› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 10 11 12 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 3.7.2013, 18:09

    Minä en edes usko kuusen ylituotantoon, sillä nykyrakentamisessa uudentyyppisiä mekaanisia kuusijalosteita käytetään yhä enemmän.
    Kuusen vahvuutena on keveys ja hyvä soveltuvuus erityyppisiin liimarakenteisiin. Myös U-arvo jahdissa se menestyy oikein hyvin.
    Jos seurailee rakentamista muuallakin kuin täällä Suomessa, asia näyttää selvältä.
    Suomi on nyt hieman jälkijunassa, mutta seuraamme kyllä kehitystä.
    Kuusitukin hinta on ajoittain jopa kaksinkertainen Suomen hintoihin nähden, joten en usko pysyvämpään hinnanlaskuun täällä Suomessakaan. Todennäköisempää on hinnan nousu.

    Puun takaa 3.7.2013, 18:59

    Olen hieman epäileväinen energiapuun hinnankehitykseen jatkossa.
    Nykyiset hyvät hinnat johtuvat osittain kahdesta huonosta turvekesästä.
    Tämä kesä on taas ollut turpeennostolle suotuisa.
    Kemeran loppuessa tuki muuttuu suoraan polttolaitoksille maksettavaksi, eikä sen taso ole lähellekään kemeran luokkaa.
    Rosatom puolestaan rakentaa Pyhäjoen ydinvoimalan huomattavasti nopeammin kuin ranskalaiset Olkiluodon atomimyllyn.
    Samaan aikaan kivihiilen alennusmyynnin kanssa Suomeen aletaan tuoda maakaasua Venäjän lisäksi muualtakin, joten senkin hinta laskee ja on laskenut jo.
    Yli kaksisataametrisiä tuulimyllyjäkin tehdään muutama sata lisää tänne Suomeenkin, joten energiasta ei taida pulaa tulla, vaan lähinnä päinvastoin.

    jees h-valta 3.7.2013, 19:33

    Koitahan nyt puuntakunen muistaa että se Eu ainakin toistaiseksi vaatiikin tietyn osuuden uusiutuvia. Ja aika kiihkeää tuntuu uusien polttoyksiköiden rakennus olevan. Kyllä ne halppiskuusitukitkin niissä sitten saadaan polteltua. Palaamme aikaan entiseen mutta nyt vain polttolaitokseen. Ennen se oli sellukattila.

    jees h-valta 3.7.2013, 19:36

    Oletko puuntakunen muuten sattunut huomaamaan ettei juuri tyytyväsisä sahureita ole viimevuosina kuulunut eikä näkynyt. Sen sijaan hiukan tarkemmin tuolla tilaisuuksissa kun kuuntelee niin tämä e-puu on tosi hyväkatteinen bisnes. Siksi en juuri usko että tukia paljon surraan. Päinvastoin sekin raha vain otetaan kun annetaan kerran. Näillä eväillä ainakin isommasta päästä porskutellaan. Ja pienemmäthän tukehtuu pullan puutteeseen kun tämä taantuma jatkuu vielä vuosia.

    Puun takaa 3.7.2013, 19:40

    En minä sitä energiapuun menekkiä niinkään epäile, vaan sen hintakehitystä.
    Kymmenen vuotta sitten siitä sai kantohintaa vain vitosen, nyt viisitoista euroa motilta, mutta kuinka kauan?

    jees h-valta 3.7.2013, 19:46

    Riippuu hiukan siitäkin kuinka kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Uskon että tarjonta saattaa pompsahtaa jopa ylitarjonnan puolelle lähivuosina. Silloin ei hinta enää kyllä nouse vaikka kakusta varaa olisi kyllä jakaakkin. Ainakin tuo vähintään 15%:n kate on nyt varmasti tiukasti tulosvaatimuksena.

    Puun takaa 3.7.2013, 19:50

    Tuo kemeran loppuminen ja muuttuminen suoraan polttolaitoksille maksettavaksi tueksi mahdollistaa tuen saannin myös silloin, jos energiapuu tuodaankin Suomen ulkopuolelta.
    EU:n uusiutuvan energian vaatimus täyttyy silloin.
    Jostain kumman syystä noita suurimpia uusia polttolaitoksia näkyy nousevan rautateiden ja satamien lähelle…

    jees h-valta 3.7.2013, 19:52

    Aika tyypillistä metsäteollisuuden varmistusta kriisienergian ja hinnankompensaation suhteen. Pitäähän sitä aina takapihalla terminaali olla.

    raivuri 4.7.2013, 07:35

    Kuulostaa mielenkiintoiselta varsinkin tuo lepän kasvatus. Sen verran nopeasti se näyttää aukoissakin sopivilla paikoilla vetelevän, että uskoisin lyhyellä 20-25 vuoden kierrolla reilusti raivattuna tuottavan nykyenergian hinnoilla saman mitä kuusen kasvattaminen esimerkiksi 70 vuotta. Hieksen kasvatus ei voi olla kannattavaa muualla kuin tulvaherkissä paikoissa, järvien, jokien ja merien rannoilla.

    Itsellä ei harmaaleppää missään kulmassa ole kasvamassa. Mutta tervaleppää myin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kasvoivat järven rannalla, entisessä järvenpohjassa, 30 cm vedenpinnan tasosta. Kuviolle ei oltu järven laskun jälkeen tehty mitään 60 vuoteen. Tervalepistä suurimmat olivat läpimitaltaan reilu 40 cm, osa meni lahouden takia energiaksi ja osa menevät käsittääkseni saunan lauteiksi. Tarjoukset sain jopa kahdelta firmalta. Ensin lupasivat lauteiksi kelpaaville noin 25 e/m3. Toisella kerralla laitoin, että sain tarjoukset kahdelta firmalta, haluatteko nostaa hintaa. Hinta pomppasi toisella 52 e/m3 ja toisella 45 e/m3. Sielä siis varaa on, erikoisteollisuudessa. Ala oli toki vain 0,6 ha, mutta silti siitä sai hankinnalle ihan hyvän hinnan. Toki tuohon täytyy löytyä hyvät verkostot, joita meillä on erikoispuulle rakennettu jo melkein 20 vuotta.

    Nyt tervaleppää on kasvamassa kahdella kuviolla yhteensä 2 ha. Tuossa järvenpohjassa pelkästään ja eräällä pellon keskellä kuopassa, josta vesi ei virtaa minnekään. Ensin e-hakkuulla hirveä pusikko pois. Seuraavaksi mätästys, ojitus ja keskelle tehtiin pieni, mutta syvä, lampi, johon vesi sitten menee. Istutettiin viime vuonna puoliksi hiekselle ja tervalepälle 1900/ha. Viime vuonna kasvuun lähtö oli käytännössä olematonta. Kun viime viikolla kävin katsomassa niin ovat kasvaneet jo 30 cm. Eli nopeasti lähtee.

    jees h-valta 4.7.2013, 08:31

    Raivurin hieno uraauurtava erikoispuun kasvatustoiminta hakee vertaistaan. Mutta hieksen kasvusta olen hiukan eri mieltä. Kyllä hies kasvaa ja mitä parempi pohja ja mitä paremmat kirittäjät niin kyllä irtoaa kasvua. Olen aiemminkin kertonut kuinka ensimmäisiä peltopohjia hybridihaavalle istuttaessani jätin ne hirvien turmelemat hiespusikot kasvamaan kun en kerran muokannut enkä myrkyttänyt.
    Ne lähti hirvien poishäädön jälkeen suorastaan hirmuisella kasvulla kirittämään h-haapojen yläpuolelle. Mutta joutuivat kyllä antautumaan alle kymmenen vuoden kasvukilpailussa. Silti ne ovat nyt kuitenkin komeita kuitukoivuja siellä joukossa.
    Hies on hyvä turvepohjilla, vanhoissa peltoheitoissa joissa yleensä on päässyt tarrautumaan vanhojen sarkaojien reunoihin. Myös rehevämmillä metsäpohjilla sekametsän hyvää antia.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 10 11 12 … 36 37 38