Lupasin Aukustille kertoa sen aikaisista näkemyksistä Tapion vuosikirjaan 1914 perustuen. Tässä niitä.

Ensinnä kirjoittaja A. Fränti totesi, että sääntöjen mukaan laiduntamista saataisiin harjoittaa vain kruununmetsissä, mutta että poro hakee ruokansa sieltä missä sitä löytyy välittämättä rajalinjoista.
AF toteaa, ettei poro kesällä sanottavasti metsää ruokaillessaan vahingoita. Talvella sen sijaan poro jäkälää lumen alta kaivaessaan saattaa vahingoittaa tielle sattuvia puuntaimia. Kesälläkin vahinkoa voi sattua, jos porolauma sattuu räkän aikaan kiertelemään edes takaisin taimistomailla.
Sarvien kelominen syksyisin pieniin puihin aiheuttaa myös vahinkoja.

Etuina AF näkee sen, että poro kuopiessaan maata helpottaa metsän taimettumista. Kokonaisuudessaan hänen mielestään poroista on metsätaloudelle vahinkoa, mutta ei suurta kuin monesti ollaan taipuvaisia luulemaan. Lopputoteama:

” Ja kun niillä seuduilla, joissa poroille on riittävästi sen luonnollista ruokaa, jäkälää, ruvetaan vaan metsiä yleensä muuten hoitamaan, niin suotakoon porollekin elämisen oikeus, sillä vähän vaativa se on ja antaa tulosta melko lailla.”