Mainontaa tai ei, ja ottamatta kantaa artikkelissa esitettyihin kasvatustapoihin tai lukuarvoihin, niin tuossa nostetaan esiin kannattavuuden näkökulmasta oleellinen pointti. Metsänviljelyketjun kulut tulevat kiertoajan alussa ja tulot lopussa. Yhtälö ei siedä mitään säädyllistä laskentakorkoa, jottei valahdettaisi tappiolle. Istutukseen sijoitetulle pääomalle saa paremman tuoton muualta tekemättä mitään. Tämä jos laajasti metsänomistajakunnassa tajuttaisiin, niin ehkä jonakin päivänä teollisuudella olisi motivaatiota maksaa pikkuisen enemmän harvennuskuidusta. Teollisuus ja mhyn uudistuspalveluiden myynti korjaavat potin nykytilanteessa, ei metsänomistaja resurssin omistajana.

Jostain käsittämättömästä syystä oli Kujala ja toinen arvometsäläinen mukana kommentaattoreina Ylen aastudiossa, kun aiheena oli metsähallituksen uudistushakkuut entistä PIENEMMISSÄ metsissä…ja siellä potkiskeltiin kantoja, kommentoiden ”tääkin on vielä kasvanut”. Ja syy todettiin selvästi, metsähallituksen tulostavoitteet yritetään täyttää maksimikoron käytöllä – syy on siis aivan liian kovat tuottotavoite, jonka ministeri Tiilikainen totesi olevan eduskunnan päätös.

Siis miksi Arvometsä sai kaksi pyörittäjäänsä mukaan keskusteluun, jossa ei mitenkään edes keskusteltu jatkuvasta kasvatuksesta? Eikä maastokohteella ollut mh edustajaa mukana, joka olisi paljastanut että ko. metsäkuvio oli jo 102 vuotiasta (tämän näin eräässä somen keskustelussa aiheesta). Puhuttiin vain puun koosta…ei kaikkialla männyt kasva neljän tukin rungoiksi edes 120 vuodessa, etenkin jos niitä ei riittävästi harvenneta.

Ylen toimittajilla on kyllä nyt hieman ote irtoamassa lapasesta.

SMY.fi:ssä asiallinen artikkeli jatkuvasta kasvatuksesta.

Metsähallituksen tuottotavoitteita voitaisiin pudottaa, ja eduskunta voi sen tehdä. Vähemmän rahaa valtion budjettiin ja alempi korko laskentajärjestelmään?

Mistä muuten johtuu että Metsähallitus ei ole siirtynyt kokonaan jatkuvaan kasvatukseen jos se kerran tuottaa korkeamman koron? Ehkä Metsähallitus ottaa ko. menetelmän riskit huomioon?

Ei ollut kirkon tilaisuus, vaan tarjosivat vain tilat. Ei kannata hätiköidä eroamisen kanssa.

Anneli: MH ei käytä jk kasvatusta suuremmassa mittakaavassa sen vuoksi, että harsintametsien korjaushakkuissa käytännössä mukana olleet työntekijät ovat vasta eläköityneet ja nykyiset ovat kuulleet asian käytännön ongemmakohdista. Tulevaisuudessa kun tämä hiljainen tieto katoaa, voi hörhöily saada valtaa.

Ja MH tuloutusvastimuksen korkeus on jäänne 90 luvun laman ajoilta, kun valtion kassaa paikattiin puun myynnillä. Muutamassa vuodessa siirryttiin suunnitelmissa vuosien etukulkuun, joskus 94 hakattiin 96 leimikoilta. Sitten tämä jäi päälle ja metsien parantunut kasvu kunnollisten uudistusten myötä sen salli. Arvasin ongelmia ja muutoksia tulevan, kun Tiilikainen tiedotti MH tuloutusvaatimusta nostettavan, valtionvarainministeriön vaatimuksesta. Samaan aikaan valtion metsiä on siirtynyt entistä enemmän suojelualueiksi ja erilaisiksi suoja-alueiksi.

Valtion metsien kasvu on varmasti suurentunut eniten kaikista metsänomistaryhmistä, tehokkaasti tehtyjen uudistusten ansiosta. Nyt siitä ollaan lipsumassa, taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia on taimikoiden nopeiden kasvuunlähtöjen vuoksi rästissä, eikä seutanta näytä silmämääräisesti havaittuna toimivan. Tilanne oli aivan toinen 90-luvulla, kun hoitoalueiden koot olivat järkeviä ja metsätyönjohtajilla oli omat alueensa, joita seurasivat tarkasti.