Metsälehti 15 elokuuta professori kirjoitteli mikä on hyvä vaihtoehto kääntösilmukalla metsäautotien päässä. T-kääntöpaikka 20 metrin pistoilla,ei riitä nykyautoille alkuunkaan. Tuohon mittaan on lisättävä 15 metriä vähintään.
Gla tiedusteli, olenko jo lukenut aihetta käsittelevän Kärkkäisen jutun.
En ole, sillä ko. lehti oli jo lähtenyt kiertoon.
Ketjun aloitus on joka tapauksessa täyttä asiaa.
En ole vielä keneltäkään kuullut, ja tuskin kuulenkaan perusteluja, miksi metsätiehen ei kannattaisi tehdä nykykalustolle soveltuvaa kunnollista kääntöpaikkaa.
”Kärkkäisen kirjoituksesta kävi selkeästi ilmi , että riittävän laaja ympyrä kääntöpaikkana on paras ratkaisu , kunhan se saadaan pysymään kuivana. T-ja Y- haarat tulevat kysymykseen silloin , kun vesien johtaminen pois kääntöpaikalta on ongelma . Ojaratkaisut on helpompi toteuttaa jälkimmäisten vaihtoehtojen ollessa kyseessä.”
Juuri näin. Minä en voi käsittää sitä, miksi professorin osaamista kyseenalaistetaan, enkä sitä, mikä periaatteellinen vastustus muita kuin ympyröitä kohtaan monilla on. Tehdään mitä tehdään, kunhan se tehdään kunnolla ja olosuhteet huomioiden.
”En ole vielä keneltäkään kuullut, ja tuskin kuulenkaan perusteluja, miksi metsätiehen ei kannattaisi tehdä nykykalustolle soveltuvaa kunnollista kääntöpaikkaa.”
En ole kyllä kuullut väitettä, miksi kunnollisen kääntöpaikan sijaan pitäisi tehdä huono. Siksi asian perusteleminen on hankalaa.
Muuten, jos olet kestotilaaja, voit lukea lehden netissä ilmaiseksi (näköislehti).
Ok, kiitos vinkistä.
Meni tämä kääntöpaikkakeskustelu jo jankkaamisen tasolle.
Pitää silti muistaa, että kaikkihan me ollaan erehtyväisiä, ja omista virheistäänhän sitä ihminen parhaiten oppii.
Jos ei opi, on tyhmä.
Kyllä tiessä pinta pitää hienompaa mursketta olla. Pitäähän sitä joskus lanaillakkin. 0-16 on hyvä murske pintaan kuten Taneli yllä mainitsikin. Tuskin siitä rekkakuskikaan pahoillaan on.
Eipä ollut minun ratkaisuni tuo hiekkapinta aikanaan. Eikä silloin kyllä käytetty mursketta ollenkaan metsäteihin, karkeaa kivipitoista soraa pohjalle ja hienompaa pintaan.
Toki korjaukset on tehty murskeella. Esim oli yksi pehmeä pikkupätkä, joka jouduttiin kaivamaan auki. Pantiin hienoa hiekkaa ja lannoitteitten suursäkkejä ja taas hienoa hiekkaa. Kantavaksi kerokseksi 64 mursketta n 50 cm ja päälle 0…16, ei notku enää.
Tarkoitus on pitää tie sellaisena että se kestää todella ajoa. Mahdolliset puutteet ja korjaustarpeet todetaan paikanpäällä ja rekkamiehiä haastattelemalla.
Täältä tulleitten ohjeitten mukaan jos sitä arvioisi niin se olisi täysin kelvoton, mutta aivan turhan kantavaksi tehty. Nämä arviot löytyvät jopa samasta viestistä.
6 m3:
”Vinkki Tanelille:
Muunmuassa rauta- ja maatalouskaupoista saa maanrakennuskangasta jolla tien rakennekerrokset saa erotettua toisistaan.”
Olisihan sitä kaivinkonemiehellä ollut rulla. Mutta näin kierrätysten aikana tehtiin näin, kun toisella osakkaalla oli tyhjiä suursäkkejä ihan haitalle asti. Hyvin on toiminut.
Sori 6 m3, mutta nyt en malta olla toteamatta, että suodatinkankaan tarkoitus on pitää tien rakennekerrokset erillään hienojakoisesta perusmaasta. Tien rakennekerroksia sillä eri ole tarkoitus pitää toisistaan erillään, vaikka kankaalla sekin onnistuu.
Ennen teitä rakennettaessa (siis yleisiä, tavallisia teitä) perusmaan päälle ajettiin n. 30 cm hiekkakerros, joka eristi perusmaan muista tien rakenteista. Nykyään tuo hiekka (suodatinkerros) on pääsääntöisesti korvattu kankaalla, koska kangas maksaa paksuudesta riippuen n. 0,5 €/m2 + asennus. Hiekkaa säästyy melkoisesti ja rahaankin, kun 30 cm hiekkaa maksaa ajettuna n. 3,5 €/m2.
Nuo hinnat pätee silloin, kun tehdään isompia kokonaisuuksia. Rautakaupassa myytävän 100 m2 kokoisen suodatinkankaan palasen hintaa en tiedä, mutta veikkaan kertoimen neliöhinnassa olevan 3,14…10.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.