› Keskustelut › Metsänhoito › Posketonta mainontaa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Posketonta mainontaa

    Lähetetty: 26.10.2018, 20:22

    Merkitty: 

    Hesari antoi tänään koko aukeaman verran ilmaista mainostilaa Timo Kujalalle, joka mainosti jatkuvaa kasvatusta ja perustamaansa Arvometsää.  Häveliäisyyden vuoksi oli tosin annettu pieni tila Luken Jari Hynyselle, joka sai sen verran sanoa, ettei menetelmästä ole varmaa tietoa.

    Kujalan mukaan uuden metsän perustaminen heinäyksineen ja taimikonhoitoineen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta ilman korkoja.  Meillä kyllä onnistuu alle 2000 eurolla.   Sen Kujala unohti kertoa, että jatkuvan kasvatuksen metsän taimikoitakin pitää käsitellä.

    Kujala jätti kertomatta, että poimintahakkuupuu hinnoitellaan usein  harvennuspuun hinnalla.  Meillä tämä merkitsisi nykyhinnoin luokkaa 3000 euroa uudistushakkuuhehtaarilta pienempää myyntituloa.  Siis verotettava tulomme on 1000 euroa hehtaarilta enemmän jaksollisessa kasvatuksessa vaikka perustamme ja hoidamme taimikkomme viimeisen päälle.  Kun jatkuvassa kasvatuksessakin taimikoita pitää hoitaa, niin ero jaksollisen eduksi voi olla joskus jopa 2000 euroa hehtaarilta.

    Kujalan mukaan avohakkuupinta-ala voitaisiin supistaa kolmanteen osaan ilman, että puun tuotanto kärsii.  Miksiköhän sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset metsäntutkijat ovat sitä mieltä, että jaksollisen kasvu 20-30 % suurempi.

    Tietysti asiaan kuuluu, että väheksytään kuitupuuta.  Niin tässäkin jutussa.  Kujalan mukaan tukkipuun osuus kokonaiskertymästä pieneni vuoden 2000 50,5 %sta vuoden 2016 42 %:iin.  Tietysti Kujala unohti mainita, että myös hakkuut lisääntyivät.  Siis tukkipuita hakattiin edelleen samaa tahtia.  Kuiduttava teollisuus tarvitsi lisää puuta supistuneen Venäjän tuonnin korvaajaksi.  Mikä on monin tavoin hyvä asia.  Säästyy valuuttaa.  Suomeen maaseudulle tulee rahaa ja ja järeytyvät harvennusmetsät tuottavat entistä enemmän tukkia.  Toisin on jatkuvan kasvatuksen metsissä, jotka jatkuvilla yläharvennukslla surkastuvat.  Näiden ”jätemetsien” joskus pakosta tapahtuva uudistaminenkin on ongelmallista.  Hakkuutuloa tulee vähän ja harvana kasvatetut metsät kyllä lykkäävätkin heinää ja pusikkoa aivan eritahdilla kuin  täystiheät päätehakkuumetsät.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 9.11.2018, 20:35

    Gla: ”Kritisoin siis sitä, että koulutetun ihmisen työtä käytetään tarkoitukseen, johon sitä ei ole tarkoitettu.”

    Voitko täsmentää? Kenen koulutetun ihmisen ja mihin tarkoitukseen? Olen ollut ymmärtävinäni ketä ja mitä tarkoitat, mutta ehkä voit väärinkäsityksen välttämiseksi täsmentää.

    Edellisestä kirjoituksestasi saan sen käsitykset, että sinunkin mielestäsi Kujala on toiminut esim. kuvan kohteessa taloudellisesti viisaasti. Ehkä kannattavuuslaskelmia on ”sormiharjoiteltu”, kuten kuvaat, jonkun koulutetun ihmisen toimesta.

    Toisille uudistaminen epäilemättä maksaa kaikkine vaiheineen huomattavan paljon, toisille ei. Sinun metsänhoidostasi en Gla tiedä tietenkään mitään muuta kuin sen, mitä täällä olet kertonut. Siitä olen ollut ymmärtävinäni, että kaikkine myrkytyksineen aivan halpaa lystiä ei uudistaminen ole ollut – mene ja tiedä? Toisille oma työ, autolla ajelu jne. ei näytä maksavan mitään. Kuitenkin aikuisten oikeasti kustannukset tulisi laskea siten, mitä koko lysti täysin ulkopuolisilla teetettynä tulee maksamaan.

     

     

     

     

     

     

    Gla 9.11.2018, 21:37

    Tiedät ihan hyvin, että Tahvonen teki laskelmia, joiden tarkoitus ei ollut selvittää kasvatusketjun kannattavuutta, vaan kehittää työkalua laskentaa varten. Kun tuossa yhteydessä epärealistisilla lähtöarvoilla jk-menetelmä näytti kannattavalta, käytit noita laskelmia esimerkkinä kasvatusketjujen vertailusta. Sen jälkeen onkin hyvä syyttää minua vääristä arvostuksista.

    Kilometrejä tosiaan on tullut, kun olen tehnyt hankintana nuoren metsän kunnostusta. Tänä vuonna vain murto-osa noista vuosista. Ja kun hirvet ovat syöneet taimikon, tuhokorvauksilla tehty uusintaviljely on vaatinut paikoin glyfosaattia ja sitten Tricoa uuden tuhon välttämiseksi. Kerta vuodessa riittää molempiin. Ei tuo tietenkään mikään onnistunut tapaus ollut, mutta tappiot olisi taatusti isommat, jos olisin toiminut toisin. Vai onko sinulla hyviä neuvoja juurikääpäisen mt:n uudistamiseen, jossa pitkittynyt taimikkovaihe on johtanut heinikon riehaantumiseen?

    Osa uudistamisesta on ollut myös puhdasta kokeilua, kuten harvaan koivikkoon alikasvoskuusten istuttaminen. Heinän kurittamista sekin on edellyttänyt. Samoin pienaukon viljely. Menetelmä kun ei ollutkaan kannattava, vaikka luontoväen asiantuntemuksella tehtyjen laskelmien perusteella piti olla etenkin isommilla koroilla. Tiedä sitten paljonko miehenmittainen horsma olisi tuottanut, mutta päätin ottaa toisen lähestymistavan.

    Oman työn arvo on aina kiinnostava aihe. Juurihan tilastokeskus laski kotitaloustuotannon arvoksi Suomessa 95 Mrd €. Jos tuo pitäisi huomioida sinun tavallasi, minulla ei olisi varaa käydä edes kaupassa ja syödä. Sitä en kyllä tiedä, mikä olisi vaihtoehtoinen tapa hoitaa asiat, joten joudun jättämään nuo mielikuvituskustannukset huomiotta ja seuraamaan tilin kassavirtaa. Olkoon miten väärin tahansa ja toimi sinä puolestasi kuten neuvot. Tulee siinä maitolitralle, polttopuille tai vaikka palkkatyössäkäymiselle hintaa metsänhoidon ohella, mutta pääasia on, että laskelmat on oikein.

    jees h-valta 9.11.2018, 21:47

    Niin, eihän niitä oman työn kuluja kuulu laskea kuin haavikon perustaneen aitauskuluissa ja akkujen vaihtoreissuilla. Tämähän on itseasiassa tyypillistä nykypolitiikassakin. Itse aiheutetut kustannukset itselleen eivät ole mitään mutta naapuripoliitikon taksiajelut vasta maksaakin. Yksityislentokoneellahan niitä pääministerin ilmoituksiakin tokkiinsa pitää viedä pressalle.

    Gla 9.11.2018, 21:53

    Aitauksen kannattavuutta laskiessani otin huomioon vain matkoista koituneet kulut. Tappiolle meni.

    oksapuu 9.11.2018, 22:15

    Taitaa siellä Reiman huudeilla siemenpuu menetelmä olla ainoa kannattava uudistamistapa. Jos nyt oikein kovasti haluaa trossata niin sitten äestys ja konekylvö…

    Reima Ranta 11.11.2018, 15:05

    Gla: ”Tiedät ihan hyvin, että Tahvonen teki laskelmia, joiden tarkoitus ei ollut selvittää kasvatusketjun kannattavuutta, vaan kehittää työkalua laskentaa varten. Kun tuossa yhteydessä epärealistisilla lähtöarvoilla jk-menetelmä näytti kannattavalta, käytit noita laskelmia esimerkkinä kasvatusketjujen vertailusta.”

    Mitä, mitä, mitä?

    Tutkijan tehtävä on yrittää etsiä totuutta ja tässä tapauksessa pyrkiä kehittämään laskentamenetelmiä totuuden etsimiseen. Olisiko Tahvosen sinun mielestäsi pitänyt antaa ymmärtää, että käytetyt lähtöarvot ovat ainoita oikeita ja tehdä itsensä tutkijana naurunalaiseksi. Tilanteessa, jossa vähä-älyisinkin (jopa minä) ymmärtää, että mitään ainoita oikeita lähtöarvoja ei voi olla edes olemassa. Gla jauhaa näistä lähtöarvoista ja näkee niistä varmaan painajaisuniakin – kelaa nyt vähän!

    Millään lähtöarvojen höpötyksillä ei voi ohittaa asian ydintä, joka on muuttanut metsätaloudellista ajattelua todella ratkaisevalla tavalla ja jossa Tahvosella on ollut aivan keskeinen rooli. Metsätalouteen oli pesiytynyt, omaperäinen, reaalimaailmasta kokonaan irronnut ja täysin käsittämätön taloudellinen ajattelu. Se oli johtanut esim. vanhasta metsälaista perustuslakivaliokunnankin antamiin älyttömiin ja suorastaan pöyristyttäviin lausuntoihin, johon mm. aikanaan tekemääni valitukseen KHO suorastaan humoristisesti vetosi.

    Ymmärrän toki hyvin, että vanhan koulun metsämies(nais)kaartti  ei tule tästä painajaisunesta koskaan heräämään.

     

    Reima Ranta 11.11.2018, 15:10

    Pahoittelut oksapuu, jos siltä tuntuu.

    oksapuu 11.11.2018, 16:07

    Tuntuu juu…

    Lapinlaki oli ja meni. Vajaatuottoisten uudistaminen kemeravaroilla on myös ilmeisesti lopetettu. En usko että siellä ylhäällä harsintojen uudelleen aloittaminen  on mikään ratkaisu. Sitä on jo kokeiltu…

    Gla 11.11.2018, 18:46

    Reima, Tahvosen ei olisi pitänyt antaa ymmärtää, että lähtöarvot olivat ainoita oikeita, koska kyse nimenomaan oli laskentamenetelmästä. Kyse ei ollut metsänkasvatusmenetelmien vertailusta, kuten sinä luulit.

    EDIT

    Mitä olen aihetta opiskellut, jokaisessa kirjallisuudessa on puhuttu ihan oikeista asioista, kuten nna:sta, koron merkityksestä, ajasta jne. Aika pitkään näin on jo ollut ja kun lakikin on jo ajan tasalla EDIT

    Reima Ranta 12.11.2018, 22:43

    Gla edellä: ”Tiedät ihan hyvin, että Tahvonen teki laskelmia, joiden tarkoitus ei ollut selvittää kasvatusketjun kannattavuutta, vaan kehittää työkalua laskentaa varten.”

    Siis mitä laskentaa varten?

    Toisinaan kirjoitat, että Tahvonen antoi ymmärtää ja toisinaan, että ei antanut ymmärtää, minun poloisen ymmärryksestä nyt puhumattakaan.

    Tässä jää nyt sellainen vaikutelma Gla, että sinä tiedät ehdottoman totuuden asiasta tutkimattakin. Eikä vaihtoehtoja saisi tietenkään edes tutkia. Näinhän meillä oli kymmeniä vuosia – oli vain yksi totuus, joka kylläkin vaati hyvin omaperäisen, reaalimaailmasta irrotetun talousmatematiikan. Lähde toimi varoittavana esimerkki siitä, että sinut ajetaan sivuraiteille, jos alat aisan yli potkia.

    Ei tarvitse kaunistella Gla – en mene rikki.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6