Keskustelut Metsänhoito Porot ja metsänhoito 100 vuotta sitten.

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)
  • Porot ja metsänhoito 100 vuotta sitten.

    Lupasin Aukustille kertoa sen aikaisista näkemyksistä Tapion vuosikirjaan 1914 perustuen. Tässä niitä.

    Ensinnä kirjoittaja A. Fränti totesi, että sääntöjen mukaan laiduntamista saataisiin harjoittaa vain kruununmetsissä, mutta että poro hakee ruokansa sieltä missä sitä löytyy välittämättä rajalinjoista.
    AF toteaa, ettei poro kesällä sanottavasti metsää ruokaillessaan vahingoita. Talvella sen sijaan poro jäkälää lumen alta kaivaessaan saattaa vahingoittaa tielle sattuvia puuntaimia. Kesälläkin vahinkoa voi sattua, jos porolauma sattuu räkän aikaan kiertelemään edes takaisin taimistomailla.
    Sarvien kelominen syksyisin pieniin puihin aiheuttaa myös vahinkoja.

    Etuina AF näkee sen, että poro kuopiessaan maata helpottaa metsän taimettumista. Kokonaisuudessaan hänen mielestään poroista on metsätaloudelle vahinkoa, mutta ei suurta kuin monesti ollaan taipuvaisia luulemaan. Lopputoteama:

    ” Ja kun niillä seuduilla, joissa poroille on riittävästi sen luonnollista ruokaa, jäkälää, ruvetaan vaan metsiä yleensä muuten hoitamaan, niin suotakoon porollekin elämisen oikeus, sillä vähän vaativa se on ja antaa tulosta melko lailla.”

  • A.Jalkanen

    Jaa-a. Olisiko niitä poroja ollut 100 vuotta sitten vähemmän, vai mistä johtunee käsitys, ettei nykyisin Pohjois-Suomessa jäkälä voi hyvin eivätkä myöskään lehtipuut. Tämä kehitys voi muun muassa nopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapissa, kun havuvoittoinen kasvillisuus on tummempaa ja imee lämpöä eikä heijasta sitä takaisin ilmakehään?

    Timppa

    Syövätkö porot todella merkittävästi lehtipuuta. Meikäläisen havainnot ovat Ylä-Lapista enkä ole ilmiötä siellä nähnyt. Porot kyllä kiertävät tunturikoivuja, mutta silloin syövät pinnan jäkälää. Menevätkö hirvien syönnökset porojen piikkiin?

    A.Jalkanen

    Avasin Monikäyttö-alueella ketjun Porojen vaikutus metsänuudistumiseen. Lapissa porojen vaikutus metsäkasvillisuuteen lienee paljon merkittävämpi kuin hirven?

    Aukusti

    Tosiasia on, että poroja on nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sota-aikana porokarjat hupenivat omankäden oikeudella nälkäisiin suihin. Ja kerrotaan niiden kelvanneen varsinkin Lapin sodan aikana hyvin myös saksalaissotilaille.

    Omakohtaisena kokemuksena olen todennut kuinka porolauma eteni omassa metsässäni leveänä rintamana ollessani männyntaimikon harvennustyössä. Lauma söi koko matkan ohittaessaan minut kohti järvenrantaa mennessään. Noin tunnin kuluttua palasivat samalla tavalla. Koskaan aikaisemmin en ollut huomannut tällaista käyttäytymistä. Vanhaan aikaan porot kulkivat peräkkäin ns ”poronpolkuja” pitkin kangasmaiden ylitse paremmille ruokamaille. Nykyisin kun poroja on liikaa niin ne syövät karuinpienkin maiden kasveja. Jäkälät ovat kadonneet lähes tyystin. Haavan taimia ei ole lainkaan ja raitakin on lähes kadonnut, sekä koivut syöty pensaiksi.

    Syksyllä sieniä etsiessään ne kyllä ennenkin kulkivat hajallaan kangasmailla.

    Pähkäilijä

    Porokarjojen koko alkoi 1800-luvulla kasvaa nopeasti. Esimerkiksi inarilaisilla oli 1800-luvun puolivälissä n. 2000 poroa. Vuonna 1880 porojen määrä Inarissa oli noussut yli yhdeksän tuhannen, ja vuosisadan vaihteessa poroja laskettiin olevan 34 612. Suurimmilla yksittäisillä poronomistajilla oli lähes 3000 poroa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito
    ————-
    eiköhän nuo porokannan kasvut ja metsänhoidon ongelma kulkene käsi kädessä…

Esillä 5 vastausta, 1 - 5 (kaikkiaan 5)