävä aina samoilla maapohjilla!

    On siten raskaan luokan harhauttamista puhua esim. hyvästä lepänkasvusta ja verrata sitä kitukasvuiseen kuusikkoon.

    jees h-valta

    Puuntakunen liioittelee selvästi kuusen kasvatusta rehevällä pohjalla. Ei se noin mene kuin aivan ääritapauksissa.
    Ei ole montaa joka allekirjoittaisi tuon määrän tuossa ajassa.
    Vertailu pitää tehdä joo samoilta linjoilta mutta se koskee myös puuntakusta ja raivuri ehdottoman oikeassa tuossa vanhoolliskantaisessa ajattelumaailmassa joka täällä niin hyvin ilmenee. Suorastaan suuttumus näkyy kirjoituksissa eräiltä osin kun pyhää kuusiuskoa häväistään.

    jees h-valta

    A.J oikeassa myös tuon aluskuusikon hyödystä e-puun alla mutta ei ole temppuna kovin vaikea aloittaa e-puuta alustakaan. Vesomista vastaanhan täällä taistellaan myrkkyruiskut tanassa!
    Miksi on vaikeaa kuvitella aloittaa uudelleen vessyntyisenä sama projekti?
    Ja ponkaisee varmasti vielä tulisemmin taivasta kohti. Raivaustarve ehkä varhaisperkuuseen voi olla hieman isompi. Mutta on se siellä alikasvoskuusikossakin yhtä hel….iä!

    Puun takaa

    Metsänkasvatus ei ole uskon asia.
    Se on tavallista työtä, mutta kohtalainen laskutaito on syytä olla.
    Kaikkein tärkeintä on oikea töiden ajoitus, sillä säästää erittäin paljon työtä.
    Olen entinen leppäuskovainen, mutta pitkän linjan energipuun tuottaja.
    Jos joku pitää minua vanhoillisena puuntuottajana, on käsittänyt ihan kaiken väärin.

    jees h-valta

    Juuri mitkään vanhat uskomukset ja laskelmat eivät pidä nyt enää kutiaan. Jos on pitkän linjan e-puutuottaja on pitkään ollut ilmaisen tavaran jakaja. Sitä se ei enää ole.
    Raivuri on muistaakseni ennenkin kertonut aivan kelpoisia esimerkkejä kuinka myös erikoispuumarkkinoita osaava pyörittää.
    Mitä monipuolisemmaksi metsämarkkinat ja kasvatuksen saamme sitä vallattomammaksi ja jopa hauskemmaksi metsän kasvatus menee. Metsäkeskuksen markkinapaikka netissä on hyvä jos siitä teemme hyvän. Eli tarjoamme monipuolisesti useita puulajeja jolloin erikoispuun tarvitsijatkin sitä löytävät ostettavaksi.

    metsänvartija

    Metsänvartijan kokemuksia kuusikon kasvusta;

    Ikä 55 v, m3/ha 550, ppa 55, runkoluku 1100/ha, pituus?, läpimitta?.

    Eli kasvu se 10 m3/ha.

    Istutus-taimikonhoito-ensiharvennus toimenpiteinä.

    Ensiharvennukset ei kiinnosta ketään markkinaosapuolta.

    Korjuu kallista ja metsänomistaja saa ajouratappiot ja lahon kuusikon kasvatettavakseen.

    Huom! Tämä siis parhailla metsämailla, kivisyys, soistuneisuus ja huonompi kasvupaikka tietysti alentaa kasvua.

    Ensiharvennuksista pääsee eroon risusavotoilla, siinäpä se.

    Puun takaa

    Kuusikoiden ensiharvennukset menee hyvin kaupaksi.
    Tulee ihan mukavasti kuitua ja/tai karsittua energiapuuta.
    Ei puuntuottaminen niin vaikeata ole, jos ei itse halua tehdä siitä vaikeata
    Jesse: Nyt oletkin erikoispuunkasvatuksen kannalla, vaikka lyttäsit meidät vielä pari vuotta sitten.
    Niin se maailma muuttuu…

    jees h-valta

    Olet oikeassa puuntakunen. Niin se maailma muuttuu ja minä pystyn muuttumaan sen mukana kun järkeväksi katson. Entä sinä?

    jees h-valta

    En muuten ole lytännyt erikoispuunkasvatusta vaan energiapuunkasvatusta. Siinäkin on vissi ero. Olenhan ollut erikoispuunkasvattaja jo 2000-luvun alusta.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 371)