Metsälehti 15 elokuuta professori kirjoitteli mikä on hyvä vaihtoehto kääntösilmukalla metsäautotien päässä. T-kääntöpaikka 20 metrin pistoilla,ei riitä nykyautoille alkuunkaan. Tuohon mittaan on lisättävä 15 metriä vähintään.
Tienrakennus on tietysti aina tapauskohtaista, mutta puutavararekalla ajettava, kesäajokelpoinen tie maksaa itsensä varmimmin takaisin, jos tien vaikutuspiirissä on edes jonkun verran kohtuuajassa hakattavaa.
Kaikkein suurin hyöty tietysti saadaan, jos tienrakentamisella saadaan aikaiseksi kesäkorjuuleimikoita, jotka muuten olisivat vain talvikorjattavia.
Ei aikaisemmin kirjoittamani ollut rekkakuskien VAATEITA, vaan TERVEISIÄ.
Mieti asiaa tuon Y-haaran kannalta aikaisemmin kertoman esimerkkisi kannalta.
Olisitko saavuttanut etua jos olisit yhdistänyt tuon Y-haaran yläsakarat lenkillä?
(kääntopaikalla ei tarvitsisi vekslata, suorien Y-haarojen osalle saat lanssit, sinne ylä kaareen riittää kevyempikin perustus kun siellä ajetaan tyhjällä yhdistelmällä etc. etc)
Olisiko sinulle jäänyt vähemmän kunnostettavaa tiepohjaa.
Paljonko ”aikuisten oikeesti” maapohjaa olisi mennyt sen alle???
Kevyemmilläkin ratkaisulla tullaan toimeen kun vain löydetään ne ”solmukohdat”.
Suunnittelijat suunnittelee ne metsäautotiestöt, pohjanaan RT-kortit.
Kuinka paljon niillä on totuuden kanssa tekemistä???
HV:n seutu nyt on oma lukunsa, siellä mennään joka asiassa perä edellä puuhun.
Puutavararekatkin kulkee puolet siirtomatkasta peruuttamalla. 🙁
Sori vaan, minulla on lähipiirissä ”rasitteena” hieman vajaan 100 vuoden kokemus puutavaran kuljetuksessa, kolmessa polvessa.
43 vuotta olen siinä itsekin saanut katsella mihin suuntaan kuljetuskalusto on muuttunut.
Jokunen kerta on tullut huvinvuoksi istahdettua repsikan paikalle, niin tuulessa kuin tuiskussa, kuin hyvän sään aikanakin.
Kuljettajakin oli kokematon, vain 30 vuotta rekan puikoissa.
Niin että kannattaisiko miettiä ammutaanko tykillä kärpästä vai ei.
Onko joka paikassa perusteltua tehdä raskaita ratkaisuja?
Kääntymispaikoissa ei kuitenkaan kannata tinkiä!!!
Siis loppupäätelmä:
MIETI kuinka paljon raskasta liikennettä tuolla metsäautotiellä tulee olemaan.
Missä voit säästää? Niitä sivupistoja voi tehdä pengertienäkin. Ne avustaa lähikuljetusta!!! Niillä ajetaan yleensä motoilla ja ajokoneilla.
Unohtamatta runkotien varteen niitä parkki- ja ohituspaikkoja.
Ainakin minulla on jalat joilla kävellä ja mönkkäri jolla ajella raskaampaa tavaraa palstan takalaitaan.
En tiedä, kenestä professorista aloituksessa on kysymys, mutta aina ei korkeakaan oppiarvo takaa parhainta mahdollista asiantuntemusta, – valitettavasti.
Kuule kuusmottinen, jos puheitten saatteeksi sovitetaan nyrkkiä silmään, niin ne on VAATEITA, ekä mitään toiveita.
Johan minä kerroin, että itsekkin pidän kunnon silmukkaa parhaana vaihtoehtona. Toisaalta jotkut kääntävät tuossa Y-haarassa, puolilleen lastatun rekan ihan hulppeesti, jos se kaikilta ei onnistu tyhjänäkään, niin opetelkoot ajamaan sitä rekkaa.
Tien suunnittelija sen Y-haaran sinne suunnitteli ja sanoi riittävän ja onhan se riittänyt. Sama suunnittelija on kyllä suunnitellut kunnon ympyröitäkin, en tiedä miksi tässä teki näin.
Mieluummin panen 2 mönkkärin hintaa tientekoon kuin ostan mönkkärin paikkaamaan tie puutteita.
Kyllähän niillä metsämiehillä oli ennen jalat, käveltiin kymmeenen kilometriä edestakaisin päivän mittaan. onko siinä nykypäivänä järkeä on jo toinen juttu?
Puun takaa: ”En tiedä, kenestä professorista aloituksessa on kysymys, mutta aina ei korkeakaan oppiarvo takaa parhainta mahdollista asiantuntemusta, – valitettavasti.”
Matti Kärkkäisestä. Kirjoitti aiheesta Metsälehdessä. Jos nyt kuitenkin lukaiset, mitä Matti kirjoittaa, ennenkuin alat kyseenalaistaa osaamista.
Taneli: Ei todellakaan mikään VAADE, vaan rikinkatkuiset terveiset. Tulkinta kysymys. Ja tuosta mönkkäristä, hintansa väärti metsätöissä. Palstan takalaidasta tulee polttopuukuorma paluukyydillä. Vie mennessäs, tuo tullessas.
Puuautopuolella (kuten kuljetuspuolella yleensäkin) on muutenkin tulossa muutoksia kunhan vuoden verran eletään. Linja-autopuolella homma koittaa jo pikimmiten kun 10-15% kuskeista lopettaa
Minullakin on tuttavapiirissä usempi kuljettaja jotka ovat ilmoittaneet jäävänsä eläkeelle eivätkä suorita ammattipätevyyttä. Siinä sitten jäljellejääville jää mahdollisuuksia valita työpaikkansa tahtooko peruutella puskien välissä T pistoihin vai pysyä pelkästään asfaltilla kun saman palkan saa rypemättäkin.
(vähän enemmän OT – 5 päivää koulun penkillä on istuttu ja oikeasti vain hätäensiapu oli ihan järkevä, muut tuntui enemmän kuin vähän pelkälle byrokratian pompotukselle ammattipätevyyden 5 vuotiskauden hankinnassa).
edit – typo korjattu
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.