Kun nyt tuli puheeksi, niin mm. lehdessä Tiede 8/2012 on aiheesta juttu ”Kasvi haistaa, näkee, kuulee ja maistaa”. Suosittelen, ei ole koottu miksikään ”new age” hömpäksi. Aiheesta on siis melko runsaasti tutkittua tietoa ja ei aivan tuorettakaan.

Kasvit ovat olleet täällä ennen eläimiä ja ovat edelleen. Voipi päätellä, että niillä täytyy olla varsin monipuoliset konstit säilyä hengissä. Moottorisahan vastustuskykyä eivät ole vielä kehittäneet.

Joskus olen huvikseni sanonut, että hirvet popsii istutustaimia mieluummin, koska luontaiset taimet eivät ole kertoneet niille, että ”hei nyt pitää maistua pahalta”. Voihan se tietysti olla niinkin, että eivät mutuina ymmärrä paikallista murretta. Jostain kumman syystä tämä teoria on aina hymyilyttänyt.

Mielenkiintoiselta kuulostava kirja. Jotain samaa on ollut esillä aiemminkin. Mahtaako tulla suomenkielistä käännöstä? Lukion lyhyellä saksalla ehkä turhan työläs luettava.

Kun nuo tiiviit juuriyhteydet muistaa, ei ole lainkaan kummallista, että juurikääpäsieni leviää, paitsi ilmateitse itiöistä, myös juuriyhteyksien kautta terveisiin puihin.

Luonnontieteessä yleensä ajatellaan, että saman lajin yksilöiden välillä vallitsee kilpailu, esim. kasvutilasta ts. vedestä, ravinteista tai valosta. Toisaalta lajin säilymistä edistää myös yhteistyö. Evoluutio jotenkin sitten tasapainottelee näiden kahden välillä.

Kisi:
”” ”Wohlleben: ”Puut saattavat esimerkiksi pitää aikoja sitten kaadetun kaverinsa kannon hengissä syöttämällä siihen ravinteita.”
Korpituvan Taneli taas sanoi: ”Kaikki kannot eivät ole välttämättä olleet toisten puiden ravinnonhankkijoina hakkuun jälkeen… – Tässä yksi osatekijä, joka tekee harventamisen niin tärkeäksi jäävälle puustolle.”
Siis Tanelin näkemyksen mukaan kaadettujen puiden kannot toimivat ravinnonhankkijoina jäävälle puustolle. Wohllebenin viesti on päinvastainen eli jäävä puusto syöttää ravinteita kohtaan (kantoon), josta puu on kaadettu pois. Nimenomaan siitähän se kertoo, että ravinteita tulee maan alta, jos kuollut puu (kanto) tuottaa vielä lustoa.
Voisiko sanoa, että se tuotto on pois metsänkasvattajan pussista ellei sitten anna kantojen kasvaa muutaman vuoden ennen poiskeruuta. Joka tapauksessa tuo kantoihin kertyvä uusi lusto on pois jäävältä puustolta.”” ”

Minulla nyt ei tässä kummempaa näkemystä ole, olen yrittänyt vain muistella Yli-Vakkurin kantotutkimuksista lukemiani referaatteja.
Muutenkin tässä on nyt turha hakea vastakkain asettelua. Kanto pysyy tuoreena ja ”kasvana” juuri siksi että se toimii elävän puun ravinnonhankintakoneiston osana, Näinhän se on juurissa yleensä. Puu katsoo kaadetun puun kannon omaksi juuristokseen ja ruokkii sitä. Ei tässä mitään sosiaalisia suhteita sinänsä tarvita.

jatkuu

Korpimäen Tanelille:
Käsitit väärin. En tarkoituksella hakenut mitään vastakkainasettelua, vaan yritin ymmärtää pienessä päänupissani mielestäni ristiriitaiselta vaikuttavia argumentteja. Asia on nyt selvä.

hemputtaja, mulla oli sellanen mutu-tuntuma, että mamu-lyhennettä voi ajatella siltä pohjalta, jotta maahanmuuttaja tarkoittaa taimea, joka on muuttanut taimitarhalta maahan, siis maaperään.

Eipä siinä ihmiselläkään muuta mahdollisuutta ole kuin tarjolla olevien resurssien hyödyntäminen. Pahkeinen, mitähän se vihanneskrassi ajattelee, kun työnnän sen kitaani?

Tieto lisää tuskaa, siun syy!