Metsälehti 15 elokuuta professori kirjoitteli mikä on hyvä vaihtoehto kääntösilmukalla metsäautotien päässä. T-kääntöpaikka 20 metrin pistoilla,ei riitä nykyautoille alkuunkaan. Tuohon mittaan on lisättävä 15 metriä vähintään.
Jees H-valta:
”Kylläpä on vaateita metsäalan toimijoilla. On aivan mahdotonta ruveta tiestöä ruuvaamaan joka paikassa täysperävaunuhakuun sopivaksi. Johan olisi metsissä baanaa. Naurettavaa sanon minä.”
Mutta se se vasta naurettavaa on kun olen järjestänyt metsäni ja tieni niin että ne ovat talvella ja kesällä täysperävaunulliselle rekalle sopivia, niin silti minun pitäisi maksaa jotain korvauksia autourakoitsijalle. Ainakin Metsuri Motokuskin mielestä, autoilijat eivät ole sellaista vaatineet vaan kiitelleet tien hyvää kuntoa.
Jessen vastauksesta selviää hyvin , miksi Suomen metsien puun kasvua ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti . Palstalle saattaa olla jonkinlainen tie , mutta sitä ei voida käyttää puiden kuljettamiseen nykyisin menetelmin läheskään kaikissa olosuhteissa .
Ostomiehet ovat jo onneksi oppineet katsomaan , mistä puuta saadaan sujuvasti liikkeelle . Huono tie ei nimittäin ole pelkästään auto- tai konemiesten ongelma. Se aiheuttaa pahimmillaan jopa tuotantohäiriöitä teollisuudessa . Muutama tuhat kuutiota puita kulkukelvottomaksi käyneen tien varrella ei ole pikku juttu. Kun kääntöpaikka pettää , ajo loppuu .
Mistähän johtuu , että tien kunnolla ei ole mitään väliä (monen mets. om. mielestä) , kun tehdään puukauppoja ? Tilanne muuttuu jostakin syystä aivan toiseksi sen jälkeen , kun puut on saatu väkisin hilattua jalostettaviksi kehnon kuljetusreitin varrelta . Kun ajorata on joistakin kohdin sattunut pettämään kaluston alla , on vika puut ostaneen yrityksen ja ollaankin vaatimassa tien täydellistä korjaamista yhtiön piikkiin.
Olen juuri tänään lähettänyt takaisin metsäyhtiön tarjouksen tien teosta 600m. tiluksilleni. Hyväksyttynä ja noin kolmentoistatuhannen verollisella loppusummalla. Euroakaan kyseiseltä firmalta en pyytänyt. Jos vielä on kovasti valittamista tien kunnosta (jonka he itse ovat suunnitelleet) on ainakin hyvä todeta että osallistumalla saa paljon lisää soraa. Paljolti olen muutenkin pitäytynyt siinä että järjestän perusuran josta saa puuta kulkemaan mutta jos tulee valitusta tien kehnoudesta on kyllä saanut osallistumiskupongin tien hoitoon aika nopsaan.
Suorittava: ”Mistähän johtuu , että tien kunnolla ei ole mitään väliä (monen mets. om. mielestä) , kun tehdään puukauppoja ?”
Tässä keskustelussa ei minusta kukaan ole vähätellyt tien kunnon merkitystä. Kysehän oli siitä, onko Y-haara kelvollinen kääntöpaikka vai ei. Ja turha on sellaistakaan tähän sotkea, että kääntöpaikan mitoitus olisi pielessä. Jos se Y-haarassa on pielessä, ei vika ole kääntymispaikan tyypin, vaan mitoituksen. Yhtä lailla ympyräkin voidaan mitoittaa liian ahtaaksi, jolloin se on kelvoton.
Kärkkäinen kirjoitti ympyröitä koskevasta ongelmasta. Jostain syystä niitä ei tähän keskusteluun ole otettu mukaan.
Puun takaa: ”Metsien hoito, metsätiet, kääntöpaikat, varastopaikat, ojien kunto ja niiden riittävyys kertovat meistä metsänomistajista hyvin paljon.
On meistä itsestämme kiinni, kuinka fiksun kuvan annamme yhteistyökumppaneillemme.
Se ei ole aina kiinni rahastakaan vaan enemmänkin asenteesta.”
Totta, rahasta ei tuotantokoneistön huono kunto voi olla kiinni. Mutta joko luit Kärkkäisen kirjoituksen?
Pienenä vinkkinä voisin kertoa , että tien teossa kannattaa käyttää riittävän karkeaa maa-ainesta , mieluummin mursketta , joka raekoko on yli 45mm ja joukossa nyrkin kokoistakin tavaraa . Tie ja kääntöpaikat saadaan näin kantamaan paremmin . Siinä sivussa torjutaan myös asiaton liikenne metsätiellä . Kuorma-autolla ja maasturilla pystyy liikkumaan hyvin , mutta joutavan”pimpparallin ” ajaminen tiellä pienemmällä autolla voi johtaa korjaamoreissulle….eikä tarvitse asetella puomeja eikä kieltotauluja …
Kyllä metsätien pintarakenne pitää olla sellainen että sinne uskaltaa mennä myös henkilöautolla. Sillä kuitenkin ajetaan lukumääräisesti eniten, ihan työkeikkojakin sinne metsään.
0…16 murske sopivaa. Meillä ajettiin hiejakoista soraa pintaan, mutta murske olisi ollut parempi vaihtoehto. Kalliimpaa, mutta tarvitaan vähemmän.
Voi olla että jossain taajempaan asutulla alueella on aiheellista, jopa karkealla pintarakenteella, rajoittaa asiatonta liikennettä.
Kärkkäinen toteaa kääntöpaikan olevan monissa tapauksissa se tien heikoin kohta .Tämä johtuu epäonnistuneesta sijoittamisesta ja vesitalouden ongelmista . Sorsat uimassa läpi kesän kääntöympyrän siällä olevassa lammikossa on merkki epäonnistuneesta kääntöpaikasta .
Kärkkäisen kirjoituksesta kävi selkeästi ilmi , että riittävän laaja ympyrä kääntöpaikkana on paras ratkaisu , kunhan se saadaan pysymään kuivana. T-ja Y- haarat tulevat kysymykseen silloin , kun vesien johtaminen pois kääntöpaikalta on ongelma . Ojaratkaisut on helpompi toteuttaa jälkimmäisten vaihtoehtojen ollessa kyseessä.
Suorittava: ”Pienenä vinkkinä voisin kertoa , että tien teossa kannattaa käyttää riittävän karkeaa maa-ainesta , mieluummin mursketta , joka raekoko on yli 45mm ja joukossa nyrkin kokoistakin tavaraa . Tie ja kääntöpaikat saadaan näin kantamaan paremmin .”
Minä en laittaisi noin karkeaa pintaan. Alempiin kerroksiin 0-90 tai 0-64 on sopivaa, mutta pintaan riittää 0-32. Kun tietä höylän kanssa kunnostetaan, hienommasta tavarasta tehdyn pinnan saa muotoiltua sellaiseksi, että se myös toimii.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.