› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 11 12 13 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 4.7.2013, 09:15

    Vaikka eilen jätinkin Pukkalan laskelmien muuttujilla spekuloimisen, voisihan tarkastelun tehdä omista lähtökohdista uusiksi. Oletuksena ei pidä olla ennätyskasvun tavoittelu, koska onnistumisen todennäköisyys on liian pieni. Kuulostaako seuraava ketju realistiselta?

    Mt, lämpösumma n. 1250:
    0 v, laikkumätästys + istutus kuuselle n. 1800 kpl 2 vuotisilla taimilla
    n. 3 v, varhaisperkaus
    n. 8 v, perkaus/harvennus
    n. 30 v, ensiharvennus 70 m3, josta tukkia 10%
    n. 45 v, harvennus n. 110 m3, josta tukkia 40%
    n. 60 v, päätehakkuu 400 m3, josta tukkia 80%

    Luontainen vaihtoehto:
    0 v, ei tehdä mitään
    n. 5 v, varhaisperkaus
    n. 10 v, perkaus/harvennus
    n. 30 v, päätehakkuu 200 m3 energia/kuitupuuta

    Vaikka miten lukuja pyörittelee, jälkimmäisessä vaihtoehdossa toteuma tuntuu huomattavasti riskipitoisemmalta, eikä tuosta ainakaan isompi kuutiomäärä tunnu todennäköiseltä. Istutusvaihtoehto antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet kasvattaa kuutiomäärää.

    Käytännössä molemmissa vaihtoehdoissa, mutta etenkin jälkimmäisessä joitain toimenpiteitä, kuten ennakkoraivausta, tulee vastaan. Jätin ne kuitenkin laskelmasta pois, jottei ihan näennäistarkkuudella pelata. Ja osittainhan ne ovat molemissa samoja, joten laskelmasta ne voidaan supistaa pois. Huomioon pitäisi ottaa myös se, millainen tilanne ennen päätehakkuuta oli ja mitä se vaikuttaa seuraavan sukupolven käsittelyyn. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä yksinkertaistaa ja olettaa kuvio ihan tavanomaiseksi, suht terveeksi talousmetsäksi.

    jees h-valta 4.7.2013, 09:31

    Kuusellahan tuo ensimmäinen 30 vuotta menee miinustuloksen puolelle ja e-puulla saat 3000 euroa. Näin myös pelkistetysti.

    Puun takaa 4.7.2013, 09:36

    Raivurille sanoisin vielä tuosta lepän kasvatuksesta, että hyvinhän se kasvaa rehevällä maalla, mutta niin kasvaa kyllä kuusikin sillä samalla maapohjalla.
    Jos teet vertailulaskeman siten kuten se oikeasti pitää tehdä, käytä molemmilla puulajeilla samoja aikatarkastelujaksoja.
    Hoitokulut huomioitava täysimääräisesti molemmilla puulajeilla.

    Tässä hakkuissa toteutunut mittaustulos.
    Maapohja MT. Etelä-Suomi
    Puulaji tavallinen metsäkuusi. Istutustiheys 2200 kpl /ha
    Pystyhinnat. Alv 0% Hinnat ja motit pyöristetty alas ja ylöspäin.
    Ensiharvennus tehty ennen energipuuaikaa.

    Ensiharvennus 25v: Kuk 40 M3 x 15 = 600eur / ha
    Toinen harven. 35v, Kut 30M3x50=1500eur+Kuk 30M3x20=600eur
    Kolmas harven.45v, Kut 70 M3x50=3500eur+Kuk 30M3x20=600eur
    Päätehakkuu 55v. Kut 360 M3x60=21600eur+Kuk 40M3x20=800eur

    jees h-valta 4.7.2013, 10:09

    Jos tuohon malliin ravataan kuusikossa kuin puuntakunen esittää on päätehakkuun lahoprosentti vähintään 30%.
    Ja minkähän firman mahtaa saada sinne juoksemaan tuohon malliin?

    Gla Gla 4.7.2013, 10:31

    Eikö kolme harvennuskertaa ole ihan normaalia käsittelyä? Saman verran vaurioita tulee, käydään siellä sitten 10 tai 20 vuoden välein. Erona on vain se, että laho etenee suhteessa aikaan ja lyhyellä kiertoajalla ei kuusi ehdi pahasti lahota, vaikka sairastuisikin.

    Puun takaa 4.7.2013, 10:31

    Lahoa oli kaikissa hakkuissa yhteensä alle 15 mottia.
    Jokaisesta leimikoista jätettiin 3-6 tarjousta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.7.2013, 10:59

    Entäpä sekastrategia? Istutetaan kuusta mättäille vaikkapa noin 1000 kpl/ha. Kuusten väliin tulee, jos vain on vähänkin muokattu, siemensyntyinen tai vesasyntyinen lehtipuusto. Suojaa kuusta hallalta. Korjataan lehtipuusto energiaksi sopivassa välissä ja jatketaan kuusen kasvatusta. Edellyttää että varhaishoito ja taimikonhoito hoituu, ettei kuusi varjostu liikaa.

    Gla Gla 4.7.2013, 11:07

    Jees: ”Kuusellahan tuo ensimmäinen 30 vuotta menee miinustuloksen puolelle ja e-puulla saat 3000 euroa. Näin myös pelkistetysti.”

    Totta, mutta mitä muuta on saatu aikaan. Molemmissa on ensimmäinen käsittely tehty. Energiapuustosta on saatu 3000 euron tili, kuusikosta tonni. Koivikon kasvattaja on siis 2 tonnia enemmän rahaa. Vaan koivikon päätehakkuun jälkeen täytyy taas miettiä, mitä tehdään. Aloitetaanko homma alusta vai kasvatetaanko tällä kertaa kuusta. Jos kasvatetaan, menee 2/3 rahoista uudistamiseen. Alunperin kuusikkoa kasvattaneella sen sijaan on nättiä hyväkasvuista puustoa 130-140 m3, jonka päätehakkuuarvo on 2 tonnia. Sille ei nyt tarvitse tehdä mitään, vain odotellaan 15 vuotta kolmen tonnin tiliä. Entä mikä on omaisuuden arvon kehitys tuon 15 vuoden aikana verrattuna siihen, joka aloittaa kasvattamisen alusta? Kuusikon kasvattajalla on tilipäivän jälkeenkin 7000 euron puusto kasvamassa.

    Tietysti pääoman voi irroittaa metsästä 30 vuoden kohdalla ja ostaa Popin tai S-ryhmän arvopapereita ja näin päästä parempaan tulokseen. Sinusta en tiedä, mutta minulle nuo eivät käytännössä ole vaihtoehtoja.

    Gla Gla 4.7.2013, 11:14

    Sekastrategia? Kasvumalleista ei asia selviä, mutta veikkaan isoihin kuutiomääriin pyrittäessä pelin olevan menetetty kuusen osalta, jos lehtipuu päästettään etukasvuiseksi eli suojaamaan hallalta. Tuo on silti pohtimisen arvoinen vaihtoehto, koska uudistamiskulut jäävät alhaisemmiksi, joten kuusen ei tarvitse keskimääräistä isompaa kuutiomäärää tuottaa. Hallan torjuntaan vesakolla en tosin usko.

    Oma lukunsa on lahojen kuusikoiden käsittely. Jos ollaan mt:n karummassa päässä, mänty tulee mukaan tarkasteluun.

    raivuri 4.7.2013, 11:38

    Puun takaiselle sanoisin vielä, että ainakaan meidän tilalla ei olla päästy hakkaamaan 400 m3 kuusta 55 vuotiaana kuin aivan rehevimmiltä lehdoilta ja lehtomaisilta kankailta. Vaikka käsittääkseni metsät ovat aina olleet hyvässä hoidossa.

    En välttämättä väitä esim. lepän kasvatusta tuottavammaksi kuin kuusen, mutta se nimenomaan _voi_ olla sitä.

    Mielestäni tämä koko ketju osoittaa kuinka kaavoihin kangistunutta ja uudistusvastaista metsäala tällä hetkellä on. Hyvää ei pidä mennä tuhoamaan, mutta parempaa voi aina etsiä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 11 12 13 … 36 37 38