Metsälehti 15 elokuuta professori kirjoitteli mikä on hyvä vaihtoehto kääntösilmukalla metsäautotien päässä. T-kääntöpaikka 20 metrin pistoilla,ei riitä nykyautoille alkuunkaan. Tuohon mittaan on lisättävä 15 metriä vähintään.
Automies tietysti tykkää, jos ei tarvi peruutella. Pinta-alan ja siten myös rakentamiskustannusten suhteen asia ei mielestäni ole noin yksinkertainen.
Metsätehon liiteessä A11 olevan pyöreän kääntöpaikan pinta-ala 20 metrin säteellä on n. 850 m2. Laskin siihen ympyrän ja suoran tieosuuden levitykset.
Liitteessä A12 olevan kääntymispaikan pinta-alaksi jää n. 350 m2. Tässä oletuksena on ollut, että ylimääräistä tulee vain sivuhaarasta ja siihen liittyvistä levityksistä. Jos mukaan lasketaan suoraan menevä tie sivupiston alkukohdasta eli suoraa tietä tulee mukaan n. 52 m, pinta-ala kasvaa n. 210 m2. Yhteismäärä jää vieläkin 560 neliöön eli alle silmukan.
Edellisissä laskelmissa ei ole pinta-alassa mukana ojia. Rakentamiskustannukset saadaan pinta-alasta johdettua, kun ala kerrotaan tien rakennekerrosten paksuudella. Siihen taas vaikuttaa pohjamaa, mutta vaikkapa 30 cm kerroksilla 850 m2 tekee n. 560 t ja 560 m2 tekee 370 t. Jos murske maksaa työmaalle ajettuna 8 €/t, eroa tulee 1500 €. Levitys tietysti tuohon päälle.
Ero kasvaa, jos laskelmassa voidan käyttää pelkän sivuhaaran alaa. Tämä tilanne voisi olla pätevä silloin, kun ajokelpoinen tie on jo olemassa.
laske tiemetrit ja tien vierustan hyötykäyttömahdollisuus siinä vaiheessa että rekalla on keula paluusuuntaan yhdistelmä suorana jolloin voi alkaa lastaamaan puuta.
Meilläpäin ei ”runkolinja” kalustoa ole ollut tähänkään asti vaan sama auto on hoitanut kuljetuksen metsästä tehtaalle. Toki tehtaita on sen verran tiheässä täälläpäin ettei erikseen yhtä lastauskertaa ole kenenkään laskukone arponut kannattavaksi.
Millaisilla ajomatkoilla näitä ”runkolinja” autoja on nykyisin käytössä jolloin kannattaa tehdä välilastausta ja missäpäin Suomineitoa?
16 tonnin kokonaispainon nousu antanee 12 tonnia lisää hyötykuormaa eli 2 akselia ja yhden nipulisen. Yhdistelmän pituus sitten lisääntyy 4 nippuun.
Tämä 100t superrekkarallihan on tulossa pohjoissuomeen yhdelle reitille. Käytännössä yhdistelmä on puoliperävaunullinen paketti, johon liitetään maastosta tuotu kaksinippuinen normaali perävaunu. Puoliperä täytetään ilmeisesti terminaaleissa reitin varrella.
Samaa pakettia on jo pidempään kokeiltu ruotsin puolella.
Noista kääntöpaikoista…eri muotoisista vuosien saatossa parhaat vastaantulleet (ajokonemiehen sivusta seuraamana ja vaijerin kanssa avittamana) ovat olleet P-muotoinen (eli lenkki, joka kierretään aina tyhjänä mutkapuolelta) ja Y-muotoinen kääntöpaikka.
Noissa voidaan lenkin reunoja ja lenkin sisäosaakin hyödyntää paremmin varastointiin. Noissa teorialaskelmissa kannattaa huomioida noiden varastopaikkojen viemät pinta-alat.
Karmeimpia kääntöpaikkoja ovat olleet rinteeseen tehdyt T-viritykset, jos vedätät nupin mäkeen ja peruutat alarinteeseen, et pääse ylös…
Puun takaa: ”Kääntöympyrän toinen puoli on osa tien pituutta, ja vain toinen puoli itse kääntöpaikkaa, eikö vain?”
Lasketaan alat niin, että varsinainen tie ulottuu kääntöpaikan äärimmäisen kohtaan ja vain tuon ylittävä ala on kääntöpaikan vaatimaa.
Metsätehon liitteen T-mallissa annetuilla mitoilla alaksi tulee n. 300 m2. Olen huomioinut tuossa suoraan menevän tien levennykset.
Pyöreässä ympyrässä 20 m säteellä laskettuna ylimääräistä alaa tulee n. 500 m2.
Millään tavalla laskettuna en saa ympyrää pinta-alan suhteen edullisemmaksi. Jos joku on eri mieltä, pyydän rautalanka-mallin perusteluja.
Jos itse parantaisin tien rekan kestäväksi, tekisin kääntöpaikasta todennäköisesti T-mallisen. Periaatteessa autolla ajokelpoinen (ainakin henkilöautolla kuivana aikana) ura jatkuu kääntöpaikasta suoraan, joten T-haaran suoraan menevälle pistolle ei tarvitsisi uutta alaa raivata. Rakennekerrokset nykyisen pohjan päälle riittäisi.
Neliöt voi laskea joko kaavamaisesti tai käytännönläheisesti.
Lasken alan, joka todellisuudessa jää pois puunkasvatukselta.
Varastoitava puu, latvusmassa ja mahdollisesti kannotkin vaativat säilytystilan.
Riittävän laaja ympyrä toimii tässäkin mielessä parhaiten.
Mitä taas kääntöpaikan kantavuuteen tulee, ongelmia tulee juuri ”vekslaamisesta”. Ympyrässä tätä ei tarvitse tehdä, joten tiepohja kestää paremmin myös huonommalla kelillä.
Rahahan näissä eniten ratkaisee.
Oma kokemukseni on ollut, että ympyrä on edullisin rakentaa ja ylläpitää.
Itselläni on myös jokunen t-mallinen kääntöpaikka, mutta uusia sellaisia en enää rakenna ja vanhatkin muuttuvat ympyröiksi myöhemmin.
Eli eron pinta-alaan saat siitä, että ympyrän keskustaa et laske puun kasvatukseen kelpaavaksi paikaksi? Tuolloin tietysti säästyy 500 m2 tilaa metsän puolelta ja ymmärrän väitteesi. Toisaalta oli kääntöpaikka millainen tahansa, saman verran varastotilaa tarvitaan ja aina se on puun kasvatuksesta pois.
Vekslaamisesta tai muusta ei laskuesimerkissäni ollut kyse. En siis yrittänyt osoittaa T-mallin ratkaisua paremmaksi. Tartuin vain väitteeseesi pinta-alasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.