› Keskustelut › Metsänhoito › Pukkala vedättää pahasti

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 36 37 38

  • Pukkala vedättää pahasti

    Lähetetty: 1.7.2013, 17:51

    1.7. Maaseudun Tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala vertasi hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksen kannattavuutta kuusen kasvatukseen.
    Mitä arvoa tällaisilla laskelmilla on, jos lähes kaikki lähtötiedot ovat vääriä?
    Ensinnäkin hieskoivun ja harmaalepän kasvatuksesta oli jätetty hoitokulut kokonaan pois. Jokainen, joka on näitä puulajeja käytännössä kasvattanut, tietää, että ne vaativat jopa enemmän työtä kuin istutuskuusikon kasvatus.
    Jos lepikon ja hieskoivikon alta aikoo saada luontaisen kuusikon kasvamaan, kuten Pukkala esittää, tulee raivaussaha hyvin tutuksi työkaluksi.
    Myöskään puhdas energiapuumetsikkö ei kasva esitetyllä tavalla ilman raivauksia.
    Toinen selkeästi väärä lähtötieto on kuusikon kasvu ja harvennusajankohdat.
    Pukkala esittää kuusikon ensiharvennusta vasta siinä vaiheessa, kun se nykyoloissa alkaa jo lähestyä päätehakkuuta.
    Mielestäni meidän veronmaksajien rahat ovat menneet koulutuksessa ja tutkimuksessa täysin hukkaan, jos tulokset ovat tätä tasoa.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 1.7.2013, 18:24

    Onko sama mies, joka ”tiesi”, ettei aukkoja kannata istuttaa, koska ne uudistuvat luontaisestikin 10 vuodessa?

    Säälittää tosiaan veronmaksajien rahoilleen saama vastine. Kuitenkin ennenkaikkea opiskelijoiden ja Suomen metsätalouden tilanne tulevaisuudessa. Näilläkö tiedoilla tullaan Suomen metsätaloutta hoitamaan?

    Puun takaa 1.7.2013, 18:56

    Sama mies taitaa olla.

    MT:n jutussa hän lisäksi kertoili, kuinka tasapituinen männikkö voi riukuuntua, mutta ei kertonut, miten eri-ikäinen männikkö tai koivikko mahtaa menestyä!
    On käsittämätöntä, miten metsälain uudistajat haksahtivat tällaiseen soopaan.
    Eihän biologian perusteet ole kuitenkaan mihinkään muuttuneet.
    Onko ne päässeet nykyihmisiltä täysin unohtumaan?

    Timppa 1.7.2013, 19:03

    Olipa tosiaan merkittävä tieto, että tasapituinen männikkö riukuuntuu. Tosin käytännössä siten, että osa vain riukuuntuu ja kaatuu. Osa jää pystyyn. Olen katsellut 102 vuotta sitten olleen metsäpalon jälkeen syntynyttä ja ilman mitään hakkuita ollutta männikköä. Kyllä sekin on edelleen tasakorkea. Ei kovin tiheä, koska ne ”riuut” ovat kaatuneet. Ei kuitenkaan ole tullut uusia tilalle. Puutakin taitaa olla jopa vähemmän kuin vieressä olevassa saman palon jälkeen syntyneessä pari kertaa harvennetussa, tietenkin tasakorkeassa, metsässä.

    Samoin tietysti riukuuntuvat niin koivu- kuin kuusimetsätkin ilman hoitoa. Kuitenkin vahvimmat puut jäävät pystyyn muodostaen tasaisen latvuskerroksen. Lopputulema on luonnollisestikin koivulla aika pian harventunut metsä. Kuusikossa ne riuut sinnittelevät kyllä tosi kauan.

    Caballista 1.7.2013, 19:24

    Onkohan sama mies ”Metsän jatkuva kasvatus” kirjan takana Lähteen ja Laihon kanssa. Esityksiä löyty http://www.monsu.net/ sivulta.

    jees h-valta 1.7.2013, 19:28

    Näyttää ottavan lujille näille sitkeille kuusiuskovaisille jos jotain järkeäkin aletaan tutkijoidenkin taholta esittää vaihtoehdoiksi.
    Olisin joka tapauksessa viimeistään huomenna tehnyt aiheesta tänne aloituksen joten puuntakunen säästi vaivalta joka näyttää häntä todella vaivaavan!

    jees h-valta 1.7.2013, 19:29

    Puuntakunen myös alkaa lähestyä antonia huolestuttavasti noissa kuusikkokuvitelmissaan.

    Puun takaa 1.7.2013, 20:14

    Minun puuntuotantoni ei perustu kuvitteluun vaan kokemusperäiseen tietoon.
    Kasvatan tällä hetkellä myyntiin kahtatoista eri puulajia, joten en koe
    itseäni kovinkaan kuusiuskovaiseksi.
    Se yli 37 mottia vuodessa kasvava kuusikko on muuten tuossa nimimerkkikuvassani.
    Kun aloitin puuntuottajana, kuusen osuus oli maillani lähes 90%.
    Nyt luku on 60% luokkaa.

    jees h-valta 1.7.2013, 20:29

    En aivan allekirjoita ainakaan tuota että harmaalepän kasvatus vaatisi jotenkin tolkuttomasti työtä. Itselläni ainakin nuo lepikot joita olen sallinut tulla on lähes mennyt samalla kun sieltä vierestä kuusikkoa on käyty poltinpuiksi harventelemassa. Ainut ero on ollut että lepikosta saan konkreettista vahvaa poltinpuuta kun samanikäisestä kuusikosta niitä hiukan aurauskeppiä vahvempia riukuja.
    Hieskoivu turvesaroilla taas pitäisi muuttaa pakolliseksi kasvatettavaksi koska se kuivattaa männylle edes jotenkuten siedettävät kasvuolosuhteet. Juuri annoin kaivurilaikuttajalle tiukat ohjeet niiden taimien säästämiseksi turvesaroilla joissa siemenpuina on niitä sekundamäntyjä.

    jees h-valta 1.7.2013, 20:48

    Vastailen noihin puuntakusen aloituksen väittämiin sitä mukaa kun niitä kerkiän pureksia. Ei tuokaan väittämä ettei e-puuta voi kasvattaa ilman välillä tehtäviä hoitotoimia pidä paikkaansa.
    Olen juuri saanut valmiiksi yhden e-puualani jossa ei ole raivuria ennen varmasti ulkoilutettu. Ikää 26v. ja aika kevyellä raivauksella pudotin sieltä alle 40mm:n riuut alas.
    Hehtaarilla meni tunteja noin reilu työpäivän verran yhteen vedettynä tunnit. Eiköhän ennakkoraivaus nyt sallita varsinkin kevennettynä ennen hakkuuta sentään.

    Puun takaa 1.7.2013, 21:05

    Mielenkiintoista faktaa juuri valmistuneelta energiapuuharvennukselta.
    Kaikki puut saman ikäisiä, eli 24 vuotta. Taimikonhoito tehty 1997.

    Motolista, karsittu kokopuu:
    – mänty 62%, hieskoivu 30%, kuusi 8% (runkolukujakautuma)
    – mänty 75 litraa / runko
    – kuusi 63 litraa / runko
    – koivu 54 litraa / runko

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 371)
1 2 3 … 36 37 38