Metsälehti 15 elokuuta professori kirjoitteli mikä on hyvä vaihtoehto kääntösilmukalla metsäautotien päässä. T-kääntöpaikka 20 metrin pistoilla,ei riitä nykyautoille alkuunkaan. Tuohon mittaan on lisättävä 15 metriä vähintään.
Muitakin terveisiä tuli maanomistajille:
Kääntösilmukka jonka halkaisija on sisäkurvista mitattuna vähintään 25 metriä.
Jos talvella ajetaan niin kunnolla aurataan, viitoitus kuntoon ettei auraus ole ”tyhjän päällä”.
Lumi hankaloittaa tienpinnassa, kerran kun rengas pyörähtää tyhjää niin hiekoitussäiliö on tyhjä ja ketjuja kaivetaan esille.
Ja eipä olisi haittaa että sille puutavaranosturillekin olisi lanssissa tilaa, ettei tarvitse pääteitten pysäkeille tiputtaa.
Ja tarviaako sitä joka paikkaan 20 cm murskepatjaa ajaa,n. puolet vuodesta ajetaan pakkaskeleillä.
Ei niitä suurempia hakkuita ole kuin 50-100 vuoden välein.
jossain toimii vielä vanha kunnon talvitiekin, varsinkin pakkastalvina.
Tienvierus pusikot pois sieltä missä kesäkelillä ajetaan. sateen jälkeen tuollaisella paikalla tierunko pysyy pitkään märkänä ja pehmeänä jos vesi ei pääse ojaan.
Niin ja tietysti ne ojat ja rummut, ne on sitä varten ettei niissä seisoteta vettä vaan se juoksee alamäkeen.
Yksityisillä tiekunnilla nuo tahtovat mennä riitelyksi kun osa osakkaista on sitä mieltä että ”kyllä se minun eliniän luottaa”, ”pääsihän tuosta traktorilla” ja ”hyvinhän tuo kesti oman auton alla (Toyota Corolla) kun viime kesänä kävin”.
Noista googlettamalla löytyvistä mitoista hän totesi: Jos ne tulostaa paperille niin voisihan niillä pyyhkiä……..(sensuroitu).
Kyllähän automiehet peruuttaa osaavat, mutta edestakainen ajo koettelee kääntöpaikan kantavuutta.
Kääntölenkin rakentaminen ja kunnossapito tulee kaikkein edullisimmaksi.
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot…
Harjavallassa on tietenkin kallio kääntöpaikkana, mutta muualla Suomessa välttämättä ei.
Jesse:
Harvemmin sitä puukuormaa lanssita peruuttamalla tehtaalle viedään.
Vaarallisempia on haavikoissaan haaveilevat havisijat. Ai niin, unohtui, eihan HV:ssa kulje muut kuin risurekat, niille luottaa vahempikin,,, 🙁
Kyllä se nyt suosiolla kallion alle jäi se lanssi. Ei oikein hirvitty kuitenkaan niin kovalla kiertonousulla kallion tasanteelle. Se talvi niitä ongelmia juuri aiheuttaakin. Murskeella kesäkantavuus kuntoon saadaan. Mutta nousuihin voi iskeä liukkaus ja se on siinä sitten. Tämä muuten siellä P-Satakunnassa, ei H-vallassa.
Mutta lähivuosina täälläkin hiukan korjaillaan ja pieniä uusiakin pätkiä tulee. Noh, oikeastaan tänä syksynäkin kunnolla peruskorjataan yksi h-haavikollekkin vievä. Ja vielä ihmetellään jos hiukan miinustaa….
6m3:
”Kilautimpa kaverille. Puutavararekan kuljettajan vankka mielipide: Kääntöympyrät ovat turhan pieniä. T-haarat saisi haudata vaikka suohon tai haavikkoon. Noille T- ja Y-haarojen teettäjille toivotteli nyrkkiä silmään”
No kyllähän automiehet vaatia osaavat. En kiistä etteikö kunnon kääntöympyrä olisi paras, mutta näyttää tuossa Y-haarassakin rekka kääntyvän ihan hyvinkin, se jos kaikilla ei sitten käänny, niin ei ole aina kääntöpaikasta kiinni. Ei kääntyisi rekka minulta lentokentälläkään, kuin eteenpäin ajaen, vaikka kortissa E onkin.
Aikanaan Botnialle ajoi puuta hyvinkin moni ”rekkamies”, joka ei saanut rekkaa metriäkään taakseppäin asfalttikentälläkään, eikä tahtonut oikein nosturikaan kääntyä kuorman päältä pois. Toinen otti kuorman ensin metsästä ja kylällä vaihdettiin kuskia.
Metsään pitää olla kunnon tie, eikä mitään talvitietä. Rekkaa kesälläkin kestävä ja henkilöautolla ajokelpoinen. Puutavaran ajo on vain yksi, mutta tietenkin tärkein, metsätien käyttömuodoista. Hyvä metsänhoito edellyttää niin paljon käyntejä metsässä, että jos ei ole kannattavaa tehdä kunnon tietä, niin sitten suojeluun.
Periaatteessa samaa mieltä Tanelin kanssa, mutta yhtä kohtaa hiukan pitää tarkentaa.
”Metsään pitää olla kunnon tie, eikä mitään talvitietä. Rekkaa kesälläkin kestävä ja henkilöautolla ajokelpoinen. Puutavaran ajo on vain yksi, mutta tietenkin tärkein, metsätien käyttömuodoista. Hyvä metsänhoito edellyttää niin paljon käyntejä metsässä, että jos ei ole kannattavaa tehdä kunnon tietä, niin sitten suojeluun.”
Talvitie on ihan ok, jos kesähakkuita ei ole tiedossa. Talvitie voi olla sellainen, jossa pärjää kesällä henkilöautolla, mutta puutavararekalla korkeintaan talvella. Esimerkiksi minun ei kannata tehdä kunnon tietä, koska hakattavaa ei tarpeeksi ole ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana ole. Sen sijaan nykyistä ajouraa pitkin on hyvä ajokoneella ajaa puut tien varteen ja henkilöautolla aukon reunaan taimet peräkärryssä. Onneksi joku on joskus tien avannut ja hiukan soraakin siihen tuonut, joten jonkinlainen pohja on olemassa. Hiukan urille tuo on aikojen kuluessa mennyt, mutta ajamalla siihen lisää soraa sekin korjaantuu. Jos ja kun joskus tuon meinaa rekalle kesäkelpoiseksi parantaa, työ on varsin helppo toteuttaa. Toisaalta kovin paljon ei tarvitse tehdä siihenkään, että rekka voisi talvella tietä käyttää. Urien tasoitus, kahden rummun kohdasta notkon loiventaminen ja kääntöpaikka riittää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.