› Keskustelut › Tekniikka › Prosessoriohjatut m-sahat ja raivurit

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Prosessoriohjatut m-sahat ja raivurit

    Lähetetty: 20.3.2017, 14:04

    Haastattelin joku aika takaperin kaveria joka oli ostanut uuden stilhin 241 joka oli alkanut juonitteleen heti tuoreeltaan. Kahden viikon huoltojonoon oli joutunut, kun paikkakunnalla on yks paikka joka nuita pystyy ”säätämään” mitä se sitten pitääkään sisällään

    Onko näissä tietokone säätöisissä sahoissa yleensä ollut vikoja miten paljon?

     

    Tekijä
    kawatus
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • sitolkka 23.3.2017, 20:35

    No eipä ole minun mielestäni sahat  paljon kehittyneet pariinkymmeneen vuoteen. Uudella sahatessa puuta tulee saman verran ja käyttöominaisuuksissakaan ei juuri muutosta. Onhan noissa hienoissa prosessoreissa se etu, että ei pääse mittaamaan sahasta kaikkea ulos kun ei voi tehdä enään ns huippusäätöjä. Ja yksi vikaherkkä paikka lisää.

    Jätkä 23.3.2017, 20:45

    Tilhin 241 ja 261 – mallit ovat täysin eri laitteita kuin edeltäjänsä. käyntivarmuus on parantunut, paino on pudonnut tehot ovat lisääntyneet ja jopa polttoainekulutus on vähentynyt.

    HVA:n huippumalli, eli 346 on vuosien saatossa parantunut käyttöominaisuuksiltaan.

    Prosessorit estävät liian laihan säädön, joka on aikaisemmin ollut suurin syy kiinnileipomiseen. Sahan huudattaminen liian korkeilla ylikierroksilla vähentää siitä saatua tehoa. Huipputeho on sahattaessa jopa tuhansia kierroksia huippukierrosten alapuolella.

    sitolkka 23.3.2017, 22:14

    Kierroksillahan sitä karsitaan. Kaikki tietää että suurin vääntö eli teho ei ole huippukierroksilla. Nykysahoissa ei kierroksia enään saa. Paljonko oli aikanaan 5000 partnerissa. Oliko 16 000 kiekkaa. Siinä oksa lensi.

    Jätkä 24.3.2017, 07:53

    Ei Patu ottanut kuin 14 000 rinkiä. Ryntäyskierroksilla ei oikein ole merkitystä, HVA:n 242:n kierrokset olivat 15 500. Turbo – Jonssiin satiin 17 500 varvia, mutta tehot alkoi pudota. (Elektroninen kierroslukumittari).

    Turha paraatikierrosten vongutus on hölmön hommaa. Karsiessanikin puru lensi koko ajan, ei ollut tyhjän huudatusta käytännössä yhtään. Ja takaan, että oksat lähtivät maailmanennätysluokkaa olevalla vauhdilla ja taidolla, vaikka hyvin vaatimattomilla liikkeillä.

    Karsintakilpailuissa minulla yleensä pisteet olivat ”eri sataluvulla” kuin seuraavan.

    kuusessa ollaan 24.3.2017, 08:27

    Nyky ammattisahat ottaa pidemmän ajan kierrosluvuksi 14 000-14 500 rpm. Hetkellisesti kuulemani mukaan huskun 550 ja 560 ottaa kiihdytyksen alkuvaiheessa  pari sekuntia jopa yli 16 000, ihan säätöjärjestelmän sallimana. Sen verran valmistaja mahdollistaa ”ylikierroksia” esim karsinnan ja katkonnan aikana.

    Jos lisää kierroksia ketjulle haluaa kestävästi, sitten vetoratas isommaksi. Metsäoppilaitosaikaan pääsin kokeilemaan 18 000 kiertävää, lievästi viritettyä 154 huskua, on pakko myöntää että sahalla meni männyn oksaryhmätkin aika kivasti pyyhkäisemällä.

    Jätkä 24.3.2017, 08:42

    Kisakoneet ovat ihan eri luokkaa. Niissä on esim pakoputket rakennettu ns. tehopakoputkiksi niin pitkälti, kuin voi sen tehdä. Jos 154 hva ottaa 18 000 r / min, siihen on pitänyt tehdä muutakin, kuin vain suuttimia kiristää. Luulenpa, että kaasutinkin on vaihdettu isompaan, sähkölaitteet pitää vaihtaa myös.

    sitolkka 24.3.2017, 09:08

    Minun ohjekirja näyttää partner5000 että 15 500 kierrosta ja uudempi plussa ottaa 14 500 kierrosta.

    Jätkä 24.3.2017, 09:31

    Ilmankos Patut eivät kestäneet normaali käyttöä. Se on ollut saha, joka ”rapistuu” vielä nopeammin kuin jotkut Jonseredit. Muovia liikaa.

    petep 24.3.2017, 12:48

    No jos nyt saisi käteen sen sahan  joka oli maailman paras silloin aikoinaan ja nykyisen huippusahan ,niin kummalla olisi puuta läjässä päivässä enemmän ?

    Tottakai oletetaan että sahuri ois täydessä iskussa myös.

    Jätkä 24.3.2017, 13:09

    Kyllä se olisi 550 HVA, tänä päivänä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8